”Näin on Herra sanonut: ”Astukaa teille, katsokaa ja kysykää ikuisia polkuja. Kysykää, mikä on hyvä tie, ja veltakaa sitä, niin te löydätte levon sielullenne”. Mutta he vastasivat. ”Emme vaella!”. Minä olen asettanut teille vartijat: Kuunnelkaa pasuunan ääntä. Mutta he vastasivat: ”Emme kuuntele!” Kuulkaa kansat! Te kaikki koolla olevat, huomatkaa, mitä teille tapahtuu. Kuule maa! Minä tuon onnettomuuden tälle kansalle, heidän hankkeitensa hedelmän, sillä he eivät ole kuunnelleet minun sanojani, vaan ovat hylänneet minun lakini.” (Jer. 6:16-19)
Evankelis-luterilaisen kirkon evankeliumikirjan mukaan viime sunnuntain otsikkona oli Etsikkoaikoja. Mitä etsikkoajoilla tarkoitetaan? Etsikkoajalla voidaan viitata sekä yksityisiin ihmisiin että ihmisyhteisöihin eri tilanteissa, jolloin koetan Jumalan erityisesti puhuttelevan. Evankeliumikirjassa todetan, että Jumalan kansan historia osoittaa, että elämässä on aikoja, jolloin ihminen ja ihmisyhteisöt joutuvat ratkaisujen ja valintojen eteen. Omiin kykyihin, ihmisviisauteen ja omaan erikoisasemaan luottaminen estävät usien näissä tilanteissa kuulemasta Jumalan ääntä ja noudattamasta hänen kutsuaan. Evankeliumikirjassa todetaan vielä, että etsikkoaikaan pätee sana: ”Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä. älkää paaduttako sydäntänne” (Hepr. 3:15).
Schmalkaldenin opinkohdissa Luther viittaa Paavaliin (Room.1) kirjoittaessaan parannuksesta. ”Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkien ihmisten ylle” ja (Room.3): ”Koko maailma on syyllinen Jumalan edessä eikä yksikään ihminen ole vanhurskas hänen edessään.” Lutherin mukaan tämä on Jumalan salama. joka kaataa samaan kasaan kaikki julkisyntiset ja tekopyhät. Tällaista on Luterhin mukaan parannuksen alku. ihmisten täytyy kuulla tämä tuomio, heidän on muututtava muuksi ja toimittava toisin kuin ovat toimineet. Tämän lain julistuksen jälkeen Uusi testamentti kertoo evankeliumin armolupauksen. Luther viittaa Kristuksen sanaan (Mark.1): ”Kääntykää ja uskokaa evankeliumi!” Lutherin mukaan tämä tarkoittaa, että muuttukaa, toimikaa toisin ja uskokaa minun lupaukseni.
Kritisoin joskus jonkin liikkeen toimintatapaa ja siihen joku nimetön kommentoi:” en iloitse mistään muusta niin paljon kuin siitä että uskovat riitelee keskenään”. Varsinkin sen jälkeen en ole ollut kovin innokas puuttumaan muiden liikkeiden oppeihin , tai toimintaan. Omassa porukassa puhuminen on vapaampaa, mutta en mene toisten laitumille paikkoja sotkemaan. Nämä kotimaan opilliset keskustelut on siitä erikoisia, että täällä annetaan kaikkien kukkien kukkia. Kielenkäyttö tulisi täällä olla paljon hillitympää. Eikä muiden uskonsankareita tulisi ainakaan parjata.
Sami kirjoitti: ”Joh 8:32-36, vapaus ja totuus löytyy oikeasta uskosta Kristukseen. Vain oikeassa kirkossa löytyy totuuden ja vapauden täyteys täysimäärisesti. Vapaus on vapautta kaaosvalloista, synnistä, väärästä dogmasta jne…”
Malliesimerkki siitä, kun kirkko eli ruumis syrjäyttää ja turhentaa Kristuksen eli pään.
Riitta, pää ilman ruumista, ei ole kokonaisuus ja päinvastoin.🙂
Tässä kokoavasti muutamia otteita keskusteluista:
Sami kirjoitti: ”Luterilaisuuden teologian kannalta tulee ongelmia. Mitkään meidän teot eivät ole välttämättömiä autuuteen. Näin ollen kilvoitus ei ole välttämätöntä autuuteen.”
