Valheiden ketju.
Kun esitetään totuuden vastainen kanta, niin sen uskottavuutta ja elinikää tuetaan toisella valheella.
Tällaisen ketjun alkupää tuli esille pääministeri Sipilän puheessa herätysliikkeensä kokoontumisessa ja se edusti ensimmäistä epätotuutta koskien käskyä “Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi”, 5. Moos. 5:20.
Alkaen saman luvun 7. jakeesta, voidaan kaikki Jumalan itsensä antamaa kymmenen käskysanaa lukea ja valehtelu-käskyn järjestysnumero on 9. Oletan, että yleisessä tiedossa on, että toinen käsky on poistettu tarpeettomana (RKK ja Evlut), ja viimeinen, kymmenes käskysana, koskien lähimmäiselle kuuluvaa, sen himoitsemista ja halajamista on tehty kahdeksi.
Toisen käskyn poistaminen niin RKK:n kuin Evlut kirkkojen katekismuksista ja opetuksesta on selitetty katolisen Raamatun selitysosassa: “Ennen oli hebrealaisten ongelmana taipumus epäjumalien palveluun ja siksi patsaat ja kuvat kiellettiin. Tänään sellaista vaaraa ei ole ja siksi ne on sallittu, koska ne muodostavat hyvän ja oikean avun ulkoiseen palvontaan”.
Eli tämä on toinen rengas, valhe, jolla ensimmäinen, käskyn poistaminen, tulkitaan luvalliseksi.
Kolmansia renkaita on useampia.
Katolisilla on tuo edellä mainittu selitys heidän Raamatussaan, joka edustaa “magistero della chiesa” (ital) eli ymmärrystä, opetusta, joka on vain Rooman kirkolla, joka tulee esiin paavin vahvistuksena ja korkeimman kirkon rankin (piispat/ kardinaalit) laillistamana.
Augustinus, toisen käskysanan “luotettavin” turhentaja, on kirjoittanut ylipitkän tulkinnan valehtelu-käskyn tiimoilta. Sen läpi käyminen saa aikaan suuren sekavuuden, joka useinmiten sanotaan edustavan katolista viisautta ja syvällisyyttä. Sitten Luther samassa hengessä antaa ohjeita “oikeanlaiseen” valehteluun. Tähän samaan ryhmään kuuluu Vartiotornin opetus, että kaikki eivät kestä totuutta. Tästä en tiedä onko se alunperin Lutherilta vai jehovalaisten omaa tuotantoa.
Valehtelu ja harhautus on synti, johon voi langeta, mutta jonka parannuksen kautta voi saada anteeksi.
Maallinen laki ei rankaise valehtelijaa, ellei voida osoittaa sen aiheuttaneen vahinkoa. Jopa syytteessä oleva voi valehdella puolustuksekseen.
Kymmenen käskyn rikkominen ei kadota uskomatonta enempää, vaikka niiden noudattamisesta on hyvät seuraukset tässä ajassa. Eli kun eduskunnalta perätään rehellisyyttä, niin sillä on ei-uskovaiselle kansanedustajalle vain aikaan liittyvä merkitys. Uskovalle valehtelu on lankeemus.
Totuudessa ei ole mitään väärää!
Reijo Mänttäri :”Valehtelu ja harhautus on synti, johon voi langeta, mutta jonka parannuksen kautta voi saada anteeksi.”
Do-dih. On mahdotonta ymmärtää evl.kirkkoa, joka haluaa marssittaa eroottisen sukupuolisuuden osaksi kirkon oppia. Juttuun ” ”Muutos kasvaa menneisyydestä” kirjoittamani kommentti sensuroitiin, kun luettelin siinä Wikipediasta löytämäni sukupuolet, joiden arvelen myös odottavan identiteettinsä vahvistamista kirkon alttarilla. Tässä sensuroitu luettelo: agender (sukupuoleton tai neutraali sukupuoli), bigender (sukupuoli, jossa yhdistyy kaksi sukupuolta), demigender (osittainen kuuluminen johonkin sukupuoleen, esim. demiboy ja demigirl), genderfluid (liukuva tai muuttuva sukupuoli), genderqueer (ei-normatiivinen sukupuoli), intergender (sukupuoli miehen ja naisen välimaastossa), neutrois (neutraali sukupuoli-identiteetti), non-binary eli ei-binäärinen (sateenvarjotermi sukupuolille, jotka eivät ole vain mies tai nainen) polygender (monta sukupuoli-identiteettiä omaava henkilö).
