”Toiset tykkää, toiset ei” oli erään valituksikin tulleen meppiehdokkaan slogan äskeisissä EU-vaaleissa. Se pätee myös suhtautumiseen pastori Kai Sadinmaan ajatuksiin, joita on kuultu kuunnelmissa, aamuhartauksissa, haastatteluissa ja viimeksi kirjassa ”10 käskyä kirkolle” (Into 2014).
Kirja tuli markkinoille näyttävästi teesien teippaamisella Helsingin tuomiokirkon oveen huhtikuun alussa. ”En kuuntele, en lue” on yksi tapa suhtautua häneen, mutta ei pidä heittää lasta pesuveden mukana pois.
Kirja on virkistävä lukukokemus, vaikka en kaikkea voi itse allekirjoittaa tai sanoa samalla tavalla.
”Särmä herättää mielenkiintoa.” Jos aikamme tiedon ja sanomisen tulvassa – myös kirkkoa, ja erityisesti kirkkoa ja uskontoa koskien – aikoo tulla huomatuksi, on oltava räväkkä ja liioiteltava, on esitettävä jotain radikaalia. Asian eri puolia pohtiva ja kokonaisuutta katsova kannanotto jää varjoon ja häviää infotuuleen.
Sadinmaa haastaa kirkon ja kristityt ajattelemaan. Uskommeko oikeasti siihen mitä opetamme, ja ennen kaikkia: olemmeko valmiit toimimaan opetuksemme puolesta, esimerkiksi taistelemaan heikkojen puolesta? Puolustammeko mieluummin omaa valtaa ja asemaa?
Kirjaa lukiessa tuli mieleen Lahdessa muutama vuosi sitten toteutettu jouluseimikilpailu. Oppilaitoksissa tehtiin monenlaisia seimiä. Yksi jäi mieleeni: suklaasta tehty seimi oli kuorrutettu kermavaahdolla. Onko se kuvaus tämän ajan kirkosta?
Sadinmaan perusteesi korostaa Jeesuksen yhteiskunnallista sanomaa. Sadinmaan sanoo Jeesuksen olleen omana aikanaan nimenomaan poliittinen vaikuttaja. Poliittinen tarkoittaa tässä yhteiskunnallista, sitä ei pidä sekoittaa nykyiseen puoluejakoon. Sadinmaan ajatuksia on leimattu vasemmistolaisiksi, mutta itse ajattelen niiden kuitenkin olevan yleisinhimillisiä. Kaikki voivat ottaa niistä osansa – kaikki saavat plussia ja miinuksia. Kyse on ihmisten ratkaisuista ja ihmisen puolustamisesta.
”Evankeliumin on oltava kivi kengässä, ei miellyttämistä vaan haastamista”, sanoo Sadinmaa. ”Kirkon on oltava merkki.” Hänen mielestään kirkko on historiansa aikana mielellään hengaillut vallan kanssa ja pönkittänyt sitä − ja tekee niin edelleen.
Kai Sadinmaa tekee hyviä kysymyksiä: Kirkko tukee syrjäytyneitä, mutta puututaanko syrjäytymisen syihin? Sijoittaako kirkko eettisesti oikeisiin kohteisiin? Ovatko oppi ja rituaalit ihmistä tärkeämpiä? Miksei kirkko uskalla ottaa homouteen (=ihmisoikeuksien puolesta) selvää kantaa? Kirkko oli syntyaikoinaan kehityksen etujoukko, uuden airut – miten on nyt?
Hän myöntää, että jos kirkko taistelisi sanomansa puolesta ja oikeasti haastaisi yhteiskunnan valtaa pitävät, se olisi vainottu ja sysätty marginaaliin.
Mielestäni laajasti ajattelevalla ja myötäsukaisella kansankirkolla on puolensa. Se kuitenkin yhdistää laajemmat joukot kirkon sanomaan, vaikka kevyemminkin, kuin vain ”huutelemalla kadunkulmista”. Mutta kirkossa on kuunneltava kritiikkiä ja kirkkoa pitää koko ajan uudistaa.
Ajattelen myös, että Sadinmaan kritiikin kohteissa kuten globalisaatiossa, EU:ssa ja eurossakin on paljon hyvää. Kaikkien rakenteiden hyvyys tai huonous tai peräti pahuus on lopulta riippuvainen ihmisten toimista.
Sadinmaan teesit herättävät ajattelemaan. Ajattelun tulee johtaa tekoihin, jotka tekevät maailmasta paremman. Tarvitaan sekä arvostelijoita että rakentajia.
Minun kohdallani sen todistaa
Jumalan sana:
”kaikki joita Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia”.
”Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia”.
Olen kastettu ja elän Kristuksen yhteydessä: ”Ei ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat”
Turvaan yksin Vapahtajaani (joka päivä), kuten Paavali Korinton seurakuntaa neuvoo:
”Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen” (Kol 1:4; -38).
Joka päivä on armo uus´
miksi huolta siis kannan
varjot väistyy ja vajavuus…
jorma ojala: ”Minun kohdallani sen todistaa”
1. Korinttilaiskirjeen 10. luku: ”12 Varokoon siis se, joka luulee seisovansa, ettei hän kaadu..”
2. Korinttilaiskirjeen 13. luku: ”5 Tutkikaa itseänne, oletteko uskossa. Pankaa itsenne koetteelle………….. 7 Rukoilemme Jumalaa, ettette tekisi mitään pahaa, emme siksi, että meidät nähtäisiin koetuksen kestäviksi, vaan jotta te tekisitte hyvää, vaikka näyttäisikin siltä, että me emme selviydy koetuksesta.”