Teot eivät ole välttämättömiä autuuteen, sillä teoilla ei ansaita vanhurskautta, vaan vanhurskaus luetaan uskosta. Paavali: ”Mutta töitä tekevälle, ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta, mutta, joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi; niin kuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja: ’Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt! Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä.” Room. 4:4-8
Tämän jälkeen seuraavissa jakeissa Paavali ottaa esimerkin Aabrahamista, jolle Jumala luki uskon vanhurskaudeksi.
Kilvoitus kuuluu luonnollisena osana Kristuksessa elävän kristityn elämään, joka tarkoittaa hänelle uskon kilvoitusta ristiään kantaen. Luterilaiset kristityt kilvoittelevat, jotta säilyttäisivät Pyhän Hengen voiman uskoa Kristukseen, hänen ristinkuolemallaan meille ansaitsemaan pelastukseen yksin armosta elämänsä loppuun asti.
”Sillä myös Kristus kärsi kerran kuoleman syntien tähden, vanhurskas vääräin puolesta, johdattaaksensa meidät Jumalan tykö; hän, joka tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä.” (1. Piet. 3:18)
”Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt. (2. Tim. 4:7)
Sami kirjoittaa edelleen: ”Mikään lista, omasta tahdosta luopumisesta jne, ei voi olla ehto, edellytys jota vaaditaan. Jos vaaditaan tekoja tai puhutaan niistä painotetaan tekoja pelastuksessa. 🤩🤩🤩”
Sami, me emme aseta Jumalalle ehtoja sille mitä Hän vaatii ja edellyttää meiltä! Hän on Jumala. Jeesus edellyttää ihmiseltä omasta tahdosta riisumista eli itsensä kieltämistä. Tahto on suunnattava Jumalan tahdon mukaisesti. Se vaatii uudestisyntymisen Pyhästä Hengestä Jumalan lapseksi.
”Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: ”Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen. Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon? Taikka mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi? Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan. (Matt. 16: 24-26)
”Niin myös te, kun olette tehneet kaiken, mitä teidän on käsketty tehdä, sanokaa: ’Me olemme ansiottomia palvelijoita; olemme tehneet vain sen, minkä olimme velvolliset tekemään.” Luuk. 17:10
Minä kirjoitin: ”Ihminen voi tahdollaan esim. valita lukeeko hän Raamattua vai ei, meneekö hän kirkkoon tai hengelliseen tilaisuuteen vai ei, kuunteleeko hän kun Jumalan sanaa saarnataan vai sulkeeko korvansa.”
Sami kirjoitti: ”Juuri näin. Luterilaisen tunnustuksen mukaan nämä kaikki ovat syntiä, Jumalan silmissä, eivätkä hyödytä mitään.”
Sami, sinun mielestäsi ne eivät HYÖDYTÄ mitään, koska USKOT ANSIOIHIN. Tämä on hyvin provokatiivinen heitto. Yrität vain todistella luterilaisen tunnustuksen vääräksi, kun et ymmärrä ihmisen synnin orjuutta ja orjuutettua tahtoa.
Minä tahdoin selittää tässä esimerkinomaisesti mitä ihminen luonnollisen tahtonsa puitteissa voi tehdä. Eikö Raamatun lukeminen, Sanan kuuleminen ja kirkossa käyminen ole kääntymistä Jumalan puoleen? Minä taas uskon että Jumalalle on hyvin mieluista, että teemme näitä edellä mainittuja asioita. Mutta jos usko puuttuu näin tehtäessä, silloin se on syntiä. Koska ihminen on syntinen ja syntinen ihminen tarvitsee uskon Kristukseen, jotta hänen tekonsa olisivat uskossa Kristukseen tehnyt. Jeesus tuli meitä syntisiä varten, ei omavanhurskaita itseensä tyytyväisiä teoillaan hurskastelevia varten.
Riitan 1 bostaukseen.
