Gnostilaisuus
Kristinuskoon on aina kuulunut lukematon määrä harhaoppeja. Raamattu on (myös) harhaoppisten kirja. Monet harhat ovat aikansa eläneet ja loppuneet. Toisaalta, ”uuspakanuuden” voimistuessa, on sellaisia alkukirkon harhoja jotka torjuttiin ja lopetettiin mutta – ovat tänä päivänä aivan uudessa kukoistuksessaan.
Tällainen harhaoppi oli ja on gnostilaisuus, gnostisismi. Lounais-Hämäläinen kirjailija,historioitsija Kaari Utrio Somerolta sanoo kirjassaan ”Eevan tyttäret”:”Merkittävin näistä erilaisista opeista (alkuseurakunnissa) oli gnostilaisuus….Gnostilaisissa seurakunnissa naiset toimivat tasavertaisina miesten kanssa.Raivostunut kirkkoisä Tertullianus kertoo kuinka he opettavat,väittelevät,ajavat pois riivaajia,parantavat sairaita,saattavat vielä kastaakin! Gnostilaiskristityt nimittivät naisia papeiksi,jopa piispoiksi.Naiset profetoivat,ja he perustivat ja johtivat omia ryhmiään.” (siv.53,54)
Nyt tämä harhaoppi on ”pyyhkäissyt” yli koko kirkkomme ja useat, enemmän tai vähemmän luterilaiset kirkot. Gnostilainen ajattelu on vallannut kirkkomme opetusistuimen ja enemmistön kirkkokansastamme.
Tällainen menestys sillä oli syntyessäänkin n. 100 luvulla. ”Kristillinen” gnostilaisuus sai runsaasti kannattajia ja oli siten huomattava kristinuskon vihollinen. Gnostilaisuus hävitettiin.Mutta ”kaiku jäi”joka nyt todellisena faktana ”kaikuu” kirkkomme ylimmäiseltä opetusistuimelta.
”Arkkipiispa puuttui asiaan:Maata näkyvissä festareilla ei enää järjestetä naispapittomia messuja.” (Kotimaa 13.06.2018)
Gnostilaiset, gnostikot hylkäsivät Raamatun kirjaimellisen tulkinnan. Heidän mielestään Raamattu oli väärässä muutamissa hyvin tärkeissä kohdissa. Kristinuskon ”vastenmielisyydet” ( risti, helvetti, paholainen jne) eivät kuuluneet heidän julistukseensa. Lisäksi he vihasivat ihmisiä jotka pitäytyivät Raamattuun ja Herran käskyihin. Raamattu ei ollut heille Jumalan (inspiroima) kirja.
Tällainen tilanne ja käytäntö on tosiasiaa Suomen ev.lut. kansankirkossa.
Kristuksen kirkon jäsenet eivät osallistu gnostilaispapittarien jumalanpalveluksiin. Ne ovat kristillistä teatteria. Pyhä Henki ei ole mukana Sanan vastaisessa toiminnassa. Naispastorin toimittamassa ehtoollisessa nautitaan pelkkää leipää ja viiniä. (Todistettu Tampereen Hiippakunnan Tuomiokapitulissa 2.8.1995 kirkkomme saarnalupani peruuttamisen yhteydessä).
Lopuksi gneesioluterilaisen tunnustus:”Me asetamme Pyhän Raamatun kiistakysymysten tuomariksi,emme siitä syystä,että se sisältää kaiken välttämättömän,vaan koska kaikkea sellaista,mikä tavalla tai toisella on sen kanssa ristiriidassa,on pidettävä jumalattomuutena ja pyhäinhäväistyksenä.”(Oppi Jumalan sanasta:Johannes Gerhard siv.452)
Jukka Teininen
”Kristuksen kirkon jäsenet eivät osallistu gnostilaispapittarien jumalanpalveluksiin. Ne ovat kristillistä teatteria. Pyhä Henki ei ole mukana Sanan vastaisessa toiminnassa. Naispastorin toimittamassa ehtoollisessa nautitaan pelkkää leipää ja viiniä. ”
Hyvät pojat kun on kovat ajat.
