Fundamentalistisesti virittäytynyt uskonnollinen maailmankuva sisältää oletuksen, että on vain yksi oikea tapa elää ja uskoa. Tämän ”Raamattuun perustuvan” elämäntavan uskotaan tuottavan ihmiselle onnellisuutta. Monet tämän sortin uskovat ja uskonnolliset näkemykset osaavat myös kertoa, että muunlaiset elämäntavat eivät tuota onnellisuutta. Ainakaan sellaista Aitoa Onnellisuutta™.
Mutta miten perusteltua tällainen näkemys on? Jotta näkemys olisi uskottava, tarkoittaisi se sitä, että on todella olemassa jokin tietty elämäntapa, joka sopisi kaikille ja joka voisi antaa kaikille onnellisuutta.
Mutta kun sellaista ei ole olemassa. Mitään muottia, johon voisimme työntää kaikki ja lyödä päälle onnellinen -leiman, ei ole olemassa. Sen sijaan voimme hyvällä perusteella todeta, että jos tällaista muottia yrittää sovittaa kaikille, seuraa siitä väistämättä onnettomuutta ja laajamittaista vahinkoa.
Yksi käytännön esimerkki ajattelumallista tulee Jehovan todistajien lokakuussa valtakunnansaleilla tutkittavasta Vartiotornista, joka käsittelee mm. onnellisuutta. Se maalailee kolme askelta onnellisuuteen, jotka ovat ”hengellinen ruoka”, ”Jehovan periaatteiden mukaan eläminen” ja ”Jehovan palvonnan pitäminen elämässä ykkössijalla”.
Itsekin yritin joskus saada raavittua näistä jotain onnellisuutta kasaan, mutta ainoa mitä niistä seurasi oli vahvistuva tunne siitä, että juuri näillä askeleilla ei ole oman onnellisuuteni kanssa mitään tekemistä. Paitsi korkeintaan päinvastaisessa merkityksessä. Minä mitään hengellistä ruokaa tarvinnut yhtään mihinkään tai Jehovan periaatteita tai Jehovan palvontaa. Ne eivät antaneet elämään yhtään mitään. Paitsi aivan turhaa syyllisyyttä ja kroonista riittämättömyyden tunnetta. Niistä on aika haasteellista kairata onnellisuutta.
Fundamentalistisen uskonnollisuuden kantava ongelma onkin, ettei se ymmärrä ihmisyydestä yhtään mitään. Se ei tunnista ihmisyyden muotoja ja yksilöllisyyttä. Kaikki tieteellinen tieto, joka kertoo ihmisten yksilöllisistä tarpeista ja ihmisyyden ilmiöiden (kuten seksuaalisuuden muotojen) syistä kielletään vain koska ne eivät myötäile tunkkaista fundamentalistista maailmankuvaa.
Fundamentalistinen uskonnollisuus voi sopia joillekin ja se voi tuottaa jopa onnellisuutta, mutta vain hyvin pienelle osalle väestöstä. Meille lopuille sellaisella elämäntavalla ei ole annettavanaan mitään positiivista.
Ja juuri siitä syystä fundamentalisteja on rajoitetusti. Ja monia fundamentalistisesti virittyneitä uskontoja leimaa korkea kontrolli ja kuri. Koska jos se todella antaisi onnellisuutta, miksi sen ylläpitämiseen tarvittaisiin kontrollia ja kuria, ja miksi kukaan olisi muuta kuin fundamentalisti?
Pekka Veli Pesonen 15.08.2022 12:32
”En ilkeile Reijo. Kirjoitit että onnellisuus on pysyvä olotila. Et varmaankaan tarkoittanut sitä, aivan kirjaimellisesti. Ainakin oma rauhattomuuteni pakottaa useinkin etsimään Jumalan rauhaa. Sairauteni opetti, ettei uskovaisuus suojaa rahattomuudelta. Jos ja kun, sen saan olosuhteista huolimatta, niin se on kokonaan Jumalan työtä minussa. ”
Pekka-Veli,
Uskonpa sittenkin, ettet ilkeillyt, vaan olet ohittanut Kristuksen täydellisen lahjan sisällön. En myöskään usko, ettet olisi lukenut, että Jumala, Jeesus lupaa onnen, rauhan, ilon, joka on kuin virta, joka ei ole julkiseen esiintymiseen tai esittelyyn tarkoitettu. Sitä kuvaa onnesta Raamattu käyttää ja siihen Jeesus viittaa, kun Hän lupaa omilleen Rauhan, Minun Rauhani, ”en minä anna niinkuin tämä maailma antaa (parhaimmillaankaan), vt. Joh. 14:27.