Tunnustat, että teoilla on merkitystä pelastukseen; ” Luterilaiset kristityt kilvoittelevat, jotta säilyttäisivät Pyhän Hengen voiman uskoa Kristukseen, …” ( Riitta).
Luterilaisen tunnustuksen mukaan nämä eivät kuitenkaan hyödytä mitään, tunnustus puhuu siis ristiriitaisesti teoista. Toisaalta niitä ei vaadita ja toisaalta vaaditaan, kuten Riitta.
Sami kirjoitti: ”Luther puhuu todella välttämättömyyden pakosta. Antropologia on hyvin synkkä, jotta monergistinen Jumala olisi totta.”
Tällainen ei ole mikään teologinen argumentti. ”Antropologia on hyvin synkkä” on mielipide. Et siis pidä siitä ajatuksesta, että ihminen on syntymästään lähtien Aadamin kuva. Näin kuitenkin Raamattu meille todistaa. Pidit sinä siitä tai et. Synkät synnin seuraukset ovat kaikkien nähtävillä edelleen ja kaikki me kuolemme.
”Kun Aadam oli sadan kolmenkymmenen vuoden vanha, syntyi hänelle poika, joka oli hänen kaltaisensa, hänen kuvansa, ja hän antoi hänelle nimen Seet” (1. Moos. 5:3). Jumalan kuvan kaltaisuus on siis täysin menetetty.
”Mutta kun Herra näki, että ihmisten pahuus oli suuri maan päällä ja että kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat, niin Herra katui tehneensä ihmiset maan päälle, ja hän tuli murheelliseksi sydämessänsä.” (1. Moos. 6:5-6).
”Silloin Jumala sanoi Nooalle: ’Minä olen päättänyt tehdä lopun kaikesta lihasta, sillä maa on heidän tähtensä täynnä väkivaltaa; katso minä hävitän heidät ynnä maan.” (1. Moos. 6:13)
Miksi Jumala sanoo, että maa on täynnä väkivaltaa ihmisten tähden ja hän aikoo tuhota ihmiset ja maan, jos kerran ihmisillä on ”Hyvä ydin” ? Onko Jumala paha? Johtopäätös: On jos Jumala hävittää hyvät ytimen omaavat ihmiset vedenpaisumuksella.
Vedenpaisumuksen jälkeen kun Nooa uhrasi polttouhreja, Herra edelleen sanoo, että ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka: ”Ja Herra tunsi suloisen tuoksun ja sanoi sydämessänsä: ’En minä koskaan enää kiroa maata ihmisen tähden; sillä ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka. Enkä minä koskaan enää tuhoa kaikkea, mikä elää, niin kuin nyt olen tehnyt.” (1. Moos. 8:21)
Ei vieläkään tietoa hyvästä ytimestä.
Jeesus sanoo: ”Sillä sydämestä lähtevät pahat ajatukset, murhat, aviorikokset, haureudet, varkaudet, väärät todistukset, jumalanpilkkaamiset.” (Matt. 15:19) Nämä kaikki saastuttavat ihmisen.
Missä on hyvä ydin?
Riitan 2 bostaukseen
Lutherin predestinaatio opissa välttämättömyyden pakko on hyvin keskeinen sana.
Luet 1 Ms 5:3 sisälle koko luterilaisen perisyntiopin joka tosin keksittiin vasta 1500 luvulla. Eli tulkintahorisonttisi on tämä.
Hyvä ydin ei poistu tekemällä pahaa, ei sitä voi poistaa.
Sami kirjoitti: ”Se, että kristitty näkee esim Vt:ssä monissa kohdin Jeesuksen tai typologian hänestä on ihan normaalia. Se on kirkon tulkintaa ja oikeata, näin kirkko on aina ymmärtänyt.”
Sami sinä kuitenkin kirjoitit 8.8.2023 klo 17:43 Sari Weckrothin blogissa ”Millainen Jumala Raamatun mukaan on” näin: ”VT:n teksteissä löydämme jos ollenkaan Poikaa, ehkä muutamissa kohdin”.
