Esoteerinen tieto
Raamatun esoteerinen merkitys on kätketty milloin numeroihin, milloin sanoihin, jotka on valittu kätketyn koodin mukaan, toisinaan sanaleikkeihin, milloin vertauskuviin. Raamatullisen esoterian harrastajat ja tutkijat vetoavat paitsi heprealaiseen perimätietoon myös alkukirkon oppineisiin kirkkoisiin kuten Origeneeseen, jonka mukaan Raamatun ruumis oli rakennettu ulkonaisista kertomuksista ja tarinoista ja kertomuksissa käytetyt sanat olivat vain vaatteita, joiden tarkoitus oli kätkeä kirjoitusten todellinen sielu ja henki. Origenes jopa toteaa, että teksteissä oli myös tahallisia virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia, joiden tarkoitus oli vain ohjata lukija tekstin sielun jäljille. Sielu oli tekstin ydin eli sen syvin informaatio. Kirjoitusten henki taas aukeasi vain hengellisesti valistuneille ja tarkoitti kirjoitusten kokonaisvaltaista merkitystä vihityn elämässä.
Kirkkoisä Hieronymuksen mukaan varhaiset kristityt pitivät esim. oppia sielunvaelluksesta traditionaalisena ja esoteerisena ja sitä opetettiin vain harvoille ja valituille. Näin voi päätellä Jeromen apologisesta kirjeestä Rufinukselle, vanhalle ystävälleen, jonka kanssa hän käy katkeraa kiistaa oikeudestaan kääntää ja tulkita Origenesta ilman, että joutuu itse tuomituksi harhaoppiseksi.
Aleksandrialaisen koulukunnan teologeja, jotka suhtautuivat suopeasti ajatukseen reinkarnaatiosta, olivat jo ennen Origenesta ainakin Klemens Aleksandrialainen, Justinius Marttyyri ja George Nassalainen. Monet olivat opiskelleet Platonin kuuluisassa akatemiassa Ateenassa tai Aleksandrian yliopistossa Egyptissä. Merkittävimmäksi heistä nousi Origenes.
Origenes keskusteli Aleksandrian juutalaisen älymystön kanssa ja tällä asialla on mitä tärkein merkitys arvioitaessa Origeneen pätevyyttä allegorisiin raamatuntulkintoihinsa ja oikeutta alla olevaan huokaukseensa:
”Voi ihmistä, joka ei näe kuin yksinkertaisia sanoja tai tarinoita Raamatussa. Sillä Raamatun kertomukset ovat kuin vaatteet, jotka kätkevät kirjoitusten todelliset tarkoitukset, se on niiden sielun ja hengen.”
Teoksessa Contra Celsus Origenes merkittävästi viittaa usein joihinkin kristinuskon salaisiin opetuksiin.
Origeneen mukaan monet kristinuskon opit ovat luonteeltaan hyvin mystisiä ja salaisia. Hän rinnastaa niitä mielellään pakanamaailman mysteereihin ja sanoo, että
”Kaikki evankeliumit sisältävät sellaista, mitä on vaikea
ymmärtää, ei vain rahvaan älykkäimmänkin.”
Origenes myös toteaa dogman selityksen olevan varattu niille, jotka ’pääsevät Jeesuksen asuntoon’. Juuri siksi toisia sanottiin ulkopuolisiksi ja toisia huoneessa olijoiksi.
Origeneen mielestä ”on hyvä pitää kuninkaan salaisuus tarkasti vartioituna”, jotta ei ilmeisesti esitettäisi kysymystä sielun asettumisesta ruumiisiin keskinkertaisille ja heitettäisi siten – kuten Jeesus! sanoo ”helmiä sioille”. (Jeesus). Helmi oli juutalaisille esoteerisen tiedon symboli.
