Eteenpäin elävän mieli

Tunnustuskirjoihimme kuuluvassa

Augsburgin tunnustuksen puolustuksessa

kasteesta lausutaan näin:

IX uskonkohta. Kaste

Yhdeksäs uskonkohta on hyväksytty. Siinä me tunnustamme, että kaste on välttämätön pelastukseen, että lapset tulee kastaa ja ettei lapsikaste ole pätemätön, vaan välttämätön ja tehokas pelastuksen saavuttamiseksi. Ja koska meidän keskuudessamme opetetaan evankeliumia puhtaasti ja tunnollisesti, olemme saaneet siitä myös sen Jumalan siunauksen, ettei meidän seurakunnissamme ole esiintynyt kasteenuusijoita. Kansa on näet Jumalan sanalla varustettu näiden rosvojen jumalatonta ja kapinallista lahkoa vastaan. Samalla kun me hylkäämme monta muutakin kasteenuusjoiden harhaa, me hylkäämme yksin tien senkin heidän väitteensä, että lapsikaste on hyödytön. Aivan varmaa on, että pelastuksen lupaus koskee myös lapsia. Mutta eihän se koske niitä, jotka ovat Kristuksen kirkon ulkopuolella, missä ei ole sanaa eikä sakramentteja, koska Kristus synnyttää uudesti juuri sanalla ja sakramenteilla. On siis välttämätöntä kastaa pikkulapset, jotta heidät saatettaisiin osallisiksi pelastuksen lupauksesta, tämän Kristuksen käskyn (Matt. 28:19) mukaisesti: ”Kastakaa kaikki kansat.” Samoin kuin tässä annetaan kaikille pelastus, samoin annetaan kaikille kaste: miehille, naisille, lapsille, myös aivan pienille. Tästä seuraa johdonmukaisesti, että pikkulapset on kastettava, koska kerran pelastus annetaan kasteen yhteydessä. Toiseksi on täysin selvää, että Jumala hyväksyy pikkulasten kastamisen. Kasteenuusijoiden kanta, kun he hylkäävät pikkulasten kasteen, on siis jumalaton. Sen taas, että Jumala hyväksyy pikkulasten kasteen, näemme siitä, että hän antaa Pyhän Hengen tällä tavoin kastetuille. Jos näet tältä kasteelta puuttuisi pätevyys, ei Pyhää Henkeä annettaisi kellekään, kukaan ei pelastuisi eikä kirkkoa olisi olemassakaan. Jo tämä syy pelkästään riittäisi vahvistamaan hurskaasti ajattelevia kristittyjä, niin että he pystyvät torjumaan kasteenuusijoiden jumalattomat ja kiihkomieliset käsitykset.

https://tunnustuskirjat.fi/puolustus/IX.html

Tunnustuskirjoihimme kuuluva

Augsburgin tunnustuksen puolustus

lausuu Herran pyhästä ehtoollisesta näin:

