Evankeliumissa on Jumalan voima

Kamerunissa on lukuisia kauniita kukkia

Sain suuren ilon, kun pääsin Kameruniin kertomaan hyvää sanomaa Jeesuksen armosta. Nuoruuteni kutsumus sai täyttymyksensä, ja työ tuntui mielekkäältä. Oli riemullista julistaa Jumalan hyvyyttä meitä ihmisiä kohtaan.

Lähtö onnistui vasta myöhemmin. Montaa kautta pyrin aikaisemmin ilman tulosta. Kun sitten ovi aukeni, niin sydämeni koki suuren onnen. Nyt tajuan, että Jumalalla oli omat aikansa. Hän näkee oikean hetken. Silloin hän suo mahdollisuuden toimia. Sain ihailla Jumalan toimintaa. Väkeä oli liikkeellä. Ihmisiä liittyi mukaan. Kirkko kasvoi ripeästi. Kun menin sinne, niin pappeja oli alle 100, lähtiessäni jo 177. Mennessäni Etelän hiippakunnassa oli 12 seurakunta, lähteissäni yksistään Doualan rovastikunnassa 20 seurakuntaa. Vain muutaman seikan kertoakseni.

Olen Jumalalle kiitollinen, että sain elää tuona kautena keskisen Afrikan kansan keskellä.

Epistolassa Paavali kertoo omasta työstään apostolina. Hän tietää olevansa Jumalan asialla. Evankeliumin julistus oli hänen työnsä. Korintin seurakunta syntyi hänen aikanaan. Silloin sen toiminta alkoi. Evankeliumin julistus oli ollut hänen työnsä.

Vaikka teillä Kristukseen uskovina

olisi tuhansia kasvattajia,

teillä on vain yksi isä.

Minähän teidät olen evankeliumia julistamalla

synnyttänyt Kristukseen Jeesukseen uskoviksi. (1.Kor.4:15)

Valitettavasti korinttilaisten keskuuteen nousi myöhemmin kiistoja. Ihmiset asettuivat eri leireihin omien näkökulmiensa puolustajiksi. Näitä riitoja Paavali yritti vaimentaa. Epistolakin sisältää vetoomuksen keskinäiseen kunnioitukseen. Oman työnsä apostoli panee esimerkiksi sopuisampaan mielenlaatuun. Hän pyytää, ettei kukaan tuomitsisi toinen toistaan. Tuomio jätettäköön kirkkaudessaan takaisin tulevalle Jeesukselle. Vain hän osaa tuomita oikein.

Älkää siis tuomitko ennenaikaisesti, ennen kuin Herra tulee.

Valitettavasti nämä eri ryhmien välit eivät tulleet kuntoon. Vielä seuraavan sukupolven aikaan nämä siirtyivät. Apostolisissa isissä Rooman neljäs piispa Klemens joutui puuttumaan korinttilaisten ongelmiin. (Fil. 4:3)

Kolmas adventtisunnuntai puhuu erityisesti Johannes Kastajasta. Hänen toimintansa valmisti kansaa vastaanottamaan Vapahtajamme tulon. Johanneksen kaste tavoitti suuret joukot kansaa. Maan eri tahoilta tultiin hänen luokseen. Kastettaviksi tuli väkeä erilaisista yhteiskunnan ryhmistä.

Johannes Kastaja kastoi myös Jeesuksen. Tuossa yhteydessä Jeesuksen olemus tuli esille. Kolmiyhteinen Jumala ilmoitti itsensä. Jeesuksen julkinen työ saattoi alkaa.

Myös Jeesus kastoi. Toiminta kasvoi. Vaikutus lisääntyi. Väkeä tuli jopa enemmän kuin Johannes Kastajan luo.

Tämän jälkeen Jeesus lähti opetuslapsineen Juudeaan.

Hän viipyi siellä heidän kanssaan jonkin aikaa

ja kastoi ihmisiä.

Myös Johannes kastoi edelleen;

hän oli Ainonissa, Salimin lähellä, missä oli runsaasti vettä,

ja ihmisiä tuli sinne kastettaviksi. (Joh. 3:22-23)

Ilosanoma Jeesuksesta on voimallinen. Nykyäänkin Jumala on sama kuin aikoinaan maailman luodessaan. Edelleenkin hän pitää huolta luomastaan. Tänäänkin Jeesus on yhtä voimallinen kuin aikoinaan, kun Johannes Kastaja hänet kastoi. Hän on maailman Vapahtaja, Jumalan Karitsa joka ristillä kantoi meidän syntimme, koko maailman synnit, kaikkina aikoina.

Seuraavana päivänä Johannes näki,

että Jeesus oli tulossa hänen luokseen.

Johannes sanoi:

»Katsokaa: Jumalan Karitsa,

joka ottaa pois maailman synnin! (Joh. 1:29)

Sunnuntai 15.12.2024

3. adventtisunnuntai

Tehkää tie Kuninkaalle

Toinen lukukappale eli epistola: 1. Kor. 4:1–5

Ensimmäisestä kirjeestä korinttilaisille, luvusta 4

Meitä on siis pidettävä Kristuksen palvelijoina,

joiden huostaan on uskottu Jumalan salaisuudet.

Siltä, jolle on jotakin uskottu, vaaditaan,

että hän osoittautuu luottamuksen arvoiseksi.

Mutta minulle on yhdentekevää,

ryhdyttekö te tai jokin ihmisten tuomioistuin minua tutkimaan.

En itsekään ryhdy tutkimaan itseäni.

Minulla ei ole mitään tunnollani,

mutta ei minua vielä sen perusteella ole todettu syyttömäksi.

Minun tuomarini on Herra.

Älkää siis tuomitko ennenaikaisesti, ennen kuin Herra tulee.

Hän valaisee pimeyden kätköt ja tuo esiin sydänten ajatukset,

ja silloin itse kukin saa kiitoksen Jumalalta.