Origenes puhuu Paavalinkin panneen järjestykseen ensin viisauden sanan, sitten tiedon sanan ja sitten uskon sanan. Kaikki viittasi kolmiportaiseen vihkimyksen, joka tietyissä esoteerisissa järjestöissä on yhä tänään.
Hän viittaa myös vihkimyksen vuoreen, jossa tapahtuviin mysteereihin henkilö voitiin ottaa mukaan edistyksen ja puhdistautumisen jälkeen. Täällä puhuttiin, kuten Paavali sanoo ”salattua mysteeriviisautta täydellisten seurassa!”
Sanan täydellinen, kreikaksi teleios, esiintyminen on Paavalilla ja Origeneella huomattavaa siksi, että se oli tyypillisesti mysteeriuskonnoissa käytetty sana ja että heprealaiset mystikot, joille reinkarnaatio oli todellisuutta, uskoivat nimenomaan epätäydellisten sielujen palaavan maan päälle. Tavoitteena jälleensyntymissä olikin sielujen vähittäinen eheytyminen eli täydellistyminen.
Myös Jeesus käytti sanaa täydellinen, kreikaksi teleios, paljonpuhuvasti:
”Jos tahdot olla täydellinen, mene ja myy kaikki,
mitä sinulla on. Olkaa siis täydelliset, niin kuin
teidän taivaallinen isännekin täydellinen on.”
Ihmisen tulikin oppia viisaus ja tulla täydelliseksi Kristhoksessa. Paavali kertoi puhuvansa Jumalan salattua (esoteerista) viisautta täydellisten seurassa.
Kun Paavali rukoilee, että Jumala avaisi hänelle oven, jotta hän voisi puhua Kristuksen salaisuuksista, tarkoittaa hän myös kirkkoisä Klemes Aleksandrialaisen mukaan sisäpiireille tarkoitettuja ja avautuvia esoteerisia salaisuuksia, jotka sisälsivät vihkimyksen eli täydellistymisen Tien. Erityisesti Roomalaiskirjeessä Paavalilla on runsaasti mysteeriuskontojen termistöä. Kohti esoteerista uudestisyntymää johdattaa myös sanan Kristus etymologia eli sanahistoria, sillä kreikkalaisesta sanajuuresta khrao johtuu sanat välttämätön, hyvä, voideltu, vihitty, mutta myös käyttää hyväksi ja sukupuoliyhteys! Sanskritin samanjuurinen kri merkitsee tehdä! Sanasta johtuu edelleen kreikan kyo: saattaa, tehdä, raskaaksi, josta sitten kyrious: herra, jonka vaimo on tehty raskaaksi. Vihkimyksessä tapahtui unio mystica, ihmisen henkinen yhtyminen omaan alkuperäiseen itseensä. Tämän yhtymisen hedelmä oli uudestisyntynyt kristhos, voideltu. Hän oli logos spermatikos.Vihkimyksen toimeenpanija oli hierofantti, mysteeriopappi. ”raskaaksitekijä”.
Esoteerinen kristinusko heijastuu myös. Ignatiuksesta, joka mm. toteaa kirjeessään efesolaisille olevansa vihitty evankeliumeiden mysteereihin, mutta että hän ei ”ole vielä täydellinen Kristuksessa”. Ignatius myös mainitsee tuntevansa salaisuuksia, joita ei voi efesolaisille vielä kertoa.
Seppo
”Voi ihmistä, joka ei näe kuin yksinkertaisia sanoja tai tarinoita Raamatussa. Sillä Raamatun kertomukset ovat kuin vaatteet, jotka kätkevät kirjoitusten todelliset tarkoitukset, se on niiden sielun ja hengen.”
Heprealaiset mystikot olivat/ovat Kabbalisteja ja Zoharissa tuo lause menee näin.
”Tietämättömät ihmiset ottavat huomioon vain asun, johon tarina on puettu; mitään muuta he eivät näe, eivätkä he käsitä mitä vaatteet kätkevät alleen. Heitä hiukan tietäväisemmät näkevät asun lisäksi myös sen peittämän kehon. Viisaat puolestaan….katsovat ainoastaan sielua ja se on todellisen Tooran ydin. ”
Ikiaikojen viisaus.