Rupean taas saivartelemaan, mistä minua toisinaan moititaan: Miten gnostilaispapittarien – onko sellaisiakin? – jumalanpalvelukset voivat olla kristillistä teatteria, jos he itse ovat vastoin kristillisyyttä? Tuosta lausunnosta voi vähän vakavammin päätellä, että kirjoittaja pitää teatteria yleensä pahana, vaikka sillä kristillinen viesti olisikin. Tällainen kanta on yhtä kapeakatseinen kuin karkeloimisen hyväksyminen ja tanssin tuomitseminen syntinä. Kuvaelmat sopinevat sen mukaisesti kirkkoon, mutta teatteri on pahasta.
Jos ehtoollisvieras kokee saavansa pappisnaiselta vain leipää ja viiniä, vika taitaa olla hänessä eikä Herran lahjojen jakajassa.
Hahaoppiset papittaret voivat opettaa äitijumalasta, joka ei kuulu Kristuksen kirkon oppiin. Epäjumalat eivät kuulu kirkkoon.
”Hahaoppiset papittaret voivat opettaa äitijumalasta.” Varmaankin voivat, mutta sellaisia ei kirkossamme ole. Jos näet sellaisia, voit kysyä, kuka on katseesi vääristänyt.
Raamattu puhuu Jumalasta myös monitissisenä: El shaddaij, mallina olleet hedelmällisayyden jumalattaret.
“Kristuksen kirkon jäsenet eivät osallistu gnostilaispapittarien jumalanpalveluksiin. Ne ovat kristillistä teatteria. Pyhä Henki ei ole mukana Sanan vastaisessa toiminnassa. Naispastorin toimittamassa ehtoollisessa nautitaan pelkkää leipää ja viiniä. “
Kommentoin uudelleen tätä edellä lainaamaani kohtaa. Minusta tuollainen ajattelutapa ja kielenkäyttö on lähinnä mautonta ja lapsellista. Se osoittaa kirjoittajasta enemmän kuin naisista/naispapeista. Lisäksi mistä blogisti varmuudella tietää, että Pyhä Henki ei ole mukana naispastorin toimittamassa ehtoollisessa. Ja eikö Luther sanonut jotenkin näin, että ehtoollinen on Kristuksen ruumis ja veri, vaikka sitä jakaisi itse alakerran pääjehu?
Tosin niin sanotaan, että mies luotiin ensin eikä miestä petetty vaan nainen petettiin ja joutui rikkomukseen. Vapauttaako se sitten miehen kaikesta vastuusta niin, että saa käyttäytyä miten tahansa? Minusta se päin vastoin lisää vastuuta. Miehen on pystyttävä myös käytöksellään ja teoillaan osoittamaan olevansa naisen yläpuolella, naista parempi. Eikä se kyllä millään tavalla tässä matoisessa maailmassa miehissä näy.
Merja: ”Ja eikö Luther sanonut jotenkin näin, että ehtoollinen on Kristuksen ruumis ja veri, vaikka sitä jakaisi itse alakerran pääjehu?”
Hyvä kysymys. Ei opettanut. Autuas tohtori Martti Luther opetti oikein ehtoollisesta. Oikein asetetettu ja toimitettu ehtoollinen on pätevä riippumatta jakajan uskosta tai syntisyydestä. Luther ei ole opettanut, että paholaisen tai naisen toimittama messu olisi pätevä.
Ehtoollisen asiassa saa muistaa kyse olevan uskosta ja rakkaudesta, missä usko tarkoittaa Kristuksen lihaa eli ruumista ja rakkaus Kristuksen verta. Tämä useinmiten jätetään kertomatta annettaessa opetusta ehtoollisen asiassa.
