Apostolit lähtivät Pyhältä maalta ja menivät eri puolille maailmaa julistamaan evankeliumia. Pyhä Henki johdatti heitä lähtemään ja he tottelivat saamaansa kutsua. Jumala siunasi heidän työnsä ja näin kirkko on kasvanut. Nykyisin noin joka kolmannes maailman väestöstä on kristittyjä.
SUNNUNTAI 4.7.2021 Apostolien päivä Herran palveluksessa Ensimmäinen lukukappale: Jes. 66:18–19
Evankeliumin julistamisessa on sekä yhteen kokoava suunta että toisten luo lähettämisen suunta.
Yhteen kokoava toiminta saa ihmiset toinen toisensa luo. Ihmiset tulevat yhteen ja kokoontuessaan saavat tuntea Jumalan puhuttelun. Pyhä Henki avaa mielen ja kielen Jumalan ylistykseen, kun ihminen huomaa Jumalan läsnäolon. Jokainen kokoontuminen Herran edessä on enemmän kuin läsnä olleitten summa, koska Jumala itse on läsnä ja vaikutta heidän keskellään uskoa synnyttäen, voimistaen ja kestävyyttä antaen.
Toisten luo lähettämisen suunta ylittää rajoja. Evankeliumi ei pysähdy vain meidän keskuuteemme, vaan menee eteenpäin. Se on koko ajan liikkeellä, etenee ja toimii voimallisesti. Jumala itse vastaa sanastaan ja saa sen vaikuttamaan. Jumalan kunnia tulee ilmi hänen sanansa ja sakramenttiensa välityksellä.
Elettiin helmikuuta 1963, kun sain sisäisen lähetyskutsun. Silloin koin Jumalan kutsuvan minut lähtemään pakanamaille evankeliumia julistamaan. Tuolloin en vielä tiennyt minkä ammatin harjoittajana lähtisin ja miten pääsisin, mutta sen tiesin että ennen lähtemistä piti hankkia itselleen ammattipätevyys, jonka välityksellä saattoi palvella niitä ihmisiä, joiden keskuuteen lähtisi.
Vuodet vierivät enkä monista yrityksistäni huolimatta päässyt lähtemään siihen työhön, johonka kutsumusta koin. Vuosikymmenetkin vaihtuivat. Vasta tämän vuosituhannen vaihduttua ovi vihdoin avautui ja suureksi ilokseni pääsin lähtemään siihen työhön, johon olin jo 38 vuotta aikaisemmin henkisesti valmistautunut. Näin sisäinen kutsumus vaihtui ulkoiseksi kutsumukseksi, kun lopulta elokuussa 2001 lähdin lentokoneella Helsinki-Vantaan lentokentältä Kamerunia kohti.
Kun olin päässyt perille, niin olin Jumalalle kiitollinen. Nyt olin aloittanut sen työn, johon jo nuorukaisena olin saanut kutsun. Niinpä työn taakat tuntuivat pieniltä silloinkin, kun sai tehdä työtä voimiensa rajoihin asti kurottaen.
Koin ihmisten vastaanoton sydämelliseksi. Sain riemuita kamerunilaisten ystävällisyyden ja myönteisen yhteisöllisyyden osoituksesta. Sain oppia paljon heiltä ja heidän tavastaan kokea elämää ja yhdessä heidän kanssaan jakaa yhteisen uskomme rohkaisua ja Jumalan ylistyksen riemua.
Perustimme perheen Coletten kanssa ja niin sain kokea vieläkin läheisempää yhteyttä sikäläiseen kulttuuriin ja elämänmenoon. Useamman kerran minulle täysin tuntemattomat ihmiset pysähtyivät kadulla puhelemaan ja kyselemään, miten heidän lankomiehensä jakseli. Kun kerran oli naimisissa yhden kamerunittaren kanssa, niin silloin oli koko kansan yhteinen vävy tai lanko tai eno tai isä – kohtaamani ihmisen iästä riippuen. Pienet lapsetkin tulivat tyköni ja tahtoivat vuoron perään päästä harteilleni ratsastamaan niin kuin pienillä lapsilla on tapanaan oman isänsäkin kanssa.
Uudet kansat ja uudet kielet
Vaikka olin lapsuudestani asti saanut kuulla terveisiä lähetystyöstä, niin kuitenkin moni asia avautui aivan toisella syvyydellä, kun näki miten elämä toimi kokonaan toisenlaisissa elämänoloissa, kuin meillä täällä Suomessa oli tapana. Kielen merkitys oli hyvinkin ratkaisevaa. Jo muutamankin sanan heimokielillä osaaminen ratkaisevissa tervehdyksissä avasi ovia aivan eri tavalla kuin vain muodollisen ranskan puhumisella yhteisenä kielenämme. Tervehdysten merkitys korostui tuollaisissa tilanteissa. Ihmisen tunnetason kohtaamiseen oman sydämen kielen käyttäminen edes tervehdysten verran poisti lukot mielten ovilta ja oli ilo pohdiskellä yhdessä elämämme suuria kysymyksiä.