On naurettavaa kuvitella, että esim.me olisimme solmineet elinikäisen avioliiton vain sukupuolisia tarpeita tyydyttääksemme, mutta kun avioliitto on evl.kirkossa pelkkä yhteiskunnallinen sopimus, niin toki heillä on vapaus tulkita asia miten tahtovat. Onneksi meidän tarvitse osallistua sen kustannuksiin.
Näillä kahden kommenttini poistolla tuli kartoitusta totuuden rajoista, eli mitä totta voi ajankohtaisesta sukupuolis-sukupuolettomuudesta sanoa. Tarkoitan tällä foorumilla.
Näköjään myös meitä kirkon traditioon luottaneita ”sakotetaan”. Kannatin kansalaisaloitetta uudesta avioliittolaista, jossa sanottiin ”Tasa-arvoisen avioliittolain myötä evankelis-luterilainen kirkko ja muut uskonnolliset yhdyskunnat saavat edelleen itse päättää, miten suhtautuvat samaa sukupuolta olevien avioliittoon.” enkä tiennyt kirkon sisällä olevasta valmiudesta repiä kirkon arvopohjaa kuten on tapahtunut.
Nyt kirkon sisällä olevalle ”avaralle kansankirkollisuudelle” on sitten avautunut mahdollisuus vaatia kirkollisia toimenpiteitä vaikka kaikille sukupuolentutkimuksen määrittelemille sukupuolille, kun aloitteen mukaan ”Keskeisin aloitteen sisältämä muutosehdotus on avioliittolain muuttaminen siten, että kahden samaa sukupuolta olevan henkilön on mahdollista solmia keskenään avioliitto. Muutos toteutettaisiin luopumalla avioliittolain säännöksistä, jotka viittaavat kihlakumppaneiden sukupuoleen. Lakiteknisesti muutos on hyvin pieni ja yksinkertainen: lain 1 §:n ilmaus “nainen ja mies” korvataan sanoilla “kaksi henkilöä”.
Suomen oikeusjärjestys rakentuu yhdenvertaisuuden periaatteen varaan, ja perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää syytä asettaa eri asemaan sukupuolen perusteella. Sukupuoleen kohdistuvan syrjinnän kielto kattaa myös syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Yhdenvertaisuus lain edessä edellyttää, että lainsäädäntö soveltuu kaikkiin yhtäläisesti riippumatta esimerkiksi sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta, ellei muulle ole riittäviä perusteluita.”
17.07.17 taisi kadota kokonainen blogi kirjoitus joka ansiokkaasti arvio Mikael Pentikäisen kolumnia.
Mistä oli kysymys, eli mihin asioihin kohdistit?
Käskyt, kaikki kymmenen, ovat alkuperäisessä muodossaan selkeitä. Jokainen käsky selittää itse itsensä.
Tässä yhteydessä ollaan kosketeltu toista ja yhdeksättä käskyä.
Jo kauan sitten tuli vastaani Augustinuksen yhdeksännen (8., hänen mukaansa) käskyn selitys. Uuvuin sen viisauteen. Valehtelu on vanha ”taito” ja sen hienoudet oli jo ensimmäisen ihmisparin hallinnassa. Valehteluun ja totuudenvastaisuuteen syyllistyi useimmat uskon sankarit. Esimerkiksi Daavid harhautti pappi Ahimelekiä valheellisella selityksellä. Tämän valheen vuoksi 85 pappia menetti henkensä.
Abramin tekninen totuus ei ollut Jumalalle mieleen, kun hän esitteli faraolle vaimonsa sisarenaan.
Kumpikaan tapaus ei ollut esimerkki Augustinukselle. Myös esimerkiksi Batseban riisto ja miehen tapattaminen ei edusta mitään muuta kuin varoittavaa esimerkkiä, eikä ymmärtävää lohdutusta aviorikkomuksiin.