X uskonkohta. Herran ehtoollinen

Kymmenes uskonkohta on hyväksytty. Siinä me tunnustamme sen käsityksemme, että Kristuksen ruumis ja veri ovat Herran ehtoollisessa todellisesti ja olemuksellisesti läsnä ja että ne todellisesti tarjotaan näkyvien aineiden, leivän ja viinin mukana niille, jotka sakramentin vastaanottavat. Tätä käsitystä me asiaa tunnollisesti tutkittuamme ja selviteltyämme puolustamme järkähtämättömästi. Paavali näet sanoo, että (1 Kor. 10:16) leipä on osallisuus Herran ruumiiseen jne. Jos Herran ruumis ei olisikaan todellisesti läsnä, ei leipä olisi osallisuus Kristuksen ruumiiseen, vaan ainoastaan hänen henkeensä. Tiedossamme on, ettei ainoastaan Rooman kirkko pidä kiinni siitä, että Kristus on ruumiillisesti läsnä, vaan myös kreikkalainen kirkko on samaa mieltä ja on vanhastaan ollut sillä kannalla. Senhän todistaa heidän ehtoollisliturgiansakin: siinä pappi selvin sanoin rukoilee, että leivästä sen muututtua tulisi itse Kristuksen ruumis. Samoin bulgarialainen teologi (Theofilaktus), meidän mielestämme melko terävä kirjailija, sanoo selkeästi, ettei leipä ole ainoastaan ulkonainen muoto, vaan muuttuu todella lihaksi. Samoin on olemassa Kyrilloksen lausuma, jossa hän Johanneksen 15. lukua selittäessään opettaa, että Kristus ehtoollisessa tarjotaan meille ruumiillisesti. Hän sanoo näin: ”Me myönnämme hyvinkin, että oikea usko ja vilpitön rakkaus yhdistävät meidät hengellisesti Kristukseen. Mutta me torjumme jyrkästi sen käsityksen, ettei meillä olisi mitään mahdollisuutta yhdistyä häneen ruumiillisesti. Tätä me väitämme Raamatulle aivan vieraaksi ajatukseksi. Kukapa olisi epäillyt sitä, että Kristus on tässäkin mielessä viinipuu ja me oksia, jotka siitä saamme elämää? Kuulehan, mitä Paavali sanoo: (1 Kor. 10:17) ’Me kaikki olemme yksi ruumis Kristuksessa’, sillä (Room. 12:5) ’vaikka meitä on monta, me olemme kuitenkin yhtä hänessä. Me olemme kaikki tuosta yhdestä leivästä osalliset’. Vai luuleeko joku ehkä, että salatun siunauksen voima jää meille tuntemattomaksi? Kun se kerran on meissä, eikö ehtoollisen antama yhteys Kristuksen ruumiiseen saa aikaan sitä, että Kristus asuu meissä myös ruumiillisesti?” Ja vähän edempänä hän sanoo: ”Tämän johdosta on asiasta ajateltava niin, ettei Kristus asu meissä ainoastaan sinä mielentilana, jota me sanomme rakkaudeksi, vaan että me myös olemme osalliset hänen luonnostaan.” Tätä lainausta emme ole tähän ottaneet sitä varten, että panisimme nyt vireille keskustelun asiasta – eihän Keisarillisella Majesteetilla ole tätä uskonkohtaa vastaan huomauttamista – vaan siitä syystä, että jokainen, joka sen lukee, entistä selvemmin käsittäisi, että me puolustamme sitä koko kirkon hyväksymää kantaa, että Herran ehtoollisessa Kristuksen ruumis ja veri ovat todellisesti ja olemuksellisesti läsnä ja että ne todellisesti tarjotaan näkyvien aineiden, leivän ja viinin mukana. Me puhumme nimenomaan elävän Kristuksen läsnäolosta; tiedämmehän, (Room. 6:9) ettei kuolema enää häntä vallitse.

https://tunnustuskirjat.fi/puolustus/X.html

Ari

Etkö ole huomannut, että Martti jo edellä on sanonut, että yksityisinä ihmisinä me emme tapa ketään.
Mutta sen sijaan esivallan tehtäviin kuuluu puolustaa kansalaisiaan, tarvittaessa jopa voimaa käyttäen.
Etkö muista että jopa korostin sitä, että tällaisissa olosuhteissa esivalta toimii JUMALAN PALVELIJANA, siis nimenomaan vääryyttä estävänä.

Jeesuksen ohjeet väkivallan pitämisestä mahdollisimman pieninä eivät ole sitä varten että sallimme rosvojen ryöstää, tappajien tappaa, varkaiden varastaa tai raiskaajien vapaasti pahoinpidellä naisia, kuten vuosien 1524-25 talonpoikaiskapinan jäsenet tekivät, joiden johtoon sinun kasteoppisi keksijä pyrki ja joiden sotapropagandistien opetukset vastustajiensa moraalisen selkärangan horjuttamiseksi menivät väittämään esivallan auktoriteettia kelvottomiksi työnantajiksi. Koska esivalta oli kukistanut heidän kapinansa, niin sellaisen esivallan palvelu ei heidän mielestään ollut ollenkaan paikallaan.