Jeesuksen läheiset opetuslapset lähtivät eri suunnille ja eri kieliä puhuvien ihmisten luo. Helluntain kieli-ihmeen suuri periaatteellinen sanoma on siinä, että itse kukin sai kuulla evankeliumia julistettavan omalla kielellään. Näin jo alusta asti kirkon tehtävänä on ollut saattaa evankeliumi kaikkien kansojen keskuuteen ja vieläpä ihmisten omalla kielellään. On hämmästyttävää nähdä, miten laajalle alalle apostolien joukko lopulta saattoi kulkea, kun hitaasti lähtevän alun jälkeen lopulta päästiin liikkeelle. Tuomas pääsi Syyriaan ja tuolloisen Parttian itäalueille, nykyisen Intian länsirannoille Keralaan jo 58 jKr, ja hänen ajoistaan lähtien nykyaikaan Intiassa on toiminut Tuomakirkko, nykyisin kahden osavaltion virallisena uskontona. Matteus pääsi Etiopiaan asti ja sai siellä työn alkuun. Pietari pääsi Jerusalemin ja Syyrian Antiokian jälkeen vieläpä Roomaan asti evankeliumia julistamaan. Luetteloa voisi jatkaa.
Lähetin tehtävänä on kertoa Jumalan kirkkaudesta kansojen keskuudessa
Lähetystyössä saa myös huomata, miten vähän yksi ihminen pystyy tekemään isossa kansojen meressä. Työtä on tehtävä yhdessä. Sooloiluun ei ollut aikaa eikä varaa. Vain yhteisesti eteenpäin pyrkien saattoi saada jotakin aikaan. Usein matkoillani oli mukana paikallisia ihmisiä, toisinaan enemmän ja toisinaan vähemmän. Tavattoman moni oli valmis lähtemään mukaan kun heitä kysyttiin. Heidän mukana olonsa oli kaiken mielekkään toiminnan kannalta ratkaisevaa. Heillä oli paikallinen tuntemus asioiden hoitoon ja heidän avullaan myös löytyi yhteys eri alueiden ja paikkakuntien ihmisiin ja heidän elämänsä suuriin kysymyksiin. Oli ilo nähdä miten taitavasti nämä ihmiset osasivat luoda rakentavan ilmapiirin ja luoda kokoontuvasta väestä dynaamisesti toimivan ryhmän.
Sai kerta toisensa jälkeen nähdä suureksi ihmeekseen, miten Jumala teki työtään näiden paikallisten ihmisten kautta, kun he omalla tavallaan toivat esille Jumalan suuria tekoja. He osasivat rohkaista murheellisia ja innostaa kanssaihmisiään yhteisen evankeliumin eteenpäin viemiseen. Suuri ilo oli myös tavata nuoria, jotka kertoivat miten he olivat käyneet joissain kaupungeissa kyselemässä, miten siellä voisi avata uuden lähetyksen toimipisteen sekä miten nämä intoa täynnä olevat nuoret myös herättivät vanhempiakin ihmisiä harkitsemaan työn eteenpäin viemistä.
Aikoinaan apostolien työ meni eteenpäin ihmeteltävän voimakkaasti. Seuraavien sukupolvien kristityt jatkoivat siitä, mihin apostolien työ oli jäänyt, ja näin vähitellen saatiin kokonaisia kansoja kääntymään Jeesuksen luo. Jumalan kirkkauden ilmestyminen evankeliumin julistuksen ja sakramenttien jakamisen välityksellä ei rauennut tyhjiin vaan sai aikaan sen, mitä varten Jumala oli lähettiläänsä toisten kansojen keskuuteen kutsunut.
Tässä apostolien päivän ensimmäinen lukukappale
Jes. 66:18–19
Minä saavun kokoamaan kaikki kansat ja kielet, ja kaikki tulevat ja näkevät kirkkauteni. Ja heidän keskellään minä teen ihmeen ja heidän joukostaan lähetän eloon jääneitä vieraiden kansojen luo Tarsisiin, Putiin, Ludiin, Mesekiin, Tubaliin ja Javaniin, kaukaisille saarille ja rannikoille, jotka eivät ole kuulleet minusta puhuttavan eivätkä nähneet minun kirkkauttani. Nuo, jotka lähtevät, kertovat vieraiden kansojen keskuudessa minun kirkkaudestani.
Tässä osoitteessa kerrotaan pientä esittelyä apostolien päivästä sekä näytetään päivän tekstit
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-4-7-2021/
Matias
Jesaja..
”Minä saavun kokoamaan kaikki kansat…… ”
Tuleeko Jesajakin takaisin ? ” Minä saavun… ”
Jesaja.
” Nuo, jotka lähtevät, kertovat vieraiden kansojen keskuudessa minun kirkkaudestani.”