Tärkeätä ehtoollisen asiassa on huomata sen olevan ensimmäinen asia kun puhutaan kristittyjen yhteydestä. Sen jälkeen saa yhteys sanalle huomata muutakin merkitystä.
Näin olisi mahdollista laatia rukous papittomaan yhteiseen kristittyjen hetkeen tai kokoontumiseen mikä johdettaisiin ehtoollisvuorolaulun ajatuksesta, Ylentäkää sydämenne Jumalan puoleen., ja missä tahdottaisiin muistaa ja tunnustaa yhteyttä Kristuksen uhriin uskossa ja rakkaudessa. Näin ehtoollisen asia hoidettaisiin ilman pappia. Haluttaessa voitaisiin murtaa leipää ja kastaa palanen veteen ennen nauttimista. Huomata täytyy että tässä versiossa leivällä kuten vedelläkään ei ole substanssiarvoa vaan kyse olisi muistamisesta uskossa.
Näin palattaisiin Paavalin ja Lutherin opetukseen ehtoollisen asiassa. Leipä ja viini olisivat papillista asiaa silloin kun mahdollista.
Piispainkokoukselle asian hoitaminen ei kummonen olisi mutta taitaa olla turha toive.
Kannattaa varmaan lainata Martti Lutherin omia sanoja Isosta katekismuksesta: ”Me väitämme tinkimättä: nauttikoon tai jakakoon sakramenttia vaikka heittiö, hän nauttii oikean sakramentin, toisin sanoen Kristuksen ruumiin ja veren, aivan yhtä varmasti kuin se, joka hoitaa sitä mahdollisimman kelvollisesti. Eihän se perustu ihmisten pyhyyteen, vaan Jumalan sanaan. Ja yhtä vähän kuin kukaan pyhä maan päällä, jopa kukaan taivaan enkeli voi tehdä leipää ja viiniä Kristuksen ruumiiksi ja vereksi, yhtä vähän kukaan voi sitä toiseksi tehdä tahi muuksi muuttaa, vaikka sitä kylläkin voidaan väärinkäyttää.”
Ehtoollinen:”Eihän se perustu ihmisten pyhyyteen,vaan Jumalan sanaan.” Tämän johdosta Luther sanoo:”Luther Tunnustuskirjoissa s. 519/32
Tähän vakuutukseensa Luther-vainaja liittää muiden muassa tämän uskonkohdan: ”Samoin sanon ja tunnustan pyhästä alttarin sakramentista, että siinä todellisesti suulla syödään ja juodaan ruumis ja veri leivässä ja viinissä, vaikka sakramenttia toimittavat papit tai sen nauttijat eivät sitä uskoisi tai vaikka he syyllistyisivät johonkin muuhun väärinkäytökseen. Asia ei riipu ihmisten uskosta ja epäuskosta vaan Jumalan sanasta ja säätämyksestä. Toinen asia on, jos ensin muutetaan Jumalan sana ja säätämys ja tulkitaan se toisin. Niinhän tekevät nykyiset sakramentin viholliset, ja heillä on sitten kyllä pelkkää leipää ja viiniä. Eihän heillä ole Jumalan sanaa eikä hänen säätämystänsä, vaan he ovat vääntäneet ja vääristäneet ne oman mielensä mukaisiksi.” Kirkkomme on muuttanut ja nyt vielä Arkkipiispakin on muuttanut Jumalan sanat ja säätämyksen,tulkinneet oman luulouskonsa mukaiseksi.
Kun vielä muistamme,Luther pitäytyi miehiseen,apostoliseen virkaan ja Jeesus itse antoi kielteisen lausuman Ilmestyskirjassa.Tyatiran seurakunnan enkelille
Ilm. 2:20 ”Mutta sitä en sinussa hyväksy, että suvaitset tuota naista, tuota Isebeliä, joka sanoo itseään profeetaksi ja johtaa opetuksellaan minun palvelijoitani harhaan, harjoittamaan siveettömyyttä ja syömään epäjumalille uhrattua lihaa.”