Juuri, kiitos Tarja, teksti on perimätiedoissa muotoiltu hieman eri tavoin, mutta ajatus on pysnyt tismalleen samama.
Yritin vilpittömästi paneutua Heinolan tekstiin. Jos Raamatun kirjoitukset olisivat hänen väittämällään tavalla peitossa, silloinhan se merkitsisi, että kuka tahansa voisi väittää minkä tahansa tekstin merkitsevän mitä tahansa. Se että jotkut kirkkoisät tai muut ovat sanoneet jotain, on heidän mielipiteensä
Minusta on mukavaa Juhani K. , että olet lukenut blogiani asiallisella mielellä, mutta liioittelet ko.esoteeristen lukutapojen merkitysvariaatioitten suhteen, sillä kabbalisteilla on aivan tietyt rajatut säännöt ja metodit, joilla tekstejä puretaan. Mutta niin tehtiin ja helmiä jaettiin,kuten Paavali sanoi: ’täydellisten seurassa’.
Mitä tulee kirkkoisien mielipiteisiin,niin sangen paljon kristinoppimme tulkinnat perustuvat esim. kirkkoisä Augustinuksen juurikin mielipiteisiin .
Jesaja 45: 19 sanoo
”En ole minä puhunut salassa,
en pimeässä maan paikassa;
en ole sanonut Jaakobin jälkeläisille:
etsikää minua tyhjyydestä.
Minä Herra puhun vanhurskautta,
ilmoitan, mikä oikein on. ”
Uskon salaisuus on tosiaan erikoinen, sillä ihmnen ei voi sitä ottaa, vaan se annetaan, suorastaan korvaan kuiskataan. Tuo Salaisuus on Kristus meissä Kirkkauden toivo.
”Sillä ne, jotka ovat hyvin palvelleet, saavuttavat itselleen kunnioitettavan aseman ja suuren pelottomuuden uskossa, Kristuksessa Jeesuksessa.
Vaikka toivon pian pääseväni sinun tykösi, kirjoitan sinulle tämän, että, jos viivyn, tietäisit, miten tulee olla Jumalan huoneessa, joka on elävän Jumalan seurakunta, totuuden pylväs ja perustus.
Ja tunnustetusti suuri on jumalisuuden salaisuus: Hän, joka on ilmestynyt lihassa, vanhurskautunut Hengessä, näyttäytynyt enkeleille, saarnattu pakanain keskuudessa, uskottu maailmassa, otettu ylös kirkkauteen.
Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja valheenpuhujain ulkokultaisuuden vaikutuksesta, joiden omatunto on poltinraudalla merkitty ja jotka kieltävät menemästä naimisiin ja nauttimasta ruokia, mitkä Jumala on luonut niiden nautittavaksi kiitoksella, jotka uskovat ja ovat tulleet totuuden tuntemaan.
Sillä kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä mikään ole hyljättävää, kun se kiitoksella vastaanotetaan; sillä se pyhitetään Jumalan sanalla ja rukouksella.
Kun tätä veljille opetat, niin olet hyvä Kristuksen Jeesuksen palvelija, joka ravitset itseäsi uskon ja sen hyvän opin sanoilla, jota olet noudattanut.
Mutta epäpyhiä ämmäin taruja karta ja harjoita itseäsi jumalisuuteen.
Sillä ruumiillisesta harjoituksesta on hyötyä vain vähään; mutta jumalisuudesta on hyötyä kaikkeen, koska sillä on elämän lupaus, sekä nykyisen että tulevaisen.
Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen.