Ehket kiinnitä huomiotasi siihen osaan itsessäsi, mikä aiheuttaa tunteet ja niiden vaihtelut. Eli sielullisuus, mikä ei nöyrry, vaikka lempeilee.
Selität Jumalan antaman ilon-onnen-rauha, niinkuin minäkin ja Raamattu!!!???, vai selitätkö?
Martti Pentti 15.08.2022 14:18
”Kun ikuisuuskerroksemme on uudestisyntynyt…” Nyt olisi taas selityksen paikka, Reijo Mänttäri. Mahdollisista vastaväitteistäsi huolimatta näen ihmiskuvassasi Sigmund Freudin vaikutusta. Hän havainnollisti persoonallisuuden kerroksiksi, eläimelliseksi ID:ksi ja inhimilliseksi EGO:ksi, joiden välistä yhteyttä ohjailee SUPEREGO.
ja
19:08, ”Tuskinpa Reijokaan kykenee asiaa paremmin selittämään.” Hänellä on kuitenkin usein pyrkimys antaa lopullisia selityksiä asioille, joiden kai pitäisi jäädä Jumalan salaisuuksiksi. Kovin inhimillistähän se toki on. Inhimilliseksi se pyrkimys pitäisi mielestäni myöntääkin.”
————————
Evlut kirkossa voi olla, siihen kuulua, elää ja jopa toimia, vaikka ei usko eikä turvaa sakramentteihin, siis pelastavaan kasteeseen ja puhdistavaan ehtoolliseen, viikottain. Lisäksi tulee vaikeutta sen Raamatun ilmoituksen kanssa, ettei mitään katoavaa ole taivaaseen pääsevä. Ihmisen liha-käsite on ruumiillinen ja sielullinen, jota sinä hyvin kuvaat Feudilasuuden kautta EGO-SUPEREGO. Sen sijaan, että se ohjailisi uskovaa, se on alistettu ja kuoletettavana, vt. Johannes Kastaja, Joh. 3:30, ”Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä”.
Tätä vähenevää osaa, kerrosta mm. Freud ja Luther kehottavat hoitamaan. Raamattu, Jeesus, Paavali, Pietari kehottavat pysyä erossa lihamme hoidosta, vaan jopa kurittaa sitä, ettei saatana sitä kautta luikertelisi Raamatun tulkintoihin, esimerkiksi.
Tunnustamme uskon ruumiin ylösnousemukseen. Se, millaisena ruumis ylösnousemuksessa on, jää arvoitukseksi, mutta tämän verran meille luvataan: ”Hän muuttaa meidän ruumiimme tästä alennustilasta oman kirkastuneen ruumiinsa kaltaiseksi voimallaan, jolla hän kykenee alistamaan valtaansa kaiken (Filippiläisille 3:21).”
Jumala on ilmoittanut Sanassaan kaiken, mitä tähän aikaan kuuluu ja ilmoittanut ajallisilla määritelmillä millaista taivaassa on. Raamattu painottaa, ettei katoava peri katoamattomuutta, josta meille on näkymät uskossa. Voimme toistaa Raamattua, ei kertoa, että jotain täältä maasta, ihmisestä taivaaseen viemme.
”ja me muutumme” kattaa kaiken näkyvän, kosketeltavan ja sielulliset tunteet.
Jotain kuvaavaa on se, että uskossa, jo täällä voimme kosketella Siionin vuorta. Tämän ”konkretia” ei ole ajallisessa statuksessa määriteltävissä, vaan uskossa, uudestisyntyneessä hengessämme, siinä missä ikuisuus Jeesuksen seurassa on mahdollista.
3 Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on Jumalan sanalla valmistettu, ja että kaikki, mitä me näemme, ne ovat tyhjästä tehdyt. Hebr. 11:3 Biblia 1776.
Olenko mielestäsi jotain näiden yli selittänyt?
”Voimme toistaa Raamattua, ei kertoa, että jotain täältä maasta, ihmisestä taivaaseen viemme.” Emme me vie mitään taivaaseen. Se on selvä. Taivaaseen ei mennä, sinne saatetaan.
Martti,
Kuin nenä päähän, riippuu päästä.