Jesaja ei voinut lähettää apostoleja koska heitä ei hänen aikanaan vielä ollut. Mutta juutalaisia muutti maasta moniin maihin, eikä heidän tarvitse käännyttää ketään, heidän nimensä kertoo, että he ovat kirjan kansa, ja heidän tapansa elää vapaana rikollisuudesta kertoo mitä se tarkoittaa, kun noudatetaan lakia ja ollaan siunauksena kansojen joukossa. Ja miten kasvatetaan esimerkin avulla.
Tällaisia, niin sanotusti vanhurskaita vainotaan, koska ihmiset eivät usko, että kukaan pystyy elämään niin, että ei tee rikoksia, eikä harrasta moraalittomuutta. Heistä kehitellään monenmoista pahaa puhetta , jonka tarkoituksena on saastuttaa, pahentaa heidät, saada ihmiset uskomaan, että heissä on joku paholaisen taikavoima ja heitä pitää karttaa. Salassa ne varmasti harrastavat paholaisen palvontamenoja, kun ovat sen lapsia, kuten evankelumissa on kirjoitettu.
Kun SANA tuli jumalaksi, ja ihmisestä sanan, eli jumalan käyttäjä, niin mikä tahansa mihin ihmiset saadaan uskomaan voi muuttua myös teoiksi ja vaikka teot olisivat vääriä, ne voidaan puhua oikeiksi, ja kaikki paljastuu vasta jälkikäteen kun onnettomuus on jo tapahtunut ja riehuminen karannut käsistä totaalisesti.
Tarja
1) Jesajan kirjan profetiassa tuo minä-sanan korrelaatti on Jumala.
Jumala kutsuu ja Jumala lähettää. Jumala on ikuinen, niin ettei meidän ihmisten aikaeroilla ole mitään vaikutusta hänen elämäänsä ja toimintaansa, koska kaikkivaltiudessaan ja kaikkitietävyydessään hänenlle jokainen historian aika on yhtä aikaa näkyvissä olevaa todellisuutta.
2) Jumala on puhunut kansalleen monin eri tavoin, historian tapahtumien kulun kuvaus on yksi näistä.
Tämä Jumalan puhe ja vaikutuksen kuvaus on koottu pyhään kirjaan Raamattuun. Näin ollen Raamatun ja Jumalan sanan välillä ei ole ristiriitaa, vaan kysymys on saman Jumalan samoista teoista ja perusteissaan saman sanoman julistamista, toki eri olosuhteissa ja historian eri vaiheissa erilaisen julkiasun saaneena.
3) Kasvatus kuuluu koko ihmiskunnan yhteisesti arvostamaan perintöön. Juutalaisilla varsinkin siihen on kiinnitetty erityistä huomiota. Meillä Somerollakin lasten kasvatukseen ja koulutukseen liittyviä näkökohtia on käsitelty jatkuvasti eri yhteyksissä paikkakuntamme kehitystä suunniteltaessa.
Jumala on meidät sellaisiksi luonut ja siksi jokaisessa kansassa ja kulttuurissa lasten kasvatus on tärkeällä sijalla. Kiinalainen sananlaskukin sanoo, että jos tahdot vaikuttaa sadaksi vuodeksi, istuta puu, mutta jos tahdot vaikuttaa tuhanneksi vuodeksi, kasvata lapsi.
4) Pahan puhuminen ja muu moraalittomuus on sellaista, mikä tuhoaa elämää. Sellaista ei missään yhteisössä pitäisi hyväksyä.
Ongelmia muodostuu silloin kun alkaa vastustamaan jotain pahaa. Tällöin se jota vastustetaan voi kuvitella että hänestä puhutaan pahaa. Jos syntyy konfliktitilanteista, niin ihmisten on silloin vaikeaa pitäytyä asioita asiallisesti tarkastelevina, kun tunteiden ryöppy alkaa kehittämään vain oman näkökulman puolesta puhuvia väitteitä eikä arvostelukyky aina riitä kohtuullisuuden ja tasapuolisuuden huomioimiseen.
5) Sana ei ole milloinkaan tullut Jumalaksi, mutta Jumala on puhunut sanansa välityksellä ja siksi Jumalan viisauden esiin tulo meidän luoksemme kokonaisena ihmisenä Jeesuksessa Kristuksessa, todellinen Jumala ja todellinen ihminen yhdessä persoonassa, on saanut ilmauksen ”Sana tuli lihaksi”.
Katso, minun palvelijani..
Lisäys edelliseeni ….
Jesaja 42:1
”Katso: minun palvelijani, jolle minä annan voiman,
minun valittuni, johon olen mieltynyt.
Henkeni olen laskenut hänen ylleen,
hän tuo oikeuden kansojen keskuuteen.
2Ei hän huuda eikä melua,
ei kuulu hänen äänensä kaduilla.
3Murtunutta ruokoa hän ei muserra,
lampun hiipuvaa liekkiä hän ei sammuta.
Tinkimättä hän toteuttaa oikeuden.
4Eikä hän murru, ei himmene hänen liekkinsä,
vaan hän saattaa kaikkialla oikeuden voimaan.