Eipä ole koskaan tullut mieleen, että jakajan henkilöllä olisi jotain tekemistä ehtoollisen pätevyyden kanssa. Olen aina käsittänyt, että kyse on vain minun uskostani ja siitä, että siinä omistan uskolla ehtoollisen salaisuuden. Eihän mikään ulkonainen asia voi syrjäyttää uskoa. Jos joku uskoo noin, että naisen jakama ehtoollinen ei ole pätevä, niin hänen on kai oltava sitä ilman. Aika kovaa puhetta sille, joka ei voi pappiaan valita.
Näin on. Minä menen Herran pöytään kohtaaman Vapahtajani ja otan uskolla vastaan leivän ja viinin. Siinä olemme Herrani ja minä. Ja kyllä muistan jonkun sanoneen Lutherin ajatukseksi sen, että ehtoollisen pätevyys ei riipu sen jakajasta. Vaikka sen jakaisi…
Oikein toimitettu ehtoollinen on pätevä riippumatta jakajan tai ehtoollisvieraan uskosta.
Juha Heinilä, lainaus”Oikein toimitettu ehtoollinen on pätevä riippumatta jakajan tai ehtoollisvieraan uskosta.`´
Kyllä, ehtoollinen on pätevä riippumatta jakajan uskosta, mutta mitä Luther ymmärtää saajan mielenlaadusta ja sen vaikutuksesta ehtoollispöytään tullessaan.
Tuon voisi käsittääkseni tiivistää niin, että mitä kelvottomammaksi ehtoollisvieras itsensä tuntee, sitä kelvollisempi hän on.
Oikein toimitettu ja asetettu ehtoollinen on pätevä, vaikka joku vieraista sitä väärinkäyttäisi. Katuva ja syntinsä tunnustava on kelvollinen ehtoolliselle, mutta katumaton tai itseään synnittömänä pitävä ei ole. Kristuksen ruumis ja veri tekee ihmeitä!
Meidän ei tarvitse koskaan arvioida oikein toimitetussa ehtoollisessa ehtoollisen jakajan pyhyyttä. Ehtoollinen on pätevä, vaikka jakaja olisi täysmätä.
Heinilä. ”Meidän ei tarvitse koskaan arvioida oikein toimitetussa ehtoollisessa ehtoollisen jakajan pyhyyttä. Ehtoollinen on pätevä, vaikka jakaja olisi täysmätä”.
Tässä kyllä väjäämättä tulee mieleen, että jos ehtoollisen jakaja voi olla jopa täysmätä, miksei hän sitten voi olla nainenkin?
Tänäpänä asiat menevät sekaisin ja niitä yhdistellään ja perustellaan ties millä. Alttarin sakramentti ja sen oikea toimittaminen on sama aina ja iankaikkisesti. Se että tasa-arvon nimissä on päätetty naisten pääsy pappisvirkaan, niin se ei kuitenkaa tee kelvolliseksi toimittaa ehtoollista.
Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsillensa ja sanoi: ”Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini”. Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille ja sanoi: ”Juokaa tästä kaikki; sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. Ja minä sanon teille: tästedes minä en juo tätä viinipuun antia, ennenkuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena teidän kanssanne Isäni valtakunnassa.”
(Matt. 26:26-29 FB38)
Heinilä. ”Se että tasa-arvon nimissä on päätetty naisten pääsy pappisvirkaan, niin se ei kuitenkaa tee kelvolliseksi toimittaa ehtoollista”.
Kysymys siis kuuluu, voiko raittiin naisen toimittama ehtoollinen kuitenkin ”toimia” siinä missä juopon miehenkin? Jos siis ehtoollisen toimittaja voi olla moraalisesti mätä, eikä sillä ole merkitystä, kuinka ehdoton on oltava tässä sukupuolikysymyksessä. Eihän naiseus sinänsä vaikuta ehtoolisen substanssiin tai sillä ei ole voimaa poistaa sakramnetin voimaa?