Joten älä yritä nyt keksiä jotain muuta. Kirkko on ehkä näin ymmärtänyt, nykyisin tuskin, etkä sinäkään näytä ymmärtäneen. Kauhistuttavia ovat myös ”lohkaisusi” juutalaisista, Jumalan omaisuuskansasta, että se tekee minut todella mietteliääksi ja surulliseksi. Meidän juuremme ovat Vanhassa testamentissa. Tätä et näytä lainkaan ymmärtävän. Ehkä olet korvausteologian kannattaja?
Samassa yhteydessä puhuit maailmankausista pelastushistorialliselta kannalta tai jotain. Nyt olisi mielestäsi kirkon kausi. Kristillisen kirkon kausi loppui kauhistuttaviin synteihin. He hyväksyivät laajasti juutalaisten joukkotuhon, holokaustin. Nyt kristilliset kirkot pienevät ja hajoavat. Nyt ollaan muodostamassa uutta maailmankirkkoa eli antikristuksen kirkkoa, porttokirkkoa (kts. Agenda 2030), jossa kaikki uskonnot kootaan yhteen. Jeesukseen uskovat löytävät toisensa Kristuksen kirkossa/seurakunnassa ja painuvat marginaaliin yhteiskunnissa ja heitä tullaan vainoamaan.
Riitan 3 bostaukseen;
Vt;stä emme löydä sellaista mitä siellä ei ole. Usko taas avaa aivan toisenlaisen tulkinta horisontin kuten kirjoitin.
Pelastushistoria jaetaan eri kausiin, tämä on ihan normatiivinen tulkinta. Todellinen kirkko ei ikinä häviä. Se pysyy maailman loppuun asti.
Sami. Otit aiemmin esille Mika Bergmanin Palasia-blogin. Kohdassa Kuolema ja Saatanan valta hän toteaa mm, että ”Pyhällä Paisioksella oli tapana sanoa, että kun teemme syntiä, ”annamme oikeuksia” saatanalle. Lankeemuksessa tapahtui näin: synnin seurauksena ihminen joutui kuoleman alle ja siten saatanan valtaan.”
Edellisistä ”oikeuksista” herää tietysti kysymys, joutuiko Aadam saatanan valtaan osittain vai kokonaan? Mikäli osittain, niin sitten saatanakin lankesi vain osittain, joka on kokonaan absurdi ajatus. Tietysti se on kamalaa, mikäli Jumalan kuva on kokonaan menetetty ja kuvaudumme Jumalan vastustajaan. Mutta eikö ole niin, että Kristus otti päälleen meidän orjuutemme Saatanan alle alistettuna. Täten Kristuksen tehtävä on palauttaa meihin Jumalan kuva tullen ihmiseksi pukeutumalla turmiovaltoihin ja palauttamalla ristinkuolemallaan ja ylösnousemuksellaan Jumalan kuvan ja kaltaisuuden meihin yksin uskossa häneen. Kristus tuon meidän ongelmamme ratkaisi itsessään.
Kosti otit esille monta asiaa. Paisio on oikeassa, kirkolla on vastalääke, katumus.
Saatanan lankeemus on erilainen kuin ihmisen. Enkelit eivät ole Jumalan kuvia. Kristus ei ole ikinä alistunut saatanalle.
Sami. Eihän Paisios tuossa lainauksessa kerro katumuksesta, vaan… ”lankeemuksessa tapahtui näin: synnin seurauksena ihminen joutui kuoleman alle ja siten saatanan valtaan.” Tuo Kerubi lankesi uskosta Jumalaan, kuten tuo Jumalan vastustaja sitten langetti ihmisen. Sana – uskosta lankeaminen – on Raamatun mukaan molemmille yhteinen nimittäjä. Miten langeta uskosta vain osittain? Mikä on Aadamin syntiinlankeemuksen looginen lopputulos? Aadamin tahdon kyky? Aadam kykenee vain pakenemaan Jumalaa, mutta ei palaamaan, ellei Jumala olisi häntä etsinyt, joka on toinen asia. Enkeleistä osa lankesi uskosta ja hylättiin.