Hänen opetustaan ikävöivät kaukaiset rannat. ”
Tarja
6) Kiitos tästä hyvästä raamatunkohdasta. Kauniilla tavalla se tuo esille samaa, jota olen yrittänyt nostaa esiin blogini tekstissä.
Sanoma Jumalasta ja hänen valtakunnastaan menee eteenpäin, kun Jumalan sanaa viedään kansojen keskuuteen.
’Kakki maailma’ tarkoitti tuolloin vain Rooman valtakuntaa, jossa oli juutalaissiirtokuntia vähän siellä sun täällä.
Seppo
Kiitos puheenvuorostasi.
Roomalainen maailmanvalta syntyi vasta paljon sen jälkeen kun blogissani esiintyvä Raamatun sana on saanut nykyisen muotonsa. Tekstin nykymuotoilu on peräisin persialaiskaudelta.
Persia valtasi Babylonian 539 eKr.. Sinne juutalaisia oli viety pakkosiirtolaisuuteen. Joten noihin aikoihin juutalaiset joutuivat Persialaisten kansa tekemisiin.
Rooman valta Juudeassa ja Jerusalemissa alkoi vasta Pompeiuksen Välimeren itäreunan maihin suuntautuneen retken 67-62 aikana.
Keisari Augustukselta kävi käsky, että ’kaikki maailma’ oli verolle pantava. Augustuksen verollepano-oikeus koski tietysti vain Rooman valtakuntaa.
Druideilla oli sotahuuto: ’Totuus maailmaa vastaan’ ja tässä maailma oli druideille yhtä kuin Rooma.
Kun Jeesus sanoi kelttiläis-syntyiselle Pilatukselle ettei hänen kuningaskuntansa ollut ’tästä maailmasta’, hän itse asiassa sanoi ettei ollut Rooman legimoima kuningas toisin kuin esim. Herodes oli ollut. Häneen kuninkaallisen voiteluöljyn (alabasteri astiasta) oli vuodattanut oman kansan jäsen.
Seppo
Jotenkin puheesi druideista ja Rooman valtakunnasta ja Pilatuksesta sotkevat sekaisin kolme erillistä tapahtumakokonaisuutta historian kulussa.
Mistä ihmeen lähteestä olet temmannut kuvitelman, että Pilatus muka olisi ollut kelttiläissyntyinen. Mielestäni tällainen hypoteesi leijuu pahanpäiväisesti jalat tukevasti ilmassa roikkuen. Keisari Tiberiuksen aikana roomalaiset taistelivat gallialaisia druideja vastaan Britanniassa, koska näitä pidettiin kapinoiden aiheuttajina. Tiberiuksen aikana näistä saatiin voitto. En mitenkään saa mahtumaan todelliseen historialliseen poliittiseen tilanteeseen sopivaksi teoriaasi, että juuri näiden keskuudesta olisi nimitetty Juudean alueen prefektin virkaan joku näistä kapinallisten joukosta.
Kutellaanpa vastaavaa tilannetta nykyaikaan sijoitettuna. Olisiko sinun mielestäsi todennäköistä että afganistanilainen talibaani nimitettäisiin USA:n edustajaksi Meksikoon. Jotenkin vastaavanlainen oli roomalaisten ja gallialaisten väliset suhteet keisari Tiberiuksen aikoihin.
Toiseksi. Mielestäni edelleenkin yrität puolustella väitettä että puolen tuhatta vuotta myöhempi ja aivan toisen imperiumin alueen kielenkäyttö muka olisi jollain tavalla vaikuttanut aikaisemman tekstin muotoiluun.
Mielestäni tämä on historian kannalta saman luokan anakronistinen virhe, kuin jos joku väittäisi että Luther muka tuotannossaan olisi käyttänyt Mika Waltarin teksteissä esiintyviä ilmauksia.
Evankeliumi.
Toteamukseni tähän on blogini , Kristinuskon kirja – Miksi ?
Reino
Kiitos puheenvuorostani.
Mielestäni tuossa tekstissäsi esiintyvä ajatus ihmisten alistamisesta on tasan tarkkaan pelastavan evankeliumin pyrkimysten vastakohta.
Jo Mooses johti kansan Egyptin orjuudesta v a p a u t e e n .
Jeesuksen nimikin jo sanoo, että hän on V a p a h t a j a .
Joten yhäti voimassa pysyy Pyhän Raamatun sana: ”Vapauteen Kristus vapautti teidät.”
Et ole alkuunkaan ymmätönyt blogiani. En ihmettele sutä.
Reino
Viittaat noin nelisenkymmentä vuotta vanhaan Jeesus -seminaariin. Noiden aikojen jälkeen Jeesus-tutkimus on mennyt jättiaskelin eteenpäin.
Kuvitelmasi että Magdalan Maria muka olisi ollut Jeesuksen vaimo, perustuu kokonaan vasta kolmesataaluvun loppupuolella oleviin vapaan fabuloinnin tuotteisiin. Mikään varhaisemmassa perinteessä esiintyvä aineisto ei puolla tuon myöhäsyntyisen tarinoinnin todenperäisyyttä.