Antti, niin – , ketkä ovat kelvollisia toimittamaan ehtoollista?
Varma on tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan, niin hän haluaa jaloon toimeen. Niin tulee siis seurakunnan kaitsijan olla nuhteeton, yhden vaimon mies, raitis, maltillinen, säädyllinen, vieraanvarainen, taitava opettamaan, ei juomari, ei tappelija, vaan lempeä, ei riitaisa, ei rahanahne, vaan sellainen, joka oman kotinsa hyvin hallitsee ja kaikella kunniallisuudella pitää lapsensa kuuliaisina; sillä jos joku ei osaa hallita omaa kotiansa, kuinka hän voi pitää huolta Jumalan seurakunnasta? Älköön hän olko äsken kääntynyt, ettei hän paisuisi ja joutuisi perkeleen tuomion alaiseksi. Ja hänellä tulee myös olla hyvä todistus ulkopuolella olevilta, ettei hän joutuisi häväistyksen alaiseksi eikä perkeleen paulaan.
(1. Tim. 3:1-7 FB38)
Heinola. ”Antti, niin – , ketkä ovat kelvollisia toimittamaan ehtoollista?”
Ok, siis jos on riitaisa, rahanahne ja juomari miespappi niin hetoollinen on hyvä, mutta jos on pyhittynyt naispappi ehtoollinen ei ole hyvä? Näinkö paljon pelkkä sukupuoli merkitsee suhteessa muihin raamatunjakeessasi mainittuihin asioihin?
Ymmärtänet kysymyksenasetteluni, ja että tätä voi ihmetellä?
Antti, itse en ole tavannut messussa juoppoa tai moraalisesti mätää pappia. Taitaa olla aika harvinaista.
Heinilä. ”Antti, itse en ole tavannut messussa juoppoa tai moraalisesti mätää pappia. Taitaa olla aika harvinaista”.
Minäkin uskon, että on harvinaista. Mutta ymmärtänet kysymyksenasetteluni. Onko siis tämä sukupuolikysymys täysin ehdoton asia niin, että edes pyhittyneen naisen jakama ehtoollinen ei ”toimi” so. ehtoollisen vastaanottaja ei saa syntejään anteeksi eikä puhdistu niistä?
Antti, aika hyödytöntä on tätä pohtia, mutta – . Ymmärrän niin, että 1. Tim. 3ssa on kerrottu normaali tilanne. Jokainen pastori jonka seurakunta kutsuu pitää täyttää tietyt ehdot. Mutta pastoritkin on ihmisiä, josta seuraa että elämä kohtelee kaltoin joitakin ja he menettävät kyvyn toimia elämässä Jumalan tahdon mukaisesti. Tällöin työnohjaus voi auttaa tässä. Sakramentti perustuu Jumalan lupaukseen, eikä kunnottoma pappi sitä pysty muuttamaan tehottomaksi. En näe mitään mieltä johtaa tai käyttää tätä porttina naispappeuteen ja uuteen normaaliin. Kiitos Antti keskustelusta.
Heinola. ” Sakramentti perustuu Jumalan lupaukseen, eikä kunnottoma pappi sitä pysty muuttamaan tehottomaksi. En näe mitään mieltä johtaa tai käyttää tätä porttina naispappeuteen ja uuteen normaaliin. Kiitos Antti keskustelusta”.
No minulle ei ole tärkeä kiivailla naispappeuden puolesta, tai sitä erityisesti vastustaakaan. Tämä kiinnostaa lähinnä juuri siinä mielessä, missä kyselin. Käytännöllistä vastaustahan en saanut. Itse siis epäilen, että naisenkin toimittama ehtoollinen ”toimii” sakramentin voimasta. Minäkin kyllä ajattelen, että miehet soveltuvat paremmin papeiksi kuin naiset.