Sillä siksi me vaivaa näemme ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten vapahtaja, varsinkin uskovien.” (lainaus
1.tim.3-4 lukujen loppu ja alku)
”Ja sentähden me myös lakkaamatta kiitämme Jumalaa siitä, että te, kun saitte meiltä kuulemanne Jumalan sanan, otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan, niinkuin se totisesti on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä, jotka uskotte.”
1.Tess.2:13
Jumalan Sanan vastaanottaminen avaa oven.
Raamatussa on paljon Ismo muitakin kuin uskon salaisuuksia. Miksi vastaat lähes aina viesteihin hartauskirjoituksin/saarnoin , ja harvoin otat esitettyihin asioihin kantaa juuri asioina.
Kristinusko on alusta asti ollut esoteerinen, eikä tässä ole mitään uutisarvoa. Kyllä kristityt tämän tietävät. Suullinen traditio esim salattiin niiltä jotka halusivat vahingoittaa kirkkoa. Koko kristiunuskon on mysteeri, johon sisälle pääsimeksi tarvitaan Jumalan vaikuttama usko.
Vuoden 543 Konstantinopolin paikallinen kirkolliskokous julisti 15 anateemaa Origenesta vastaan ja vuoden 553 ekumeenisessa kirkolliskokouksessa hänelle annettiin 11 tuomiota harhaopeista. Kirkon suhtautuminen Origenekseen on vaihdellut eri vuosisatoina. Origenestä ei ole kanonisoitu pyhäksi esim ortodoksisessa kirkossa, juuri hänen harhaoppisiksi julistettujen ajatustensa vuoksi, mutta hän oli merkittävä teologi, joka kirjoituksillaan vaikutti kirkon myöhempään ajatteluun, muun muassa kolminaisuusoppiin.
Kirkon linja on vaidellut eri alkukirkon kirjoittajiin nähden, jotku on tuomittu, joidenkin opetukset on tuomittu vaikka heidät on kanonisoitu pyhiksi. Alkukirkossa on monia raamatun tulkinta malleja, Orineen oli vain yksi muiden joukossa.
Jälleensyntymisoppi on Seppo sinun väkivalloin ajama dogma jota kirkko ei ole ikinä hyväksynyt. Jälleensyntyminen on pakanallinen pelastuskäsitys joka korvaa kristittyjen viimeisen tuomion merkityksen ja yritys lieventää tuomion todellisuutta.
Kristinuskossa täydellsistymisen tie liittyy Jumala kuvan palauttamiseen ( kasteen ja muiden sakramenttin kautta) kysymys on jumalallistamisesta. Joka on käsittämätön prosessi ulkopuolisille.
Seppo, tulkinnassasi häkyy vahvasti on agendasi jonkinlaisesta salatieteestä, teosofiasta. Muuten minun isoisäni isoisoisä oli teosofi.
Aivan Ismo, kirkko ei hyväksynyt, paitsi Origenes, enää 325 jälkeen jälleensyntymä-ajatusta, mutta Raamattun se toki sisältyy. Minkä näytän kirjassani Jälleensyntymä ja Raamattu. Ja kannattaa lukea myös F ilonin ja Josefus Flaviuksen kannasta asiaan.
Mikä oli isoisäsi isoisän nimi? Teosofia tuli Suomeen vasta 1900-luvun alussa?
Falvius Josefus kertoo Eleasarista.
Eleasar oli Masadan joukkojen päällikkö. Masada on vuori, jonne tämä ryhmä oli paennut roomalaisia. Roomalaiset odottivat alhaalla.
He eivät halunneet antautua roomalaisille elävinä, naiset olisi häväisty ja miehet surmattu, tai joutuneet orjiksi. He päättivät tehdä joukkoitsemurhan, ja Eleasar puhuu ihmisille näin, Josefuksen mukaan:
” Sillä jo kauan sitten, aina käsityskykymme varhaisvaiheesta asti meille opettivat lakkaamatta sekä esi-isiemme, että Jumalan lait, joita vahvistivat myös esi-isiemme teot, ettei kuolema ole onnettomuus, vaan elämä.