Muilta osin minun on kyllä tunnustettava, etten oikein ymmärtänyt mihin blogillasi pyrit.
”Kuvitelmasi että Magdalan Maria muka olisi ollut Jeesuksen vaimo, perustuu kokonaan vasta kolmesataaluvun loppupuolella oleviin vapaan fabuloinnin tuotteisiin. Mikään varhaisemmassa perinteessä esiintyvä aineisto ei puolla tuon myöhäsyntyisen tarinoinnin todenperäisyyttä.”
Riippuu Ut.n lukijasta ja kanonisoidun dogman silmälaseista. Maria Migdol eli ’Tornin Maria’ oli minulle ilman muuta vähintään Jeesuksen intiimi kumppani ellei vaimo, josta oli erossa toki essealaisen nasiiri-aikansa. Taidan panna laajemmat perustelut, jotka ovat eräässä Reijon blogissakin, erikseen omaan blogiin.
Seppo
Kuvitelmasi Magdalan Marian suhteesta Jeesukseen on hyvin voimakkaasti vapaan mielikuvituksen luomaa illuusiota. Minkäänlaisia historiallisia tekstejä ei ole väitteesi tueksi. Nuo kolmesataaluvun lopulla liikkuneet tarinat olivat ensimmäisiä missä moista alkuunkaan mainitaan ja noiden tekstien luonne on tyyliltään kuvitteellista tarinointia. Niistä ei ole vakavasti olevaksi historian kuvaukseksi.
Seppo
Luin blogisi ja totesin sen väitteiden perustuvan isoon määrään urbaanilegendoja, eri aikoina syntyneitä mielikuvituksellisia juttuja.
Lukijoitamme varten panen tähän vielä näkyviin
k a i k k i
ne tekstit, joilla on historiallisesti merkitystä Magdalan Marian elämästä tietämiseemme.
Myöhemmistä teksteistä merkittäviä ovat vain ne jotka viittaavat juuri näihin raamatunkohtiin tai selittävät niitä. Osa näistä myöhemmistä selityksistä valaisee hyvinkin noiden tapausten merkitystä. Näitä selittäviä tekstejä en kuitenkaan pane tähän, koska niiden perusinformaatio näkyy jo näistä esille panemissani jakeista.
Matteuksen evankeliumi:
27:56 Heidän joukossaan oli Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin ja Joosefin äiti, ja Sebedeuksen poikain äiti.
27:61 Ja siellä olivat Maria Magdaleena ja toinen Maria, jotka istuivat vastapäätä hautaa.
28:1 Ja kun sapatti oli päättynyt ja viikon ensimmäisen päivän aamu koitti, tulivat Maria Magdaleena ja se toinen Maria katsomaan hautaa.
Markuksen evankeliumi:
15:40 Ja siellä oli myös naisia taampaa katselemassa. Näiden joukossa olivat Maria Magdaleena ja Maria, Jaakob nuoremman ja Jooseen äiti, ja Salome,
15:47 Ja Maria Magdaleena ja Maria, Jooseen äiti, katselivat, mihin hänet pantiin.
16:1 Ja kun sapatti oli ohi, ostivat Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin äiti, ja Salome hyvänhajuisia yrttejä mennäkseen voitelemaan häntä.
16:9 Mutta ylösnousemisensa jälkeen hän varhain aamulla viikon ensimmäisenä päivänä ilmestyi ensiksi Maria Magdaleenalle, josta hän oli ajanut ulos seitsemän riivaajaa.
Luukkaan evankeliumi:
24:10 Ja ne, jotka kertoivat tämän apostoleille, olivat Maria Magdaleena ja Johanna ja Maria, Jaakobin äiti, ja muut naiset heidän kanssansa.
Johanneksen evankeliumi:
19:25 Mutta Jeesuksen ristin ääressä seisoivat hänen äitinsä ja hänen äitinsä sisar ja Maria, Kloopaan vaimo, ja Maria Magdaleena.
20:1 Mutta viikon ensimmäisenä päivänä Maria Magdaleena meni varhain, kun vielä oli pimeä, haudalle ja näki kiven otetuksi pois haudan suulta.
20:18 Maria Magdaleena meni ja ilmoitti opetuslapsille, että hän oli nähnyt Herran ja että Herra oli hänelle näin sanonut.
Matias
”5) Sana ei ole milloinkaan tullut Jumalaksi, ”
Mitä tämä sitten tarkoittaa? Johannes 1
»1 Alussa oli Sana [Logos]. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona.
2 Kaikki syntyi Sanan voimalla.
3 Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä.»
Sana oli jumalan luona ja sana oli jumala ?
Johannes sanoo: ” Kaikki on saanut alkunsa hänen kauttaan ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. ”
Se on psalmi 33:6 ” Herran sanalla ovat taivaat tehdyt ja kaikki niiden joukot hänen suunsa henkäyksellä ” Herra on tässä väärä sana, koska puhutaan Luojasta.