Katolinen katekismus on ollut jonkin vuoden ajan luettavissa netissä suomeksikin. Toista käskyä ei vain turhenneta vaan se suorastaan häivytetään kolmen ensimmäisen käskyn sekaviin selityksiin. Kieltämättä tämä ”vesisangon uurteisiin” häipyvä kuvien tekokielto ja niiden edessä kumartelu-käsky tulee kumotuksi, jos ei lue Raamatusta mitä siitä asiasta luettavissa on. Muunmuassa siksi jumaluusopin opiskelu on enemmän kuin tarpeetonta.
Mitä aitä katolista kirkkoa syyttelemään luterilaisella sivulla? Augustiinus on mitä suurimmassa määrin luterilainen kirkkoisä ollessaan Lutherin oma teologi.
Kaikki teologia on selvyydenhakemista siis raamatun intention etsimistä kunkin omana aikana. Sekä katoliset että protestantit ovat teologian nimissä tehneet aikojen kuluessa paljon syntiä.
Mutta mielenkiintoisinta on se että he ovat aina nousseet ja tehneet parannusta seuraavaan kertaan asti.
Yleensä ”valehteleminen” tässä yhteydessä on selvyyteen pyrkimistä, asioiden hengen eikä kirjaimen esimerkin löytämisen yritystä.
Käskyt on hyvä olla olemassa. Ne toimivat peilinä kilvoittelijoille. Niitä ajatellessa huomaa missä asioissa on syytä tehdä parannusta.Tärkeintä on ottaa ne tosissaan.
Se mitä kveekkarit ja sinä olette mieltä on kannanotoissasi tullut esille. Kuinka selkeää mieltä olet on toinen juttu. Selkeyteen vaikuttaa kveekkarien opetus valosta, joka voi loistaa mistä tahansa, kuten idän jumalattomasta uskonnoista. Raamattu nimenomaan mainitsee valosta, joka on pimeyttä, Luuk.11:35, Matt. 6:23.
Asia on paljon yksinkertaisempi, jopa siinä määrin, ettei Jeesus-tieltä tyhmin tai edes hullu voi eksyä, koska esim käskyt ovat niin ja aamen ja niiden noudattamisesta seuraa kaikkein paras, sielun pelastus. Vanhurskautus, eli kelvollisuus Jumalalle on lahja, mutta aktiivinen, joka ei jätä uskovaa toimettomaksi.
Kuuliaisuutta Jumala haluaa, eikä Hänen antamien ohjeittensa silpomista.
Reijo, miten ihmeessä sinä onnistut linkittämään Lutherin ja jehovantodistajat toisiinsa?
Ville,
Jos olisin enemmän keskittynyt tähän kytkentään, niin Augustinus akseli olisi saattanut olla yhtä oikea, koska Luther salli hänen vaikutuksensa ja näkemyksensä. Tuo totuuden vahingollisuus tulee näissä valhe-käskyn aukaisussa esille. Mitä jehovalaisiin Vartiotornin varustamana tulee, niin he todella suojelevat ”totuuksien” esilletulemista liikkeeseen vihkiytymättömiltä.
Koska tämä kanta ei ole raamatullinen, niin se omaksutaan luontevasti sellaisissakin opetuksissa, jotka eivät Taivaan Tielle viitoita.
Hienoa jos se että pyrin seuraamaan kveekareiden ymmärrystä Tiestä näkyy minun teksteisäni. Olen sitten päässyt pitemmälle kun olen luullut.
Me emme ole kovinkaan kiinnostuneita ihmisen lopullisesta pelastumisesta ,mutta sitä enemmän siitä mitä tietä voimme kulkea, jotta elämämme todistaisi niistä oivalluksista jotka aikoinaan synnytti liikkeemme.
Tulemme aika lähelle Paavo Ruotsalaisen Jeesus-kokemusta yrittäessämme kuunnella sitä miten Jeesus meidän olemuksemme keskustassa tahtoo meidän elävän. Käskyjen seuraaminen ja niiden ymmärtäminen on olennainen osa tätä.