Kuolema lahjoittaa sieluille vapauden ja antaa niille pääsyn kotoiseen ja puhtaaseen olotilaan . Vapautettuna kaikesta onnettomasta ne voivat siten olla ilman kärsimystä. Mutta niin kauan kun sielut ovat kuolevaiseen ruumiisseen sidottuina, ja kaiken siinä olevan pahan saastuttamina, ne todellisuudessa ovat kuolleet, sillä jumalallinen ei sovi yhteen kuolevaisen kanssa.
Tosin sielu pystyy ruumiiseen sidottunakin samaan suuria aikaan, sillä se tekee tämän havainnoimisen välineeksi. Näkymättömänä se liikuuttaa ruumista ja johtaa sen tekoihin, jotka ylittävät kuolevaisen luonnon. Mutta niin pian kun sielu on päässyt vapaaksi kaikesta painolastista mikä on takertunut siihen ja vetää sitä kohti maata, se saavuttaa jälleen alkuperäisen olomuotonsa.
Silloin se pääsee osalliseksi siunauksellisesta voimasta ja kyvystä liikkua esteettömästi joka suuntaan pysyen näkymättömänä niin kuin itse Jumala.
Ei edes ruumiissa ollessaankaan se ole näkyväinen, sillä näkymättömänä se siihen tulee ja näkymättönä se siitä lähtee.
Sillä on yksi ja ainoa ja häviämätön luonto. Ja se on ruumiissa tapahtuvan muuttumisen aiheuttaja. Sillä mitä tahansa sielu koskettaa, se elää ja kukoistaa; mutta kaikki mistä se erkanee, lakastuu ja kuolee. Niin suuresti vaikuttaa kuolemattomuuden voima.
Älkäämme kuolko vihollisen orjina, vaan erotkaamme elämästä vapaina, yhdessä lastemme ja vaimojemme kanssa. ”
Tämä tietysti johtui tilanteesta missä ihmiset olivat, kuolema oli valinta, koska toinen vaihtoehto ei luvannut mitään hyvää ja pelastavaa. Mutta noin muuten, juutalaisuus on Elämän puolesta oleva uskonto.
Eleasarin puhe on kuitenkin kaunis.
taas korjaus : Siis, Flavius Josefus .
Kiitos Tarj,upea teksti. Ote kirjastani
Jälleensyntymä ja Raamattu:
” Filon yksityiskohtaisemmin oli vielä todennut, miten
’Ilma oli täynnä sieluja ja ne, jotka olivat laskeuduttuaan lähimmäksi maata ja jouduttuaan sidotuiksi kuoleviin ruumiisiin, palaavat innolla takaisin ruumiisiin haluten elää niissä.’
Erityisen mielenkiintoisia mainintoja jälleensyntymäopin ja juutalaisuuden kannalta tekee tunnetut juutalais-roomalainen historioitsija Josefus Flavius jonka juutalaisuutta käsittelevistä teoksista voidaan päätellä, että yhtä hyvin fariseukset kuin essealaisetkin uskoivat sielujen uudelleen ruumiillistumiseen:
”Fariseukset uskoivat, että sieluihin sisältyy kuolematon elinvoima, joka tekee mahdolliseksi, että niillä on kyky uudelleen herätä ja elää uudelleen.” (Juutalaisten muinaisuus, kirja 18, luku 1/3)
”He hymyilivät keskellä tuskiaan ja nauroivat halveksien niitä, jota heitä kiduttivat ja luovuttivat sielunsa hyvin iloisin mielin ikään kuin odottaen syntyvänsä jälleen.” (Josefus essealaisista roomalaisten kynsissä)
Essealaiset olivat Josefuksen mukaan myös katsoneet apokryfisen Salomonin viisauden opetettavan, että sielut ovat kuolemattomia ja että ”ne laskevat maahan puhtaasta ilmasta tullakseen vangituiksi ruumiisiin.”