Antti, meidän huutoäänestyksellä ei ole mitään vaikutusta. Eikä silläkään, että vain pieni osa kristityistä kannattaa naispappeutta. Jumala on Kaikkivaltias, uskollinen ja 100% luotettava. Ihminen on epäluotettava. Naispappeus on tullut gnostilaisuuden myötä ja samaan pakettiin tulee ja on tullut paljon muuta.
”ketkä ovat kelvollisia toimittamaan ehtoollista?”
”Varma on tämä sana: jos joku pyrkii seurakunnan kaitsijan virkaan…”
….
-Tästä on tullut aikoinaan keskusteltua paljonkin, ja mietittyä myös, nimenomaan Raamatun äärellä. Ja tässä kohden on sanottava että en löydä Raamatusta kohtaa, jossa sanottaisiin että ehtoollisen saa toimittaa ja jakaa vain seurakunnan kaitsija. Tai minkään erityisen viran edustaja.
Olen osallistunut ehtoolliseen, joka on toimitettu tavallisten uskovien kesken.
Sari, Antti & Juha
Raamattu ei suoraan rajaa sakramettien toimittamista seurakunnan kaitsijalle. Luterilaisen tunnustuksen mukaan kenenkään ei tulisi hoitaa saarnaviran tehtäviä taikka toimittaa sakramentteja ilman asianmukaista kutsua. Käsitys asianmukaisesta kutsusta vaihtelee. Tunnustuksen mukaan kirkolla on oltava saarnavirka jotta sille kuuluvat tehtävät tulevat hoidetuksi. Ainakin osa saarnaviran tehtävistä on kuitenkin sellaisia, jotka seurakunta voi delegoida myös muille, kuin varsinaiselle kaitsijalleen.
Luterilaisen käsityksen mukaan ordinaatio on tehtävään asettaminen ja asianmukaisen kutsun toimeenpano. Sakramenttien hoitamisen edellyttämä karisma tulee jo kasteessa. Koska kasteessa saatu karisma on sama niin miehillä kuin naisilla, on se silloin sama myös papiksi vihityillä miehillä ja naisilla. Niinpä sakramenttien pätevyys ei riipu sukupuolesta. Sitä vastoin sukupuolella voi olla merkitystä siihen keitä on oikein kutsua hoitamaan sakramentteja. Jo tehtävään asetettujen viranhoidon pätevyyteen sukupuoli ei vaikuta.
Paavali opettaa 1.kor11, että ehtoollisvieraan tulee koetella itseään.
Ohjeeksi koettelemiselle annetaan: ”Se, joka syö ja juo ajattelematta, että kysymys on Kristuksen ruumiista, syö ja juo itselleen tuomion”. Paavali ei kehota arvioimaan ehtoolliselle osallistuvia ihmisiä. Se on tärkeää, että tiedetään, mistä ehtoollisessa itsessään on kysymys.
Jokaisessa messussa on hyvä käydä läpi mikä ehtoollinen on ja ketkä ovat kelvollisia ehtoolliselle. Minä en käy gnostilaisessa ehtoollisessa. Oikeassa luterilaisessa messussa ei kukaan käy liian usein. On hyvä tapa käydä oikeassa luterilaisessa messussa vaikka joka viikko.
Gnostilaisuus on tämän blogin otsikko.
Tähän olen kirjoittanut tekstini johon perehtyneellä ihmisellä on perusteet kommentoida. Myös Seppo Heinolan hyvä kommentti on positiivinen lisä tähän alueeseen. Gnastilaisuus on kokonaisuus.
Kirjoittajat Martti Pentistä alkaen ovat ehtoollisineen toiselta planeetalta. Tehkäää aloite ehtoollisesta blogista niin kaikki on ok.
Jumalan Poika on iankaikkisuudessa Isästä Jumalasta syntynyt. Koko maailmankaikkeus on Hänen kauttaa tehty, kuten Pyhässä Raamatussa on kerrottu. Tänäpänä harhaoppiset kuten gnostilaiset uskovat alkuräjähdys – ja evoluutiohömppään. He eivät usko maailmankaikkeuden Luojaan.
Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus. Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt. (Joh. 1:1-5 FI1776) Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta. (Joh. 1:14 FB38)
Jumalan ihmiseksi syntyminen ja Jeesuksen neitseellinen sikiäminen on näille täyttä hepreaa, eivätkä voi sitä uskoa.
Jeesuksen Kristuksen syntyminen oli näin. Kun hänen äitinsä Maria oli kihlattu Joosefille, huomattiin hänen ennen heidän yhteenmenoaan olevan raskaana Pyhästä Hengestä. Mutta kun Joosef, hänen miehensä, oli hurskas, ja koska hän ei tahtonut saattaa häntä häpeään, aikoi hän salaisesti hyljätä hänet. Mutta kun hän tätä ajatteli, niin katso, hänelle ilmestyi unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa tykösi Mariaa, vaimoasi; sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä Hengestä. Ja hän on synnyttävä pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus, sillä hän on vapahtava kansansa heidän synneistänsä.” Tämä kaikki on tapahtunut, että kävisi toteen, minkä Herra on puhunut profeetan kautta, joka sanoo: ”Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja tälle on annettava nimi Immanuel”, mikä käännettynä on: Jumala meidän kanssamme. Herättyään unesta Joosef teki, niinkuin Herran enkeli oli käskenyt hänen tehdä, ja otti vaimonsa tykönsä eikä yhtynyt häneen, ennenkuin hän oli synnyttänyt pojan. Ja hän antoi hänelle nimen Jeesus.
(Matt. 1:18-25 FB38)
Usko Herraan Jeesukseen Kristukseen, niin pelastut.
Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.
(Joh. 3:16-18 FB38) Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.
(Joh. 14:6 FB38)
Jeesuksen kuolleista ylösnousemus ja apostoli Tuomaan todistus on tosi.
Tuomas vastasi ja sanoi Jeesukselle: ”Minun Herrani ja minun Jumalani!”
(Joh. 20:28 FB38)
Apostoli Johanneksen kirjoitukset Raamatussa ovat kokonaan totta.
Tämä on se opetuslapsi, joka todistaa näistä ja on nämä kirjoittanut; ja me tiedämme, että hänen todistuksensa on tosi.
(Joh. 21:24 FB38)
Ensimmäinen lainaus on myös 1933 käännöksestä, ei Bibliasta.
”Tänäpänä harhaoppiset kuten gnostilaiset uskovat alkuräjähdys – ja evoluutiohömppään.”
Voi voi kun gnostilaisuuden syntyessä kumpaakaan ’hömppää’ ei vielä ollut edes olemassa. Luepa vähän historiaa. Jos joku nykygnostilain luottaa evoluutioteoriaan ei se johdu gnostilaisuudesta vaan muusta yleissivistryksestä…
Seppo, kyse oli tästä päivästä. Tänäpänä siedetään harha-oppisia paljon enemmän kuin ennen. Jokatapauksessa harha-opit johdattaa ihmisiä Helvettiin.
”Tänäpänä harhaoppiset kuten gnostilaiset uskovat alkuräjähdys – ja evoluutiohömppään. He eivät usko maailmankaikkeuden Luojaan.” Nämä eivät ole vastakohtia eivätkä vaihtoehtojakaan. Alkuräjähdys voidaan hyvin kuvata Raamatun sanoin: ”Jumala sanoi: ’Tulkoon valo!’ Ja valo tuli”. Evoluutioteoria taas vastaa kysymykseen ’miten?’, kun usko Luojaan vastaa kysymykseen ’kuka?’. Luonnontiede on tutkimusta ja tietoa, harhaopit taas kuuluvat uskonnon alueelle. ’Hömppä’ taitaa olla asiaton ilmaisu kummallakin ajattelun alueella.