Heprealaiskirje 2:7 toteaa Kristuksesta mm. ”Sinä teit hänet vähäksi aikaa enkeleitä halvemmaksi, kirkkaudella ja kunnialla sinä hänet seppelöitsit, ja sinä panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja.” Ja Ef4:9: ”Hän oli astunut alas maan alimpiin paikkoihin.” Tuo, joka on ruoskittu, kuoleman ja Jumalan vihan alainen, synnin ja kaiken kärsimyksen alainen, suorastaan helvetin oma ja kaikkein alin ja samalla hän on ylin ja korkein. Siitä Kristus itse sanoo (Joh1:51): ”…te saatte nähdä taivaan avoinna ja Jumalan enkelien nousevan ylös ja laskeutuvan alas Ihmisen Pojan päälle.” Ylin ja alin. ”Sinä teit hänet vähäksi aikaa enkeleitä halvemmaksi.”
Kosti, ortodoksi kirkko näkee kaltaisuuden prosessina. Inkarnaatio, sovitus ja ylösnousemus avasi tämän mahdollisuuden. Kaltaisuus tarkoittaa jumalallistumista, ja se on juuri elämässä ja tulevassakin elämässä jatkuva. Se ei ole kertatyyppinen uskossa luettu forenssinen vanhurskaus.
Kosti, Paisioksella katumus on kaikenkattava käsite. Akatistoksia luetaan juuri Paisiokselle.
Aadam ei ollut tahdoton, eikä hänen tahdosta pudonnut joku kilonirtopala pois lankeemuksessa. Se kyllä vaurioitui, kuten luomakuntakin.
Mitä tarkoitit hebrealaiskirjeen kohdalla, se ei auennut minulle.
Kokonaan syntinen ja kokonaan Vanhurskautettu… Adamin osaksi tuli synti, joka on kuolemaksi ja tämä kuolema tuli koko ihmis-suvun osaksi.
Jos meillä on astia, joka on täynnä Kirkasta puhdasta vettä, niin tuo vesi on silloin täysin puhdasta. Jos tuohon astiaan taas joutuu pisara likaista vettä, niin onko tuo vesi edelleen puhdasta, vai kokonaan pilalla?
Raamatusta löytyy kuva ihmisen syntymä ominaisuudesta, jonka seurauksena me kuolemme.
Vaikka olemme pahoja, voimme silti jakaa hyviä lahjoja, tehdä hyviä tekoja ynm. Mutta me kuolemme. Lukuisat hyvät teot ei meitä auta, sillä kuoleman synti on tullut meihin Adamin kautta.
Kiitos Jumalan, sillä Lähetti Poikansa syntieni sovitukseksi ja vielä enemmän, sillä sovitti koko maailman synnin ja toi meille Henkensä sinetiksi, lunastukseksi ja iankaikkiseksi elämäksi.
”ja jos yhden ihmisen lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut yhden kautta, niin paljoa enemmän ne, jotka saavat armon ja vanhurskauden lahjan runsauden, tulevat elämässä hallitsemaan yhden, Jeesuksen Kristuksen, kautta. – Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi; sillä niinkuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi, niin myös yhden kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi.
Mutta laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi; mutta missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi, että niinkuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin armokin hallitsisi vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta. Room.5:17-21
On hyvä ymmärtää, että Laki kantaa kuoleman virkaa, sillä synti hallitsee kuoleman kautta Adamin tähden. Kristus taas hallitsee ihmistä Armon ja Lupauksen kautta toivon mukaan. Jos ihminen on lain alla, niin Hän ei ole Kristuksessa. Kirjoittaako Paavali myös meille? Kun sanoo:
”Te olette joutuneet pois Kristuksesta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; te olette langenneet pois armosta.” Gal.5:4
Malisen kommenttiin (16.31) on hyvä päättää. Mikäli joku haluaa vielä jatkaa kommentointia, niin pyydän kirjoittamaan uuden blogin.
(Pyydän anteeksi siltä kommentoijalta, jonka kohdalla näpäytin vahingossa kohtaan ”ilmoita asiaton kommentti”. Selailin kommentteja ja huolimattomuuttani näpäytin ko kohtaan.)
Elna, varma keino sulkea kauppa on laittaa ovet kiinni ja lappu luukulle. – tosin kauppahan on omistajan. Jotkut eivät tähän kauppaan sitten enää tule.