Gnostilaisuus.
Täällä on viitattu useinkin gnostilaisuuden harhaoppiin. Gnostilaisuus on kenties merkittävin suuntaus Jeesuksen sanoman realistisessa ja rehellisessä tulkinnassa alkaen vaikka ihmisten tas-arvostuksen kunnioittamisella, siis naisten ja miesten. Vieläkään 2000 vuoden jälkeen ei ole nykyisessä kristillisessä opissa. Arvostelijoiden olisi syytä tutustua Princetonin yliopiston entisen uskonnonhistorian professori Ekaine Pegals`in kirjaan ” Gnostilaiset evankeliumit ”, joka tutkii gnostilaisia tekstejä ja niiden herättämiä kysymyksiä. Tätä palkittua teosta pidetään kansainvälisesti yhtenä parhaista johdatuksesta gnostilaiseen ajatteluun ja teksteihin. Se on myös valittu sadan parhaan 1900-luvulla kirjoitetun kirjan joukkoon.
Tästä saa lyhyen yhteenvedon, rohkenen sanoa, hyvän Googlesta haulla ” Reformaatio.fi ” ja sielä kirjoitus 18 ” Gnostilaisuus ” 28.10.2008.
Tähän yleistä gnostilaisuuden opista.
Se on luonteeltaan hyvin selkeä sekauskonto, missä juutalais-kristilliseen ainekseen on sekotettu kreikkalaisella maaperällä syntyneitä tarinoita ja käsityksiä. Eräille kreikkalaisille filosofisille käsitteille on annettu uusia merkityksiä ja juutalaisia kertomuksia on muutettu joihinkin kreikkalaisiin tarinoihin sopivaksi.
Luonteeltaan gnostilaiset opit ovat sellaisia että ne selittyvät parhaiten siten että juutalais-kristillinen opetus on kohdannut kreikkalaisen kulttuurin ja jotkut ovat alkaneet sotkea käsitteitä sen sijaan että olisivat tehneet luovaa synteesiä aikansa kulttuurien kohtaamisen yhteydessä.
Joitakin gnostilaisuuden vastaisia kannanottoja näkyy jo Uuden testamentin aikana, mutta varsinaisia gnostilaisia järjestelmiä syntyi vasta toisena vuosisatana ajanlaskumme alusta. Aivan perinteen linjojen mukaan tarkastellen gnostilaisuus on kristinuskoa myöhempi ilmiö. Kristinuskon synty voidaan täysin selittää juutalaista taustaansa vastaan, mutta gnostilaisuuden selitykseen tarvitaan sellaista tilannetta missä juutalais-kristillisen sanoman kohtaamisessa kreikkalaisen kulttuurin keskellä on syntynyt kokonaan uudenlaisia eri palasia mielivaltaisesti keskenään sekoittavia juttuja, joissa näkökohdat leijuvat ilmassa niin juutalaiseen kuin perinteiseen kreikkalaiseen ajatteluunkin nähden.
Gnostilaisuudessa ei ole kabbalaa samassa merkityksessä kuin se on myöhemmin ymmärretty.
Kabbala on aikahistoriallisesti noin tuhat vuotta myöhäisempi kulttuuri-ilmiö kuin gnostilaisuus.
Gnostilaisuudessa on paljon kabbalaa kuten profesori Gerschom Scholem on monissa teoksissaan näyttänyt. Kristyittyjen kabbalalle antamat ahtaat mymöhäsyntyiset kvasikabbalan perustuvat raamit ovat pelkkää hölynpölyä. K20. Hän, joka näitä todistaa, sanoo: ”Totisesti, minä tulen pian”. Amen, tule, Herra Jeesus! Kabbala tarjoaa metodeja, joilla löydetään mm gnostilaisuudesta samoja kätkettyjä merkityksiä kuin Raamatun kirjoista.
Seppo
Mielestäni nuo yhtäläiset osiot ovat kabbalan siteeraamia gnostilaisia ideoita.
Aikajärjestyksellä on merkitystä aatteiden historiaa tutkittaessa.
Kabbalan synty sijoittuu toisen vuosituhannen alkupuolelle ja sen merkittävimpiin kehittäjiin kuulunut Isaac ben Solomon Luria Ashkenazi . rew: יִצְחָק בן שלמה לוּרְיָא אשכנזי , eli vasta vuosina 1534 – 1572.
Matias, kabbala on kattokäsite eikä mikä johonkin pelkästään johonkin aikaan sijoittuva ’esine’.
Se on yhdeltä osaltaan tulkinta metodi ja metodin pätevyys ei ole kiinni siitä,miloin se on kehitetty, vaan siitä millaisia tuloksia sillä saadaan. Minäkin olen oppinut lukeman avsta 1900-luvulla muta se ei estäne mi.nua lukemasta antiikin tekstejä?
Termiä voidaan verrata vaikapa sanaan ’arkeologia’, joka tieteenä syntyi vasta 1700-luvulla, mutta sen metodi toimii kymmenien tuhansien vuosien taakse.
Kabbalaan sisältyy paljon gnosista eli tietoa. Jota Jeesuskin peräänkuulutti! Kabbala oli ’he kleronomia hagiaa’ eli pyhien perimätietoa eikä ole sattuma että sekä gnosis että pyhien perimätieto ja vielä mm. risti stauros saavat saman lukuarvon 1271! Lukaurvo osoitta noiden sisältöjen yhteyden.
Täsmennys/korjasu, eräänlaista arkeologiaa esiintyi jo 1300-luvulta lähtien ja esim. fosisileja aletiin tuytkia jo 1600 luvulla.
Kätkettyjä merkityksiä voi löytää mistä vain, jos haluaa. Kyllä ihminen sen verran leikkisä ja kekseliäs olento on.
”Kätkettyjä merkityksiä voi löytää mistä vain, jos haluaa. Kyllä ihminen sen verran leikkisä ja kekseliäs olento on.”
Niinpä, Alain Thuring löysi avaimen saksalaisten enigma-salakirjoituslaitteeseen ja pelasti näin II maailmasodan Euroopassa miljoonien ihmisten hengen. Konsujen Englanti ajautti tämän herkän ihmisen ja neron itsemurhaan.
Profesori Gerschom Scolemin, hän on ehken kuluisin heprealaisen Raamatun moderni tutkija, mukaan Vt:sä on ainakin 72 eri kryptistä järjestelmää. Siitä vain Pentti töihin, jos haluat sinäkin jotain yli pyhäkouluopetustason Raamatusta löytää.
Gnostilaisuudessa on paljon kabbalaa kuten profesori Gerschom Scholem on monissa teoksissaan näyttänyt. Kristyittyjen kabbalalle antamat ahtaat mymöhäsyntyiset kvasikabbalaan perustuvat raamit ovat pelkkää hölynpölyä. Kabbala tarjoaa metodeja, joilla löydetään mm gnostilaisuudesta samoja kätkettyjä merkityksiä kuin Raamatun kirjoista.