Puhuessamme Valosta niin ymmärrät hyvin ,että puhumme samasta kun Johanneksen evankeliumin alku puhuu.
Markku,
Kun viittasin erilaisiin valon lähteisiin, niin tein sen pelkästään sinun oman tunnustuksesi perusteella. Kuinka paljon se on Markkua ja kuinka paljon kveekkarius asiaa aukaisee, on määrittelemättömissä. Kuitenkin uskonyhteisösi asiaa näin julistaa. Ihminen voi ”hyvyyden” ja humaanisuuden nimissä nähdä ja jopa kokea henkimaailmassa liikettä ja valoja, jotka eivät voi olla kuin valkeuden valoiksi pukeutuneita pimeyden voimia. Valoa, joka onkin pimeyttä ja toisenlaisia jeesuksia. Kumpaisestakin on monta varotusta Raamatussa.
Mitä Johanneksen Evankeliumin alkuun tulee, niin kohdistus on ”Hänessä”, eli:
”Hänessä oli elämä ja elämä on ihmisten valkeus.
Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt,”
(Joh. 1:4 ja 5)
Kun Johannes kirjoittaa, että ”Hänessä”, niin se merkitsee, että VAIN HÄNESSÄ.
Kaikki ”valoilmiöt” on alistettava vain Sanalla koeteltaviksi. Sanalla koettelu ei kiinnosta, jos sen merkitys on jo turhennettu tunnareilla.
Mänttäri: ”Epätotuudet (valheet) tulkitaan totuuksiksi.”
Juu, siltä se vahvasti vaikuttaa, kun näitä kommentteja lukee. Vähintään ns. ”vaihtoehtoista faktaa” tuntuu olevan runsaanpuoleisesti ilmassa.
Kimmo,
Tuo ”vaihtoehtoinen fakta” kuvaa erinomaisesti esille ottamaani asiaa.
”Fakta” kuitenkin irtoaa etenkin Totuudesta.
Totuutta ei ihminen voi parannella, niinkuin on laita näissä viittauksissani kahteen Käskyyn. Olen aina silloin tällöin ehdottanut teologisen tiedekunnan lopettamista, koska se on olemassa lähes pelkästään ”vaihtoehtoisten faktojen” jauhamiseksi. TM ja etenkin TT tutkinnot ovat ”valtuutus” turhentaa Totuutta ja turhennuksien tueksi syntyy epätotuuksia.
Fakta tai totuus, mitä tässä tarkoitatkaan Reijo, ei välttämättä ole fakta tai totuus tiedemaailmassa. Teologinen tiedekunta on nimensä mukaisesti tiedekunta, ei pyhäkoulun aikuisopisto.
Sinähän olet Reijo ihan puna-ateisti Erkki Tuomiojan linjoilla!
(tuossa teologisen tiedekunnan lopettamisessa siis)
Ville: ”Teologinen tiedekunta on nimensä mukaisesti tiedekunta, ei pyhäkoulun aikuisopisto.”
Missä se tiede piileskelee? Taitaa olla vain pseudotiedettä.
Kimmo Wallentin, siellä yliopistoissa Turussa, Helsingissä ja Joensuussa.
Kimmo Jaatila,
Kun kirjoitin tuon teologisen opiskelun vastustuskantani, niin mieleeni todella tuli Tuomioja ja hänen tiedekunnan lopettamisehdotuksensa. Minun ja Tuomiojan perusteilla on eronsa, joskin on jotain samaakin.
Tuli myös mieleeni jonkin vuoden takainen keskustelumme samasta asiasta. Silloin mieleeni jäi myönteisenä se, että mielestäsi uskossaoloa täytyy ruokkia muualta kuin tiedekunnasta, eli oltava itse yhteydessä Häneen, jolta uskon ja pelastuksen olemme lahjaksi saanneet.