Muista että Vanhan testamentin puolella kansa kävi sotia pelastaakseen maansa epäjumalanpalvelukseen pakottavia vastaan. Lueppa esimerkiksi Ensimmäinen makkabealaiskirje nähdäksesi miten Mattatias ja hänen poikansa taistelivat maansa vapaaksi syyrialaisten pakottamaa epäjumalanpelvelusta ajavasta sortajavallasta.

https://www.raamattu.fi/raamattu/KR92,KR38/1MA.1

Nykyaikainen pasifismi lähtee toisenlaisista lähtökohdista käsin. Siinä lähdetään olettamuksesta että sota hävittää enemmän kuin sen avulla voitettava toiminta hyödyttää.

Silloin siinä on lähdetty oikeutetun sodan yhdestä kriteeristä, että sota ei saa tuottaa suurempaa vahinkoa kuin se paha mitä lähdetään vastustamaan.

Tämän pasifismin suurin ongelma on siinä että eräät valtiomahdit pyrkivät valtaamaan aina uusia tavoitteita, jos niitä ei heti pysäytetä. Näin niiden uhrit monesti ovat jääneet liian passiivisiksi niin, että paha on pieninä paloina vallannut yhä enemmän ja enemmän tilaa itselleen.

Matias Roto tuot esille:””kasteoppisi keksijä””, siis minun ”kasteoppi” on Raamatusta ja täysin Pyhän Hengen vaikuttama, ensin Pietari täynnä Pyhää Henkeä sen julisti ja sitten kun minä sen Raamatusta luin niin Pyhä Henki sen minulle avasi, siis sanoohan Jeesus:

Joh. 17:20
Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun,

Siis kun minun tulee valita kenen sanan kautta otan ”oppini” niin kyllä Raamatun sana on se ja Pyhä Henki sen kirkastaa.

Matias Roto siis kuinka kaikki ihmiset menevät joko Jumalan valtakuntaan tai kadotukseen, eikö jokainen mene omana itsenään sen mukaan mitä on täällä eläessään tehnyt, hyvää tehnett Jumalan valtakuntaan ja pahaa tehneet kadotukseen.

Ari

Sanot ottavasi oppisi suoraan Raamatusta.

Siitä huolimatta olet lukemattomia kertoja osoittanut olevasi täysin kuuro kaikelle, mitä Raamattu sanoo. Vääristelet useita kohtia niiden sanoman vastaisiksi.

Edelleen kuvittelet saavasi Pyhän Hengen ilmoituksia ILMAN JULISTETTUA SANAA. He panivat sisäisen tuntemuksensa kaiken oppinsa perustaksi. Tämän opin keksivät 1520 -luvun alussa Zwickaun profeetat.

Zwickaun profeetat olivat Thomas Müntzerin Zwickaussa alkuun paneman hurmahenkisen liikkeen jäseniä. He vetosivat välittömiin näkyihin ja ilmestyksiin ja odottivat Jumalan valtakunnan pikaista tulemista ja jumalattomien tuhoamista. Müntzerin paettua Zwickausta johtajiksi tulivat kutoja Nikolaus Storch ja entinen ylioppilas Markus Thomae Stübner. He tulivat loppuvuodesta 1521 Wittenbergiin ja nostattivat siellä levottomuuksia. Kun kaupungissa olevat uskonpuhdistuksen johtomiehet Andreas Karlstadt ja Philipp Melanchton eivät kyenneet palauttamaan järjestystä, tuli Martin Luther maaliskuussa 1522 Wartburgista Wittenbergiin ja sai saarnoillaan Zwickaun profeetat poistumaan kaupungista. Sen jälkeen Zwickaun profeettojen historia sekoittuu talonpoikaissodan ja kasteenuudistajien historiaan.