Sami
” Jälleensyntyminen on pakanallinen pelastuskäsitys joka korvaa kristittyjen viimeisen tuomion merkityksen ja yritys lieventää tuomion todellisuutta. ”
Johannes Kastaja ei sitten ollutkaan Elia, vaikka Jeesus niin väitti.
Ja toisaalta ikuinen elämä ei voi alkaa jostakin, kuten ihmisen syntymästä tai kuolemasta. Ikuisella ei ole alkua eikä loppua, joten mistä tulit, mitä olit ennen syntymääsi.
Seppo Heinolan teksti on todennäköisesti hyvin keskeistä kaikille uskonasioista kiinnostuneille. Varsinkin hieman varttuneet etsivät esoteerisiä kokemuksia uskonnoista. Vastaavasti monet pettyvät kun sellaisia kokemuksia ei tule.
Koko New Age – liike , josta ei nykyjään kovin paljon ennä puhuta mutta jonka ajatukset elävät, tarjoaa esoteeriestä liikehdintää.
Koko viihdeteollisuus tarjoaa voimalla jotain esoteeriaan viittaavaa. Kaikki megasarjat ja filmit niin kun Star Wars , Taru Sormusten Herrasta tai lukemattomat zombie -sarjat vetoavat haluumme kokea jotain jostain toisesta ulottuvaisuudesta tulevaa voimaa jonka valjastaminen joko tuhoaa tai pelastaa maailman.
Varsinkin karismaattisissa liikkeissä odotetaan ihmeitä ja ihmeiksi tulkitaan asioita jotka eivät ihmeitä ole. Tämän päivän Facebook – ketjuissa kerrotaan siitä kun presidentin rouva Kallio kehoitti Suomen kansaa rukoilemaan Talvisiodan aiana niin seuraavana yönä pakkanen putosi miinus neljäänkymmenee Pekolsennielmeellä ja tämä pysäytti vihollisen etenemisen. Nyt sielä on taulu jonka mukaan Herra Auttoi. Joillekin Suomi on siis yksi Jumalan valituista kansoista.
Alitajuntamme , joka herää henkiin meidän nukkuessamme, on esoteerisen materiaalin suuri tuottaja. Joillakin henkilöillä , sellaisilla jotka elävät rajatiloissa, on pääsy valveillakin unimaailmaan ja projisoivat sitä valveelämään.
Kaikki etsivät ehetymistä , se on esteerismin sanoma. Tie ehetymiseen kulkee monia teitä. Entä sitten? Kristus ei ole vastaus kaikille. Häneen on vaikea saada yhteyttä. Puhumattakaan Isä Jumalasta.Mutta kuitenkin :Etsijät löytävät….
Markku,kiitos viestistä, korostan kuitenkin että siinä esoteriassa, mistä minä puhun,ei ole kyse esoteerisista elämyksistä – ei etenkään yliluonnolisista- vaan lähinnä esoteerisesta tiedosta, joka koskee mm. tähtitiedettä ja ihmisen biologiaa ja ylipäätään esoteerisia opetuksia. Tietenkin esim. esoteerinen seremonia saattoi ola elämyhksellinekin siinä jaetun tiedon lisäksi.
Siis onkin syytä märitellä sana esoteria heiman jäsennellymmin. Panen sen uuten viestiin.
Mitä on esoteerinen:
Helpointa olisi vain sanoa, että esoteerinen on sanan eksoteerinen vastakohta. Ja kun eksoteerinen tarkoittaa jotain ulkokohtaista tai yleistä, niin esoteerinen tarkoittaisi jotain sisäistä tai erityistä. Ja näin sanakirjat käsitteen yleensä selittävätkin täsmentäen vielä, että esoteerinen on oppi tai esitys, joka on tarkoitettu vain rajoitetulle ja suljetulle oppilaspiirille. Sana tuli pian merkitsemään yleensä salattuja tietoja tai asioita. Näin tulkittuna monet valtiolliset asiakirjat, joihin on painettu leima top secret ja joita saavat lukea vain muutamat valtion luottohenkilöt, ovat siis mitä esoteerisimpia papereita. Ja jonkun valtion ulkoministeriön jokin erityisvaliokunta muodostaisi näin mitä esoteerisimman seurueen. Kun taas eri parlamenttien suuret istunnot ovat eksoteerisia, tilaisuuksia joihin osallistujista vain harva tietää, mitä päätettäviksi tuotujen esitysten takana todella piilee.