Myös tuon saman keskustelun kulussa löysin maininnan kirjoittamasi kirjasta. Laitoin kirjaesittelyn nettisivulle arvioini kirjastasi ja se oli, että erinomainen ja täydellinen johdatus pelastukseen. Kuitenkin mainitsin, että kaiken uskoontulotarpeen katsoit olevan saavutettavissa sakramenteista. Eli se oli ikäänkuin kaksikerroksinen voileipä, kummassakin kerroksessa oli ravinto.
Nyt tätä kirjoittaessani pääsin jotenkin käsittämään, että olemme saman Jeesuksen ansaitseman Armon alla. Minua vain aina kompastuttaa sakramenttialun välttämättömyys, joka uudestisynnyttää, mutta sitten on tultava uskoon. –
Nyt kun alkuun pääsin, niin mieleeni tulee monet keskustelut Samuli Siikavirran kanssa. Niissäkin oli vaihe, että sydämemme eli uskomme löi samaan tahtiin. Ehdotinkin, että voisimmeko pidättää hengitystä lapsikasteen kohdalla. Hänelle juuri valmistuvalle papille se ei tietenkään sopinut.
Niin Reijo.
Ehkä sinulla on profeetallinen näkemiskyky ja näet minun vaellukseni olevan vaellusta pimeydessä ja viellä suuremman pimeyden opastamana.
Voi olla niin, mutta jossakin kuulen kuinka syvyys huutaa syvyydelle ja tunnen kuinka pimeys avaa silmäni näkemään kaiken sen minkä valo estää näkemästä.
Pimeässä maailmankaikkeus laajenee .Tunne muuttuu tiedoksi siitä että matkamme on pala ikuisuutta ja me ollemme osa sitä. Miten läheiseksi tunteekan itsensä kaiken luodun kanssa pimeyttävalaisevien tähtien seurassa.
Markku,
Uskon, että sarkasmilla ei ole osuutta, kun pidät mahdollisena, että minulla olisi profetaallinen näkemiskyky. Vaikka minulla olisikin, niin sen oltava harmoniassa Jumalan Sanan kanssa.
Jumala, Pyhän Hengen kautta, joka uskovassa vaikuttaa, vahvistaa ymmärryksemme. Tämä vaikuttaa jokaisessa uskovassa, kuitenkin asianomaisen itsensä ”sallimissa” rajoissa.
Valkeus on Jumalan elementti. Pimeys on saatanan ympäristö ja vain valhe ”valaisee” siellä.
”Tämä vaikuttaa jokaisessa uskovassa, kuitenkin asianomaisen itsensä ’sallimissa’ rajoissa.” Taas sallit itsesi tulkita Raamattua vain henkilökohtaisen uskon kapeissa rajoissa. Kuitenkin Jumalan voimasta kirjoitetaan koko seurakunnassa vaikuttavana, siis ’kaikissa uskovissa’ eikä ’jokaisessa uskovassa’. Tämän näkee vaikkapa Ef. 1:15-23.
Martti,
On ymmärrettävää, että ilmaisuni ”salliminen” ei sinulle sovi.
Ketään ihmistä ei viedä kuin litran mittaa. Ihminen suostuu, sallii, itsensä vietäväksi, joko tiellä taivaaseen tai helvettiin.
Taivaan tie on taistelujen ja yhtä usean voiton Tie. Kadotukseen meno ei ole taistelua, vaikka se on ahdistuksen tie. Ahdistus on läsnä, mutta kestettävissä paatumuksella, eli, ”Ei oo mull’ rauhaa Jumalan, ei maailma tyydytä. Oi tää on kurjin asema mi voipi löytyä”.
Viestini taisi mennä sinulta ohi, Reijo Mänttäri. En tässä niinkään viitannut ’sallimisella’ suhtautumista Jumalan kutsuun kuin sitä, miten Raamatun teksti ymmärretään. Takertuminen yhteen uskon tulkintaan estää ymmärtämästä kaikkea, minkä Raamatun kirjoittajat ovat halunneet ilmaista. Ehkä tarkoitat kohdallani ’sulatusvaikeuksilla’ juuri tällaisen lukemista ohjaavan vahvan ennakkoasenteen puuttumista. Toivottavasti olet oikeassa. En halua Raamatun ilmoitustakaan niellä pureksimatta. Sen verran sitä pidän arvossa.