Ari

Teko-oppisi on jopa räikeämpää teko-oppia kuin islamissa. Siellä sentään sanotaan että Allah on armollinen.

Kun Luther aidon katolisen kirkon palvelijana aikoinaan oli kritisoinut katoliseen kirkkoon pesiytynyttä teko-oppia, niin talonpoikaiskapinan mukana syntyneen uudestikastajain liikkeen harhoja hän piti 10 000 kertaa vaarallisempana oppina.

Ari

Valitettavasti tulkitset väärin Jeesuksen ylimmäispapillisessa rukouksessa esiintyvää jaetta:

Joh. 17:20

Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun,

Sinulta on kokonaan jäänyt huomaamatta, että tässä puhutaan SAARNATUSTA SANASTA, jonka välityksellä Pyhä Henki antaa uskon. ”— heidän sanansa kautta —”.
Tässä siis ei puhuta mitään ihmisen omista oikuista, joiden ainoana perusteena on mitä sattuu mieleen pilkahtamaan.

Sen sijaan siinä puhutaan Jeesuksen antaman virkarakenteen mukaisista julistajista eli siis hänen ruumiinsa eli kirkon palveluksessa olevien julistajien julistamasta Jumalan sanasta ja valtuutettujen jakajien antamista sakramenteista eli siis koko Raamatun valossa tarkastellen piispoista, papeista ja diakoneista.

”Minä en tapa ketään, koska tulee tehdä lähimmäiselle niinkuin haluaa itselle tehtävän.” Riittääkö sinulle se, että sinut jätetään henkiin? Etkö muuta kaipaa? Tuo kultaiseksi säännöksi kutsuttu on yleisinhimillinen siinä muodossa, että ei pidä tehdä toiselle sitä, mitä ei halua itselleen tehtävän. Kristillisessä muodossa se on myönteisempi: Tee toiselle, mitä haluaist itsellesi tehtävän. Matteuksen 25. luvun mukaan tämä tarkoittaa nälkäisen ruokkimista, veden antamista janoiselle, kodittoman asuttamista sekä sairaiden ja vangittujen luona käymistä.

Martti

Kiitos hyvästä kommentistasi

Kiitos että yrität saada Aria ymmärtämään sen, että joidenkin erikoisuuksien sijaan rakkaus ilmenee aivan käytännöllisissä yhteyksissä toiset huomioon ottavassa toiminnassa.

Ari

Sanot aivan selvästi itseäsi vastaan, kun väität seuraavasi Pietarin helluntaisaarnaa.

Siinähän apostoli sanoo: ” — kaste —- NIIN te saatte Pyhän Hengen lahjan —- LAPSILLENNE —”. Ap.t. 2:38-39.

Sama alkukielen kreikan sana esiintyy jo Raamatun alkukertomuksissa.

1.Mooseksen kirja:

3:16 Ja vaimolle hän sanoi: ”Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, kivulla sinun pitää SYNNYTTÄMÄN (sama sanue teonsanana eli verbinä) LAPSIA (sama sanue nimisanana eli substantiivina); mutta mieheesi on sinun halusi oleva, ja hän on sinua vallitseva”.

JOTEN ARI

Jos seuraisit Pietarin saarnaa niin kastattaisit vauvat heti SYNNYTYKSEN yhteydessä.

Voisitko sen verran osoittaa rehellisyyttä, ettet mene väittämään seuraavasi apostolin juhlasaarnaa, vaan toimit tietoisesti hänen saarnansa opetusta vastaan.

Tai mikä olisi parempi. Tekisit aidon parannuksen ja kääntyisit seuraamaan Jumalan sanan totuutta.

Mika

Kiitos tästä kommentistasi. Suomenruotsalaista alkuperää oleva Pernajan poika teki todella suuren työn suomenkielisen kirjallisuuden liikkeelle saamiseksi.