Uskonnollis-filosofisessa kielenkäytössä esoteria sana saa myös yksityistä ihmistä koskevan merkityksen. Tällöin se viittaa myös ihmisen sisäiseen vain hänelle itselleen aukeavaan elämykseen, oivallukseen tai kokemukseen, jonka aiheuttajaa hänen on vaikea mahduttaa arkitodellisuutensa maailmaan. Näitä elämyksiä hän saattoi kokea muinaisissa salaisissa vihkimysnäytelmissä, joihin hän kokelaana osallistui ja joiden tarkoituksena oli puhdistaa hänen sielunsa ja mielensä, jotta hän sitten kykenisi paremmin vastaanottamaan tiedon eli gnosiksen, joka koskisi niin taivaallisten kuin maallistenkin näytelmien, mikro – ja makrokosmisen maailman syvintä olemusta ja sielun omistajan roolia kaikkeudellisen elämän pyörässä. Koko tätä henkisen kasvun ja kehityksen prosessia kuvattiin valaistumiseksi, johon Vanhan testamentin aikana tai muuten juutalaiskristillisessä viitekehyksessä saavutettiin kabbalististen ja Uuden testamentin maailmassa gnostisten rituaalien kautta. Rituaalit pidettiin suljetuissa huoneissa, joihin vain harvoilla uskotuilla oli avaimet. Pian ovesta ja avaimesta tuli myös noiden ovien takana avautuneitten salaisuuksien symboli ja Jeesus sanoikin toisaalta olevansa ovi, ja moitti fariseuksia ja saddukeuksia siitä, että he olivat kadottanet mysteerien avaimen:
Voi teitä te lainoppineet, kun te olette kadottaneet tiedon (gnosis)
avaimen, itse ette ole menneet sisälle ja muita olette sisälle menemästä estäneet. (Lk. 11:52)
Raamatusta voi ymmärtää, että ihminen on alunperin luotu iankaikkisuus olennoksi, mutta jotain tapahtui ja synti tuli väliin ja ihmisestä tuli olemukseltaan kuoleva.
Kirkolla oli alkumetreillä keskustelua sielun ennalta olemisesta, mutta ns. jälleensyntymä ajatus on hylätty kaikilla Kirkon sektoreilla jo alaussa. Raamattu ei myöskään tunne jälleensyntymä ajatusta sellaisena, kuten esim. itämaiset opit ajattelevat.
Mikä ihminen sitten on? Kuudentena päivänä ihminen luotiin, minutkin, mutta vasta nyt on minun aikani elää täällä ajassa maanpällä. Hetken vielä, niin minua ei ole… Ja kuitenkin on Jumala laittanut iankaikkisuuden sydämmeeni. Hänen Lupauksensa on vahva. ”Minä herätän heidät viimeisenä päivänä.” (Joh.6 luku)
Unet ovat sikäli mielenkiintoisia, sillä niissä ei tunneta aikaa, voin kulkea avaruuden halki silmänräpäyksessä… Miten voimme ymmärtää ajatuksen, ettei aikaa ole? Silloinhan kaikki pysyy, eikä mikään muutu. Kun illalla käyn nukkumaan, niin aamulla herään, ja 8 tuntia on pyyhitty pois. Kuinka meidän laitamme on kun kuolemme ja kerran heräämme, Kristuksen tullessa?