Ensimmäinen jouluriimitys

Sinä aamuna oli satanut lunta

Sadunvalkoista, puhdasta lunta.

Sinä aamuna maailma oli uusi.

 

Sinä aamuna aloimme odottaa

Juhlaa, pian meillekin saapuvaa.

Joulu, tulisit pian, olisit uusi.

 

Sinä aamuna lumeen piirtyivät

Askeleet, valkeina kimmeltävät

Kotipolku, puhtoinen, uusi.

 

Sinä aamuna kuulimme lupauksen

Pihapuiden hennon kuiskauksen

Se tulee, ihana joulu, se on uusi.

 

Onnellista odotuksen aikaa.

Runo kuvitettuna blogissa sanataito.blogspot.fi

 

  1. Kiitos, Liisa, kauniista runosta!

    Olisin halunnut sen valokopioida, mutta se ei onnistunut. Voin toki käsinkin sen kirjoittaa.
    Nimittäin minulla on tänään yhdessä palvelutalossa Tarinakerho ja usein keskustelun lisäksi luen runojakin.
    Useimmat ovat hyvin muistisairaita , joten minulla on usein mukana kuvia, kortteja, esineitä jne.

    Valoisaa joulun odotusta!

  2. Kiitos! Tämähän on kunnia!

    Olen viime vuosina aina joulun alla kirjoitellut tällaisia naiiveja pieniä riimityksiä, joulukortteihin ja muuten. Löydät niitä Sanataidon blogisivuilta, klikkaa oikeanpuioleisesta avainsana- tai hakusanapalkista joulu tai jouluruno, siellä on kaikenlaista juttua.

    Hyvää joulunaikaa sinulle!

Laurila Liisa
Laurila Liisahttp://sanataito.blogspot.fi
Sanat ovat uusiutuva, arvokas luonnonvara. Sanat ovat ajatusten peruskallio. Vaalitaan sanojen taitoa, vastuullisesti. Lisää luettavaa http://sanataito.blogspot.fi