Pekka

Kiitos kommentistasi

Tiedän vain sen mitä pappismatrikkeli sanoo.
Hän ei ole pannut kyseistä teosta pappismatrikkeliin,
mutta siellä on : Julk. : Lundilaisuudesta, TA 51.
Rovasti 72, yliluutnantti 69, VR 4. — Harr.: musiikki, automatkailu Euroopassa, lionismi.

Muutoin
https://fi.wikipedia.org/wiki/Voitto_Voipio
https://www.finna.fi/Record/helka.9915366363506253
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-kasittelee-voitto-voipion-kirja

Ari Pasanen on monta kertaa irvaillut kastetodistuksesta. Minulla se on tallella. Paras todistus, jonka olen saanut.

Minut kastoi rovasti Matti A. Mustonen.

Matti Albin Mustonen (12. elokuuta 1900 – 6. toukokuuta 1983) oli suomalainen kirkkoherra ja kirjailija.

Mustosen Neuvostoliitossa toimineesta uskonnonvastaisesta Taistelevien jumalattomien liitto -järjestöstä kirjoittama teos Jumalattomuusliike ja taistelevien jumalattomien liitto Neuvosto-Venäjällä oli niiden kirjojen joukossa, jotka Suomen Kustannusyhdistys kehotti 1944 ja 1945 kirjakauppoja poistamaan myynnistä.

Kari

Kiitos kommentistasi. Ihanaa että olet säilyttänyt kastetodistuksesi.

Katsoin pappismatrikkelista Mustosen tuotannosta. On muuten monia teoksia.

Ari

Lapsikin sen ymmärtää, mutta valitettavasti sinä et.

Olen jo useamman kerran kertonut sinulLe, että jo nelisenkymmentä vuotta sitten tein tekstin, missä käsittelin kasteen ja parannuksen välistä suhdetta.
Totesin, että ennen kastetta parannuksen saa vastaanottaa kasteessa, missä tullaan Jumalan lapseksi ja saadaan syntien anteeksianto ja Pyhän Hengen lahja.

Mutta jos kasteen jälkeen luopuu uskostaan eli siis Kristuksen yhteydestä niin silloin parannus on palaamista kasteen armoon.

Ja mitä tulee kastettavan ikään niin edes tuossa viimeisessä väännöksessäkään et ole ottanut todesta tuota synnyttää sanan nominimuotoa LAPSI eli siis että KASTE KUULUU LAPSELLEKIN eli siis kun joku ei-kristitty perhe otetaan kristityksi pyhän kasteen välityksellä, niin silloin myös perheen pienimmätkin kastetaan.

NIIN kauan kuin kiellät tuon LAPSI -SANAN Pietarin puheesta, voi pieni lapsikin ymmärtää, että omiasi päästelet, kun et ota todesta apostolin sanaa

L A P S I .

Ari

Kuvitteletko tosiaan että Helsingin väkiluvun kokoisessa väestössä ei olisi laisinkaan pieniä lapsia?

Ota siis todesta

K A I K K I

yllä olevassa epistolatekstissä, mitä olen blogissani käsitellyt.

”— Kaikki he saivat pilvessä ja meressä kasteen —-”

Jos et ota todesta KAIKKI -sanaa, niin menepä kirkkain otsin lausumaan mietteesi hesalaisten edessä ja sano siellä päin naamaa, ettei teidän kokoisessa väestössä voi olla ainuttakaan sylilasta.

Ari

Jotta saisit silmäsi auki, niin kerronpa, että vuonna 2022 Helsingissä oli alle kouluikäisiä 0–6-vuotiaita 43 187 henkeä.

Kari Paukkunen luitko ollenkaan mitä krjoitin tuosta Ap.t.2 jakeista 38 ja 39?

Oliko siinä jotain väärää eli enkö mielestäsi ymmärrä suomea?

Kuinka arvostelisit jos esittäisit kysymyksen lapsille että mikä on lupaus jonka Pietari niissä antaa? >Entäpä kun kysyt kuinka saadaan Pyhä Henki?