Ja Jesaja kuuluu toiseen uskontoon, ei evankeliumiin. Jesaja ei voi puhua jeesuksesta, tai apostoleista, koska hän vaikutti 700-vuotta ennen kuin maailma luotiin uudelleen kristinuskon vaikutuksesta.
Me elämme ajan maailmassa, emme ikuisuudessa, jossa kaikki seisoo hetkessä, ja mikä tahansa voi tarkoittaa mitä tahansa.
Olen kyllä huomannut, että kristikansa on luullut, tai heille on opetettu, että kaikki VT:ssä on vain kristus ennustusta, mutta se on ilkivaltaa, joka ei kunnioita ollenkaan toisten kulttuuriperintöä, historiaa ja omaisuutta.
Tarja
Kiitos puheenvuorostasi.
Jatkoa kohtaan 5 ) Sana oli Jumala ei tarkoita että meidän sanojemme joukossa olisi ollut joku sana, josta olisi tulllut Jumala.
Vaan tässä tarkoitetaan että Sana -sanaa käytetään ilmaisemaan itseään Jumalaa. Tässä siis on samanlainen kielenkäyttö, kuin toisaalla käytetään herra -sanasta muodostettua ilmaisua Jumalasta käyttämällä sanaa Herra.
7) Raamatussa käytetään sanaa Herra useassa käännöksessä Jahwe -sanan sijaan. Tämän pohjana on juutalainen Herran nimen väärinkäytön välttämiseksi käyttämä tapa Jahwe -sanan kohdalla lausua ’Adonaj, Herra. Kirjoitettu muoto eli Ketiv on siis Jumalan erisnimi Jahwe ja Kere eli sanan sijaan lausuttu muoto on ’Adonaj, jonka vastine on Herra.
Näin siis Luoja on sama Herra Jumala.
8) Kristinusko ei ole eri uskonto, kuin aikoinaan Aabrahamin tai Jesajan uskonto, vaan saman uskonnon ilmentymä myöhemmin.
Kristinuskossa ei siis luotu maailmaa uudelleen, vaan jo olemassaoleva maailma sai uuden toivon, uuden alun elämän todelliseen tarkoitukseen, uudistumisen. Jeesuksessa kulminoitui koko se pelastuksen kuvaus joka Vanhassa testamentissa jo on kirjoitettu.
9) Myös kulttuuriperinteessä kristinusko on Vanhan testamentin kulttuuriperinnön jatke. Jeesuksen aikana juutalaisuudessa oli noin 15 erilaista suuntausta, joista kaikki olivat aikaisemman juutalaisuuden suoranaisia jatkeita.
Jerusalemin temppelin hävitys vuonna 70 jKr. ja sen ympärillä ollut juutalaiskapina vuosina 66-73 jKr. merkitsi hyvin monelle suuntaukselle loppua. Niiden kannattajat joko kuolivat noiden kahinoitten aikana tai vähitellen sulautuivat toisiin ajattelutapoihin niin että vain kaksi liikettä pääsi jatkoon, toinen niistä synagogajuutalaisuus ja toinen oli Jeesukseen uskovat eli kirkko.
Kumpikin näistä suuntauksista oli päässyt merkittävästi vaikuttamaan ympäristöönsä jo ennen juutalaissodan aikaa, joten näillä liikkeillä oli mahdollisuuksia myös jatkaa eteenpäin. Kummallakin suuntauksella oli myös kyky käyttää hyväkseen Vanhan testamentin tekstejä joten perinteen kulku yli sukupolvien oli turvatumpaa kuin toisilla ryhmillä joissa jonkun perinteenvälittäjän kuolema useinkin merkitsi perinteen hautautumista ja sen erityispiirteiden häviämistä.
Käytännössä näiden kahden jatkoon säilyneen suuntauksen erot tulivat esille paitsi suhtautumisessa Jeesukseen ja hänen pelastustyöhönsä myös siinä että kirkko oli avoimempi toisten kansojen ihmisiä kohtaan ja synagogajuutalaisuus puolestaan oli suhtautumisessaan pidättyvämpi. Tästä puolestaan seurasi että kirkko sai ison määrän uusia kannattajia toisten kansojen keskuudesta, kun taas juutalaisuus pysyi enemmän vain rodullisesti juutalaisten perinneliikkeenä.
Matias
Sana tuli ihmiseksi myös silloin, kun sinulle annettiin nimi Matias, siihen asti olit vain jonku Isän ja Äidin poika. Kun sait nimen, sinut ikäänkuin tehtiin näkyväksi yksilönä, jolla oli oma nimi. Et ollut enää vain isän nimessä, poika Roto.
Moni muukin voi olla nimessä Matias, kuten myös nimessä Herra. Harva kuitenkaan on Jeesuksen nimessä, vaikka uskoo niin. Hautakivessäkin on oma nimi.
