Fundamentalismiin kallellaan olevat uskovat ovat tälläkin alustalla keskittyneet vuosikausia muiden ihmisten elämään.
Nämä itseoppineet tuomarit ovat ilolla ja tarmolla tuomitsemassa kanssaihmisiä erityisesti sen perusteella, mitä nämä makuuhuoneessaan tekevät. Jos et mukaudu juuri heidän normiinsa, olet viallinen yksilö, joka on tuomittu elämään rakkaudetta ja yksin.
Olen seurannut monen fundamentalistisen suuntauksen kommentointia aiheesta ja ihmetellyt aina, millä pelimerkeillä nämä yksilöt nostavat itsensä muiden yläpuolelle ja oikeuttavat itsellensä tuomarin roolin, jolla he mitätöivät ihmisten perustarpeita rakkaudesta lähtien.
Jumalan asialla he eivät ole, sillä mikään Jumala ei ole antanut heille tuomarin valtuuksia. Päinvastoin Raamattu varoittaa tuomitsemasta muita, ettei heitä itseään tuomittaisi. Tämän yhtään haittaamatta he jatkavat muiden tuomitsemista ja arvostelua niin kauan kuin heissä henki pihisee.
Yksi ilmiöön liittyvä peruskysymys on: miten tervettä on olla niin sairaalloisen kiinnostunut muiden ihmisten makuuhuonekäyttäytymisestä, että on valmis tuomitsemaan ihmisen helvettiin tai kadotukseen tai minne tahansa loppusijoituspaikkaan, jonne Pahat Ihmiset™ fundamentalistin mielestä sijoitetaan?
Vastaus: se ei yksinkertaisesti ole tervettä.
Mutta mitä vaadittaisiin, että fundamentalisti ymmärtäisi tämän; eheytyisi harhoistaan ja keskittäisi tarmonsa terveempiin, rakkaudellisempiin ilmiöihin?
Jollekin voi tulla mieleen kysymys, voiko fundamentalistia eheyttää kohti ihmisyyttä?
Voi kyllä. Olinhan itsekin joskus rakkaudeton fundamentalisti, joka tiesi paremmin kuin ne, jotka eivät jakaneet tunkkaisia käsityksiäni. Ja voi, kuinka vähän tiesin.
Jos ei ole terve mieli, tarvitsee hoitoa! Jäljet pelottavat, sehän on ollut käytössä ainakin niin kerrotaan.
Pelottaako hoito? Psykiatrian historia on osittain karua, mutta nykyisyys on hyvin toisenlainen.
Hoito ei pelota, mutta totalitäärisessä järjestelmässä käytettiin tätä asetta toisinajattelevia kohtaan. Tehtiin diaknoosi ja suljettiin laitokseen.
Toisinajattelu saattoi johtaa kuolemaankin. Hoitolaitokseen sulkeminen taisi kuitenkin olla inhmillisempi seuraus.