” Gnosis ” , tieto kreikan kielellä, viittaa varhaiskristilliseen käsitykseen yksilön kontaktista jumalalliseen ilman välittäjää, kirkon hierarkiaa, ” tiedon ” gnosiksen kautta. Gnostilaisuuden mukaan ” korkeampi eli jumalallinen totuus on kenen tahansa saavutettavissa uskonnon harjoittamisen ja moraalisen elämän kautta ”. Jeesus opetti henkilökohtaista kääntymistä ja lähestymistä Jumalan puoleen. Armo, anteeksianto,ja pelastus tulevat Jumalata, ei mistään maanpäällisestä henkilöstä tai yhteisöstä.
Kirkon oppi. Pappi antaa pelastuksen kasteella kirkkoon kuulumisineen.
Tämähän kuulostaa ihan nykyajalta sen virtauksineen, ulkona Kristuksesta. Viimeisessä kohtaa on osittain virheellinen väittämä, pappi ei anna kasteessa pelastusta, vaan veteen liitetty Jumalan sana on uudestisyntymän peso. Siinä onkin se elämä Kristuksessa, uskossa.
Samul Kettunen. Sinulla on täysin erilainen käsitys pelastuhsesta kirkoin opista kuin rovasti Matias Roton käsityksen mukaan.
Kaste antaa uskomisessa Jumalan ja kirkon kertakaikkiset lupaukset pienokaiselle eteenpäin.
Pesosta ei kuitenkaan vielä arvonnassa ja ennaltamäärimisessä voi puhua.
Näin kyse on enemmän kirkon lupauksista aina hakeutua ja katsoa Armosuunnitelmaa minkä Jumala aikojen alusta on meille valmistanut mahdollisuutena kirkonkin opetuksessa.
Kastetta voisi myös katsoa sijoituskuorena jolloin Ihmisen kuollessa se nostetaan tai se jää nostamattomaksi.
Kasteen yhteydessä kummit ja vanhemmat yhdessä seurakunnan kanssa tahtovat katsoa lapsen kristillisen kasvatuksen perään. Mitenhän tämä onnistuu kun tietotaito on ilmeisen heikolla.
Gnosis on eräänalaista tietoa, jossa on monenlaista tietoa, ja mielikuvituksen lentoa luomisesta ja luomisen tekijöistä, sanan ja sielun yhtymisestä morsiushuoneessa ja naisvihaa ja ties mitä ja ties kenen kirjoittamaa. Ylipäätänsä aika hassunkurista, mikä ei poista sitä, että jotain selitystäkin sieltä voi löytää siihen, miten ja miksi ko. aikakaudella on mitäkin ajateltu.
Kuten vaikka, että kristityt halusivat olla hyvin pelottavia, kaikkien kuului vapista kuullessaan sanan ’ olen kristitty.’ Ja houkutuksena käytettiin sanoja, ” voi kumpa minustakin voisi tulla sellainen jonka nimeä ei kestä kuulla. ”
Lisäksi on juutalaisvastaisuus tai halveksunta, koska on ajateltu, että juutalaisuudessa jumala on femi, eli äiti. Se oli ilmeisesti pehmistä, verrattuna pelottavuuteen. Koska juutalaisuus periytyy äidin kautta, on ajateltu, että heidän
jumalansa on äiti, lisättynä sanoilla Äiti Israel ja tytär Siion, jotka löytyvät raamatusta ainakin Jesajassa.
Sanonta: ”Kun me vielä olimme heprealaisia, meillä oli vain äiti. Kun meistä tuli kristittyjä, on meillä, sekä Isä, että äiti. ” Tässä ei puhuta pojasta mitään, se on sitten teologiaa ilmeisesti ja gnostilaisuudesta tuli harahaoppia.
Kaikenlaista on sanavirrran mukana kulkeutunut. Mutta juutalaisvihaa voisi sanoa myös naisvihaksi tai äitivihaksi, ja äitihän jäi kokonaan pois. Opetuslapset siellä sanovatkin, että naisista ei ole perimään elämää.
Teologiaa voi sitten sanoa, Pyhän hengen ja Pyhän maan väliseksi kiistaksi, jossa toinen edustaa maallista valtakuntaa ja toinen olemattomuuden valtakuntaa.
Maa ei siitä hievahdakkaan vaikka henki kuinka lehtelee, joten turha on potkia tutkainta vastaan. Maa meidät kuitenkin perii. Jos se on äiti, niin hän se elämän antoikin .
PISTIS SOPHIA: (Gnostilaisuuden eräs pääteos)
Kautta aikain on ihminen olevaisen ihmeestä kaiketi syvästi lumoutuneena nostanut kysyvän ja ihmettelevän katseensa taivaalle, joka öisten itämaitten sysipimeydessä on miljoonien ja miljardien kimaltavien tähtien loisteessa hehkunut kirkkain helmeilevin tähtinauhoin, maitomerin, suurin ja valkeanpehmein tähtipilvin, jotka hänestä – ihmislapsesta – ovat kenties olleet kuin suuren vaalean jumalattaren pehmeät valkohehkuiset hiukset. Ja hän on nimennyt näkemänsä näin kokemansa mukaan ja antanut yli taivaan kaartuvalle nauhalle elämänläheisen elämää synnyttävän nimen ’maitotie’, milk vay. Mutta kun hän kirkkaimman aamutaivaalle noussen tähden on nimennyt Istariksi, Afroditeeksi tai Venukseksi, (Raamatun käännöksissä Luciferiksi, Phosporokseksi ja Heleliksi) sillä meren aalloista se on noussut ja meren horisontin taakse se aina iltaisin laskee, on hän näin tehdessään luonut tähdestä henkilön ja pian henkilöstä jumalan ja samalla luonut uskonnon siemenen.