Antaisirko minulle hylätyn kun vastaisin että lupaus on kun tekee patannuksen ja ottaa kasteen niin saa Pyhän Hengen?? Ja Pyhän Hengen saa tekemällä parannuksen ja ottamalla kasteen??

Siis kyse on nyt vain ja ainoastaan näistä jakeista.

Ari

Miksi toistat sen mitä sanoit edellä.

Minun pitäisi kysyä sinulta miksi et ota todesta Pietarin puheen sanaa LAPSI, vaan edelleenkin luet sen sijaan EI KUITENKAAN lapsia, seuraten Hubmeierin epäraamatullista opetusta vuosilta 1525-1527.

Ja miksi edelleenkin kuvittelet, ettei KOKO valitun kansan joukossa ollut ainuttakaan lasta vaikka heitä kaikkiaan oli suunnilleen saman verran kuin nykyisessä Helsingissä.

Niinpä Paavalin sanan KAIKKI sijaan luetkin KAIKKI MUUT PAITSI LAPSET.

Ja edelleen voin todeta että 1. Piet. 3:21 KASTE PELASTAA sijaan sinä menet lukemaan siihen täysin tuon kohdan vastaisesti EI KUITENKAAN LAPSIA OTETA TÄMÄN PELASTUKSEN YHTEYTEEN.

Miksi et ota todesta sitä, minkä joku lapsi voi sanoa isälleen, että tämä KATSOO PIENEEN LAPSEENSA, kun hän veisaa virttä 492

Ystävä sä lapsien,

katso minuun pienehen.

Tämä virsi avatkoon silmäsi näkemään noissa raamatunkohdissa sanan

L A P S I

ja ottamaan sen todesta niin ettet enää mene jatkamaan epäraamatullista sokeuttasi Jumalan sanaa lukiessasi.

Matias Roto vastaa sinä nyt millä arvosanalla arvioisit lapsen vastauksia jos ne olisivat samat kuin minulla (4-10)? Lopetan sitten ”toistamisen).

Olen jo monta kertaa sinua valistanut että ymmärrän kyllä että kasteessa Moosekseen oli myös lapsia mukana, mutta jotain eroa oli alle kaks kymppisten ja sen yli kasteessa olleiden kesken kun Jumala sanoi ettei tämä sukupolvi pääse luvattuun maahan niin se terkoitti yli kaks kymppisiä kastettuja eli nuoremmat pääsivät luvattuun maahan, miksi, mtä sinlle tuo ikäraja merkitsee?? Minulle se on ihmisen vastuullsuuden raja eli siihen asti seuraa vanhempiaan eli ei itse päätä kuinka elää, tulee vaan mieleen Jeesuksen seuraaminen kuinka tulee jättää vanhemmat ja lähteä seuraamaan Jeesusta, eihän kovin nuori lapsi/nuori voi tätä tehdä (eikä teekkään).

28 Sano heille: Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, aivan niinkuin te olette minulle puhuneet, niin minä teille teen.
29 Tähän erämaahan kaatuvat teidän ruumiinne, teidän kaikkien, jotka olette katselmuksessa olleet, niin monta kuin teitä on kaksikymmenvuotisia ja sitä vanhempia, jotka olette napisseet minua vastaan. (4.Moos.14)

Ari

Sinä sotket eri asioita toinen toisiinsa aivan mielivaltaisesti.

Meren ylitys oli oma jutunsa. Se oli ja yhä edelleenkin on perustavia juttuja koko pelastuksen historiassa. SE oli ensimmäinen pääsiäinen. Toinen on Uuden liiton perustava ihme Jeesuksen ylösnousemuksessa.

Tämä on kantava linja kaikessa mikä pelastukseen kuuluu. Ja kuten Paavali tämän blogin johdantotekstissä sanoo: KASTE ON TÄMÄN IHMEEN SISÄÄN PÄÄSEMINEN ELI SEN TULEMISESSA TODEKSI MEIDÄN JA KOKO KANSAMME ELÄMÄSSÄ.