Matteuksen 23. luku: ”12 Sillä joka itsensä korottaa, se alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.”
Jaakobin kirjeen 4. luku: Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon…………8 Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, synnintekijät, puhdistakaa sydämenne, te kahtaalle horjuvat! 9 Tuntekaa kurjuutenne, surkaa ja itkekää! Kääntyköön naurunne murheeksi, ilonne masennukseksi. 10 Nöyrtykää Herran edessä, niin hän on teidät korottava.”
Matteuksen 7. luku: ”21 ”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon. 22 Monet sanovat minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.’ 23 Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: ’En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!”
Kiitos raamatunlauseista, Jumalan sanaa on aina hyvä lukea.
Keskustelumme argumenteiksi noista ei ole,. ikävä kyllä!
Matteuksen 7:21 sopii jälleen kuvaamaan pelastavan uskon ja jt-opin eroa.
Fokusoimme huomiomme kohtaan ”joka tekee taivaallisen Isäni tahdon”.
Jeesuksen mukaan tämän tahdon toteuttaa se, ”joka uskoo minuun ja häneen, joka minut lähtetti”.
Kysymys on siis uskomisesta.
Jumalan tahto on maailmalle ilmaistu siveyslaissa (10 käskyä).
Se, joka ensin uskoo ja saa Pyhän Hengen l a h j a n – siis lahjana eikä tottelemisen palkkiona,
saa myös rakkauden Isän tahtoa kohtaan. Lain summahan on rakkaus.
J o s pelastumisen edellytys olisi tämä sinun korostamasi tekeminen, tahdon täyttäminen jne
aivan konkreettisesti, ei yksikään ihminen voisi pelastua.
Jumalan lapselle Kristus on täyttänyt lain:
”Kristus on lain loppu jokaiselle uskovalle vanhurskaudeksi” (1938)
Ei ole muuta tietä kuin ansioton armo ja elämä Kristuksen, Vapahtajan yhteydessä.
Siellä ei ole vaatimuksia, ei nettikeskustelun suoritusta, ei Vartiotornilehden-jakovelvoitetta,
on vain rakkaus Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan ja kaikki on armosta annettu anteeksi.
Nykyinen tiesi vie odottamatonta paikkaa kohti. Tervetuloa Jumalan lasten vapauteen.
Kun kuulet Hänen kutsuvan. älä paaduta sydäntäsi.
jorma ojala: ”J o s pelastumisen edellytys olisi tämä sinun korostamasi tekeminen, tahdon täyttäminen jne aivan konkreettisesti, ei yksikään ihminen voisi pelastua.”
Kun en nyt viitsi jorma ojalan tapaan tautologisesti alkaa toistamaan lukemattomia kertoja täysin samoja asioita, niin alla olevissa linkeissä todistajien Raamattuun perustuvia näkemyksiä asioista joista tämä kerta toisensa jälkeen jankuttaa.
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi-ru/2005404#h=0:0-23:756
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi-ru/2000403#h=0:0-26:215
http://wol.jw.org/fi/wol/d/r16/lp-fi-ru/2010244#h=8:0-8:783
Ote Vartiotornin kirjoituksesta 1.6. 2005, sivulta 14: ”
”Teidät on – – pelastettu uskon välityksellä – –. Se ei johdu teoista, jotta kenelläkään ei olisi syytä ylpeillä.” (EFESOLAISILLE 2:8, 9)”
“MONET ylpeilevät nykyään saavutuksillaan ja herkästi kerskuvat niistä. Kristittyjen ei tule olla sellaisia. Heidän ei tule korostaa omia aikaansaannoksiaan, ei edes niitä, jotka liittyvät tosi palvontaan. Vaikka he iloitsevat siitä, mitä Jehovan kansa kokonaisuudessaan saa aikaan, he pitävät oman osuutensa taka-alalla. He ymmärtävät, että oikeat vaikuttimet ovat Jehovan palveluksessa tärkeämpiä kuin omat saavutukset. Jokainen, joka saa lopulta ikuisen elämän lahjan, saa sen uskon välityksellä ja Jumalan ansaitsemattomasta hyvyydestä, ei omilla aikaansaannoksillaan. (Luukas 17:10; Johannes 3:16.)”
Näin se menee kun laki ja evankeliumi ovat sekaisin.
Välillä puhut armosta ja välillä taas ihmisten teoista, tottelemisesta, kuuliaisuudesta jne.
Ei se ole ihmekään, kun ei ole Pyhää Henkeä johdattamassa totuuteen.
Pyhän Hengen saamisellekin esitit Apt 5 tukeutuen ihmistekoja ehdoksi.
En soisi sinun joutuvan kadotukseen, mihin tuo jehovantodistajien oppi väistämättä ohjaa.
jorma ojala: ”En soisi sinun joutuvan kadotukseen, mihin tuo jehovantodistajien oppi väistämättä ohjaa”
Mistä olet saanut tuomiovallan julistaa sen kaltaisia tuomiojulistuksia?
Minä en julista tuomiota, vaan tarjoan armahdusta tuomiosta.
Toki se koskee myös niitä, jotka ovat eksyneet ja kadonneet ja joutuneet toisen evankeliumin harhauttamaksi..
Taitaa kaikenlaisten oikeassa olioiden taivaaseen pääsy olla vaikeampaa kuin meillä omiin tekoihin vähemmän uskoville.