Alussa oli vain yksi sana, se oli Jumalan salattu nimi, ja kaikki muut sanat ovat siitä lähtöisin. Sitä tarkoittanee lause, Sana oli Jumala. Mutta, Sana Jumala ei ole vielä jumalan nimi, vaikka se kirjoitetaisiin isolla kirjaimella. Kuten ei myöskään herra ole kenenkään nimi . Herraksi puhutellaan ihmistä ihan kohteliaisuussyistä ja varsinkin alempiarvoinen käyttää sitä heistä, jotka ovat tehneet itsestään ylempiarvoisia.
Kun kirkkoherra sanoo Luojajumalaa herraksi, ikäänkuin hän olisi tasa-arvoinen Luojan kanssa nimessä Herra, voi sitä sanoa omahyväiseksi ja omavanhurskaaksi
toiminnaksi.
Hermetiikan mukaan, ajatus on isä ja sana on poika. En tiedä, mitä on äidin ajatus ja tyttären sana, ne eivät viittaa ainakaan mihinkään evankeliumin luomaan valtakuntaan, mutta Siionissa, joka on tytär, myös meidät on huomioitu. Aika isosti vielä. Ja aika vihatusti myös.
Tarja
9) Kun sanotaan, että Sana tuli lihaksi Jeesuksessa, tarkoitetaan, että ikuinen Jumala otti omaan olemukseensa täydellisen ihmisen olemuksen. Näin Jeesus on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa.
Näin ratkaiseva muutos Jeesuksen ihmiseksi tulemiseen tapahtui Marian kohdussa, kun ikuinen Jumala otti omaan olemukseensa ihmisen olemuksen.
10) Nimi on tärkeä tekijä ihmisen elämässä. Jeesuksen nimessä hänen nimenså oli jo ennakkoon suunniteltu sisältävän hänen elämäntehtävänsä tärkeimmän työn: Sovituksen Golgatan ristillä ja elämän voitto ylösnousemuksen riemullisessa tapahtumassa.
11) Sanojen käyttö on eri asioita ilmaiseva eri merkityksissä. Niinpä ihmisestä sanottaessa Herra Brown, Mr Brown, se ainoastaan ilmaisee, että puhutaan tästä miehestä.
Mutta Jumalasta puhuttaessa sana Herra on toisen käskyn kunnioittamisen takia kiertoilmaus Jumalan nimelle Jahwe. Hepreaa luettaessa nimittäin tuon nimen lausumisen sijaan luetaan Herraa tarkoittava sana ”Adonaj” tai kuten teen esim. Codex Leningradia lukiessani ”Shema”, missä nimi sana esiintyy määrätyssä muodossa ja kokonaismerkitys on tällöin ”Pyhä Nimi”.
12) Heprealaisessa kollektiivisessa yhteiskunnassa miehestä puhuttaessa ei hänestä puhuttu yhteydestään irrotettuna ihmisenä, vaan aina tuli mukaan hänen isänsä ja lapsensa, koko ajan vaikka vähemmän lausuttuna, mukana ajatuksissa oli myös hänen vaimonsa, äitinsä ja miniänsä. Koska yhteisö oli kollektiivinen niin kokonaisuuden yhden osan lausumiseen ikäänkuin itsestään selvänä oletettuna tietona olivat mukana myös samaan joukkoon kuuluvat naiset.
Suuntauksista puheen ollen, pitää muistaa, että myös islam on raamatun pohjalta syntynyt.
Ismael mainitaan jo raamatun alussa ja sanan lupaus, tehdä Isrmaelista suuri kansa, on toteutunut. Vaikka se ei miellyttäisikään, niin jokainen voi sen nähdä, että näin on tapahtunut. Sensijaan VT:ssä ei puhuta kristinuskosta tai sen syntymästä mitään. Miksi pitäisköön, onhan kritinusko ikäänkuin henkivalta, ei maallinen.
Islamissa, samoin kuin kristinuskossa on odotus suuresta apokalyptisesta sodasta, jota myös jumalten sodaksi kutsutaan ja ainakin Iran tähtää juuri sen toteuttamiseen, maailman saattamiseksi Allahille.
Tarja
13) Arabit laskevat Aabrahamin omaksi esi-isäkseen. Siksi juutalaiset ja arabit ovat toisilleen hyvin kaukaista sukua. Näin ollen heidän välinen vihanpitonsa on valitettavaa sukulaisvihaa.
Suuri kysymys onkin siinä, mistä Israel voi löytää oman Paasikivensä, joka pystyisi hieromaan rauhan Israelin ja sen ison itäisen naapurin kanssa.
14) Islam on typpiesimerkki miten maailmanhistoria olisi voinut muodostua toisenlaiseksi, jos arabeilla olisi ollut raamatunkäännös jo Muhammedin aikana. Tämä arabien suuri trubaduuri ja nerokas kansanjohtaja olisi voinut saada paremmat tiedot kristinuskon historiallisista perusteista ja näin olisi voitu välttää islamin liukuminen kristinuskon ulkopuolelle.
Muhammedin toiminnan alkuaikoina häntä pidettiin eräänlaisena kristittynä profeettana. Niipä Mekan metelien keskeltä Muhammed lähetti joitakin kannattajiaan kristityn Etiopian kuninkaan luo vainoja pakoon. Muhammed itse oli saanut vaikutteita syyrialaisesta kristinuskosta, esim. Jeesuksen nimi Isa.