Kokonaan toinen juttu on lankeemuksen todellisuus. Jo Aatamin ajoista meidän aikaamme asti lankeemus on todellisuutta keskuudesssamme. Tämä lankeemus toteutui myös kuvaamassasi Pyhän kansan vaelluksen aikana.
(Tämä osoittaa että myös uskovat voivat langeta, jos kääntyvät pois Jumalan viitoittamalta tieltä.)
Edelleen meidänkin aikanamme tämä lankeemus riehuu keskuudessamme.
Sen näemme jo täällä keskustelussammekin, kun kieltäydyt näkemästä lapsi sanaa jossain Raamatun tekstissä. Mitä tällainen on muuta kuin perisynnin aiheuttamaa silmien sokaisua?? (Kertooko se, että myös arkielämässäsi katsot karsaasti lapsiin? Omiin, jos sinulla niitä on? Sukulaisten? Naapurien ? Hymyiletkö heille? Hymyilevätkö he sinulle? jne. )
Puhumattakaan aikamme sotia tai muita vääryyksiä tai välinpitämättömyyksiä.

JOTEN

HANKI VIISAUTTA

niin ettet sotke toisaalta ongelmia joita maailmassamme synnin seurauksena esintyy ja toisaalta Jumalan meille varaamaa pelastuksen tietä, päästä Jumalan kansan kanssa orjuudesta vapauteen, synnin vallasta anteeksiannettujen joukkoon ja kuoleman vallasta ylösnousemuksessa esiin tulevan riemuitsevan seurakunnan kanssa taivaan kirkkauteen.

Matias Roto näytä missä ”syrjin” lapsia, tuon vain puhdasta Raamatun sanaa esille ja vain siitä kysyn nytkin teiltä??

Näytä missä kohden evankeliumissa puhutaan lapsista muualla kuin siinä kuinka Jeesus siunasi heitä kun lapsia tuotin Hänen luo?

Minä jätän lapset täysin Jumalan käsiin, en voi sanoa kuinka heidän käy jos kuolevat ennen täyttä ikää. Ainoa kohta Raamatusta on Paavalin sanat korinttolaiskirjeessä, ne eivät ole suoraa evankeliumia joten minun on vaikea ottaa niitä suoraan:

1. Kor. 7:14
Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä.

Tuossa ei muuten puhuta mitään kasteesta.

Ari

Vain epäuskosi takia et ota todesta Jumalan sanaa. Esimerkiksi kreikan kielen kastaa -sana esiintyy Uudessa testamentissa peräti 81 kertaa, joten koeta hyvä ihminen jättää mieletön sokeutesi ja avautua Jumalan sanan tarjoamaan avaraan armoon, jonka Kristus on ansainnut ja jonka Pyhä Henki antaa pyhien sakramenttien ja Jumalan sanan saarnan VÄLITYKSELLÄ.

Tässä kastaa sana kreikaksi.

Strong’s Greek: 907. βαπτίζω (baptizó) — 81 Occurrences

Ari

Ainoa mieleesi tullut lapsista puhe on viittaus

YLLÄTYS YLLÄTYS

sellaisesta kohdasta, missä Jeesus puhuu KASTEEN VAIKUTUKSESTA KOKO PERHEEN YHTEISESTÄ UUDESSA ELÄMÄSSÄ ALKAMISESTA eli siis että kasteessa kokonaiset perheet vauvasta vaariin aloittivat koko elämänsä uudelleen alusta, ”yhden päivän ikäisenä” kuten tuon ajan matematiikassa sanottiin.
Siis KASTE ON UUDESTI SYNTYMÄ, kuten Tiit. 3:5 sanoo.

Kaste on se pesu, joka antaa tulokseksi uudestisyntymän eli siis Pyhän Hengen uudistuksen.