”Nämä eivät ole vastakohtia eivätkä vaihtoehtojakaan. Alkuräjähdys voidaan hyvin kuvata Raamatun sanoin: “Jumala sanoi: ‘Tulkoon valo!’ Ja valo tuli”. Evoluutioteoria taas vastaa kysymykseen ‘miten?’, kun usko Luojaan vastaa kysymykseen ‘kuka?’”
—–
Martti Pentti, Samaa mieltä. Hyvin ilmaistu.
Sari ja Martti. Minä uskon Luojaan, joka on luonut maailmankaikkeuden kuten Luomiskertomuksessa on kerrottu. Jumalan työtä ei voi parannella ihmisen keksimillä hömppäteorioilla. Evoluutiojumala ei pelasta ketään, koska ylösnousemus ja kaikki ihmeet puuttuvat tästä teoriasta.
No, itse asiassa mitä tulee evoluutioteoriaan, olen skeptinen. En usko maailmankaikkeuden ja siinä olevan elämän syntyneen kehittymällä. Eikä lajimutaatio selitä läheskään kaikkea.
Panisin sen tilalle sanan ”luonnontiede.” Se tutkii sitä miten eliöt ovat muotoutuneet tietynlaisissa olosuhteissa tietyllä lailla. Mutta evoluutioteoria on liian iso ja liian kauas kurkottava yritys selittää elämän olemassaoloa ja monimuotoisuutta. Ja samalla aivan liian pieni ja heikolle pohjalle perustettu, sananmukaisesti teoria.
Sinällään en näe yhtään mitään pahaa siinä että tutkitaan Jumalan luomaa maailmaa, jos ei oleteta tiedettä ehtymättömäksi ja erehtymättömäksi tiedonlähteeksi tai edes täydelliseksi tiedonhankintakeinoksi, jolla ei ole minkäänlaisia rajoja. Tieteen rajat ovat samat kuin ihmisen ymmärryksen rajat.
Sari, kun pirulle antaa pikkusormen, niin se vie koko käden. Piru antaa aina perustellut syyt olla uskomatta Jumalaa. Luopumus etenee yksi asia kerrallaa.
Toteutuuko meidän kohdalta:
Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt.
(2. Tim. 4:7 FB38)
No mitä Jumala sanoo tässä asiassa, muuta kuin että on kaiken Luoja? Ja mitä Piru sanoo?
Mitään ei voi olla olemassa ilman Jumalaa. Mutta miten kaikki on tapahtunut, se on ihmisille, tieteelle, kysymys, josta voi saada selville ehkä tuhannesosan.
Olen varmaan täälläkin maininnut haaveestani päästä taivaassa valtavaan luentosaliin, jossa käydään läpi kaikki kysymykset ja oikeat vastaukset. Jumala voi aloittaa luennon: ”Alussa Minä loin taivaan ja maan”. Ja esittää sen tavalla, jota emme ole voineet selvittää tieteen avulla, emmekä olisi voineet lukea Raamatustakaan. Koska emme olisi käsittäneet sitä.
”Toteutuuko meidän kohdalta:
”Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt. (2. Tim. 4:7 FB38)”
——-
-Tätä toivon sydämestäni. Totuus on tärkeintä mitä on, siitä kiinni pitäminen, sen puolesta taisteleminen. Sen löytäminen silloin, erityisesti silloin, kun huomaa olleensa väärässä.
Hukassa pirun vietävänä olemme, jos etsimme totuutta muualta kuin Jumalan sanassa.
Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus.
(Joh. 17:17 FB38)
”Jokatapauksessa harha-opit johdattaa ihmisiä Helvettiin.”
Sanoin ’nykygnostikot’ eli luepa ymmärtäen. Ja ei johdata kun koko uskomaasi kaltaista helvettiä ei ole olemassakaan ja vaikka olisikin sinne ei johdata Sinun luuemasi harha-opit, sillä saattaapi olla niin että aikanaa harha-oppi voitti oikean opin ja nosti itsensä Rooman legioonien avulla oikeaksi…