Mutta tilanteen kehitys Arabiassa johti siihen että Muhammedin piti tehdä kompromissi vanhan arabialaisen uskonnon kanssa. Tämän näkyvimmäksi tuntomerkiksi tuli se, että Muhammed vaihtoi rukoussuunnan Jerusalemista Mekkaan. Tällä hän sai kaikki arabit yhtymään hänen johtonsa alaisuuteen ja hänen oma monoteistinen uskontonsa kuitenkin tuli kaiken keskukseksi, kun vanhat jumaluudet jäivät eräänlaisten enkelien asemaan.
Tästä arabien yhdistymisestä puolestaan seurasi melkoinen poliittinen voiman lisäys, jonka ansiosta islamin valtapiiri laajeni seuraavien vuosikymmenien ja vuosisatojen aikana ensin koko Arabiaan ja vähitellen Atlanttista Kiinaan ja Intiaan ja Indonesiaan asti.
Matias
Silloinhan me näemme, että Messias on täällä, kun Israelissa on Rauha ja’ pelastus Siionissa’ on todeksi näkyvä. Arabit voivat toimia Messiaan hengessä kun lopettavat vihanlietsomisen. Siellä on jo muutamaiia maita, jotka ovat katsoneet, että on hyödyllistä olla Israelin kanssa rauhanomaisissa väleissä. Yksi tekijä on vesi, ja Israelilla on teknologia, josta on apua tässä pulassa. Israel on valmis auttamaan ja tekemään yhteistyötä.
Kristillisesti ajatellen, eikö se ole Jeesus siellä taivaassa hallitsemassa, joten hänestä kai se johtuu, että rauhaa ei ole.
Tarja
Kiitos puheenvuorostasi.
15) Olisi kaikkien etu, niin Israelin kuin arabimaidenkin, jos Lähi-Itään saataisiin rauha. Onhan Israelissa asuvilla arabeilla eli palestiinalaisille huomatavasti korkeampi koulutus ja elintaso kuin muiden arabimaiden asukkailla.
Jo tällaisen siunauksen eteenpäinmeno poistaisi monia nykyisten arabimaiden ongelmista, kun ihmiset saataisiin paremman koulutuksen ja paremman toimeentulon osallisuuteen.
16) Jeesuksen opetuksen kärki ei ole kansojen välinen eripura, vaan eri kansojen kyky löytää rakentava yhteistyö. Tämä tulee näkyviin monista kohdin evankeliumeja ja erittäinkin Paavalin julistuksessa.
Efesolaiskirje:
2:14 Sillä hän on meidän rauhamme, hän, joka teki molemmat yhdeksi ja purki erottavan väliseinän, nimittäin vihollisuuden,
2:16 ja yhdessä ruumiissa sovittaakseen molemmat Jumalan kanssa ristin kautta, kuolettaen itsensä kautta vihollisuuden.
”Kristillisesti ajatellen, eikö se ole Jeesus siellä taivaassa hallitsemassa, joten hänestä kai se johtuu, että rauhaa ei ole.”
Tietyllä tavalla johtuukin, mutta kysymys on kaiken kaikkiaan monimutkaisista asioista.
Niinkuin Raamatusta voimme lukea, Israelin kansa hylkäsi aikanaan Messiaansa ja halusi tappaa hänet, niinkuin sitten tapahtuikin eikä se ole kansana vieläkään ottanut häntä vastaan vaan elää yhä paatumuksen tilassa.
Tämä paatumus poistuu vasta sitten kun Jeesus saapuu uudelleen maan päälle, tällä kertaa Kuninkaana ja Herrana.
Kuitenkaan Jumala ei ole hyljännyt kansaansa. Siitä on merkkinä se, että juutalaiset on koottu kaikkien kansojen seasta omaan maahansa.
Se, että he ovat joutuneet taistelemaan olemassaolonsa puolesta monta kertaa nykyisen lyhyen historiansa aikana, on vain osoitus siitä, että tässä maailmassa vaikuttaa myös pahuuden valta, joka ei sallisi Israelin olemassaoloa, mutta Herra ei salli Israelin joutua lopullisesti häviölle vaikka koetteleekin kansaansa.
Mitään todellista rauhaa Lähi-itään ei näytä syntyvän ennenkuin kaikki on tapahtunut mistä Raamattu kertoo.
Sitä voidaan yrittää ja on yritettykin ja onpa siitä joku Nobelkin jaettu, mutta me näemme miten hauras on rauha sillä alueella.
Ristiriidat ovat liian syvät jotta pysyvää rauhaa saataisiin aikaan.
Kaikki päättyy vasta Jeesuksen tullessa takaisin, jolloin myös sodat maailmasta loppuvat.
Profeetta julistaa: ”Aikojen lopussa…kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan.”(Miika 4.)
Jorma
Kiitos kommentistasi