”Tuon vain puhdasta Raamatun sanaa esille.” Rohkenen sanoa, että olet itse puhdistanut sanan mielesi mukaiseksi. Olet karsinut siitä kaiken, mikä ei omiin ajatuksiisi sovi. Näin on rikkauksia täynnä oleva sana köyhtynyt karuksi ja hedelmättömäksi.

Ari

1. Kor. 7:14 kysymys on nimenomaan kollektivisesta elämästä. Juutalaisuudessa elettiin elävän Jumalan palvelijoina AINA kokonaisina perheinä. Esimerkiksi rabbi ei saanut antaa kenellekään juutalaisuuteen kääntyvälle lupaa päästä kääntymykseen eli siis kasteelle, ellei KOKO PERHE vauvasta vaariin otettu mukaan. Jos yksikin aiottii jättää kasteen antaman kääntymyksen ulkopuolelle, niin KETÄÄN EI ssaanut kastaa eli kukaan ei saanut lupaa kääntymykseen. Koko perhe jäi pakanaksi.

Nyt Korintton seurakunnassa oli jäseniä, joiden elämäntilanne oli sellainen että Jeesukseen uskovat elivät ei-juutalaisesa ympäristössä. Silloin oli mahdollista että muodostui seka-avioliittoja. Jos voimassa ollutta lakia olisi noudatettu, niin koko perheen piti seurata perheen isää uskontonsa suhteen. Jos siis isä kääntyi kristityksi, niin silloin koko perheen tuli myös kääntyä kristityksi eli siis saada pyhä kaste. Mutta Paavalin tapauksessa oli sellainen tilanne missä tätä lakia ei sovellettu. Pariskunta siis saattoi olla sekauskonnollinen. Paavali opettaa ettei tuollaisessa tapauksessa tarvinnut ottaa avioeroa, jos puoliso salli Kristukseen uskovan elää kanssaan. Tuo lasten pyhitys puolestaan tarkoitti käytännössä sitä, että lapset kastettiin kristilliseen uskoon niin kuin tapana oli tuohon aikaan, kohta kun saatiin pappi toimittamaan vauvan kaste.

Joten tästä oli kysymys tuossa Paavalin sanassa. LÄHTÖKOHTANA OLI VAUVAN KASTEEN ANTAMA PYHITYS ELI SIIS ETTÄ LAPSI ANNETTIIN JUMALAN OMAKSI eli siis kirkon jäseneksi.

Ari

Valitettavasti sisältä lukemisesi taito on hyvin alhainen.

Käännät lauseen ”äiti leipoi pullaa” lauseeksi ”pulla leipoi äidin”.

Etkö huomaa että 1. Piet. 3:21 lauseen subjekti on kasteen vesi ja pelastuminen on predikaatti. Sitten todetaan ettei objektina oli ajallinen peseytyminen vaan Kristuksen ylösnousemukseen liittävään liittoon pääseminen.

SIIS

KASTE VAIKUTTAA SEN ETTÄ IHMINEN PÄÄSEE KRISTUKSEN YLÖSNOUSEMUKSEN OSALLISUUTEEN.

Ari

Punaisen meren kaste oli koko kansan Jumalan antaman pelastumisen tapahtuma.

Sama toistuu jokaisessa kristillisessä kasteessa: KASTE ON KOKONAISTEN KANSOJEN LIITTÄMINEN JUMALAN ANTAMAN PELASTUMISEEN.

Matteuksen evankeliumi:

28:19 Menkää siis ja tehkää KAIKKI KANSAT minun opetuslapsiKSENI KASTAMALLA heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen

HUOMAA että tavoite on opetuslapseuttaa KOKONAISET KANSAT ja tämä tapahtuu KASTEEN VÄLITYKSELLÄ.

Ja käytä edes vähän järkeä huomataksesi että vauvatkin kuuluvat kansaan. SIIS heidätkin on kastettava.

Mika

Kiitos Fredrik Hammarstenin tekstin esille panosta.
Siinä on syvä sanoma miellyttävästi lausuttuna