Näin ei olekaan sattuma, että theologia on nimenomaan oppia theoksista eli ympyräliikkeistä, joita näkyvät ja näkymättömät taivaankappaleet Sfääriin piirsivät..
Alusta alkaen ovat taivaan ihmeet saaneet myös nimiä, joita ihminen on ottanut elämänsä ja kokemustensa piiristä, mutta jotka historiassa ovat vähitellen teologisoituneet ja hengellistyneet. Mutta hän ei ole tyytynyt antamaan vain nimiä vaan on laatinut myös käsikirjoituksen taivaalliselle skenografialle, sfääreissä kulkevalle non-stop -näytelmälle. Ja tähtiä eri tavoin yhdistellen hän on antanut taivaallisille näyttelijöille hahmoja ja hahmoille nimiä, ja näin kääntyvillä 12 aioonilla eli eläinradan merkeillä on eläinten (Oinas, Härkä) muta myös ihmisten ja esineitten (Vaaka) ja asioiden nimet. Ihminen on keksinyt ikuisille liikkeille syitä ja seurauksia, nimennyt niiden kokonaisuutta kohtaloksi, joka lopulta määrää myös hänen itsensä liikettä. Mutta kuten taivaallisessa näytelmässä näyttävät toiset tähdet vetävän ja työntävän toisia ja olevan jonkun näkymättömän voiman vaikutuksen alaisia, katoavan, ilmestyvän jälleen, säännöllisesti, joskus epäsäännöllisesti, tulevan uudelleen esiin pian, joskus pitkien salattujen aikojen jälkeen, niin myös ihmisen liikettä ja hänen kohtalonsa näennäisen säännötöntä, mutta kuitenkin toistuvaa ja johdonmukaista liikettä nuo salatut tähtivoimat määräävät. Ja näin ajatellessaan ihminen on luonut astrologian siemenen.
Voinkin sanoa, että astrologia on astronomiaa ihmiseen sovellettuna.
Näin Suuren Vuoden mittakaavassa, ympyrän kuvatessa taivaallisen sfäärin koko kierrosta 25920 vuotta, on Jeesus Kristhos taivaallinen uusi Ihminen, uusi Adam, sillä heprealaisessa numero-kirjain koodissa vastaa nimen Kristhos lukumerkki vuorokauden 24 tuntia ja noiden tuntien 2 potenssi Adamin lukumerkin toisen potenssin kanssa kerrottuna antaa saman tuon luvun 2592o, (24 2 x 45 Kristhos 2 x Adam = 2592o = Suuri tähtivuosi!) joka 12 kertaa 2160 vuoden välein on uuden auringon synnyttäjä! Mutta tämä suuri aurinkoprekessiovuosi ilmenee myös Pistis Sophian lukukappaleeessa 136. Gnostikkojen astrologiassa esim. Oinas, Zodiakin aloittaja oli Pää, mutta se oli myös alku ja loppu Alfa ja Omega. Kristus oli seurakunnan pää. Jeesus opetti opetuslapsilleen siis Pistis Sofiassa niin astrologiaa kuin astronomiaa,mikä siis Pistiksen luvussa 136 erityisesti ilmenee.
Aamuinen aurinko herää Afroditen henkäyksestä. Istar on aamun tähti. Mutta se ei kosketa Herraansa aurinkoa. “Vaimo, älä minuun vielä koske“, sanoo Marialle herättyään hänen mestarinsa. Muinaisten runoilijoiden kerronta on käännetty päinvastaiseksi. Uusi testamentti ei kerro taivaallisesta näytelmästä maallisin termein, vaan tekee maallisista tapahtumista taivaallisen näytelmän. Jeesus ja Maria ovat siis historian henkilöitä ja tapahtumat ovat heille sattuneet, mutta tapahtumakuvaus on laadittu astrologis-allegoriseseen muotoon. Näin siis Maria on Venus ja Aurinko hänen mestarinsa.
Antiikin havaintojen ja niistä nousseiden uskomusten pohjana, siis gnosiksen yhtenä pohjana, olivat siis ensin maata ja maailomankaikeuta koskeneet aidot havainnot, jotka saivat sitemmin myös metafyysiset ja hengelliset tulkinnat. Tesofian äiti madam Blawatsky toteaakin Pistiksen selityksissään:
Gnosis on perustunut luonnonlakeihin (HPB),ja matema tiikan eri haarat ovat ymksinkertaisesti menetelmiä näiden lakien ilmaisemiseksi.
(joita lakeja platonilais-pythagoralaiset matemaattiset järjestelmät jäsentävät.)
Mikäli haluamme siis ymmärtää Pististä kokonaisuudessaan, on meidåän palatava myös aineellis-fyysisin lähtökohtiin sillä antiikin käsittesiin vain metafyysisin käsittein luetut mielikuvat ja johtopäätökset vajottavatmeidät helposti semanttiseen suohon emmekä aina tiedä mistä tosiasiassa puhumme.
Niinpä on tutkittava mistä lähtökohtaisesti ovat nousseet ja mitä merkineeet Pistis Sophian käsitteet Avartuminen, Valon aarteisto, Aioonit, Adamas, Järjestöt, Suuri Näkymätön, Valtiaat, Enkelit, Palvelijat, 12 vapahtajaa, Lapsen lapsi, Kolmen aamenen alue, viisi puuta, viisi merkkiä, salamerkin luku, Valon neitsyt, Täydennys, Täydellistyminen, (LUKU 45) Mysteeri, Sfääri, Kohtalon huoneet, Valon Ylivalvoja jne kaikki ne olivat astronomiaan, eläinradan merkkien, auringon, maan ja kuun ja planeetojen liikeisiin ja Sfääreihin eli monikeroksellsiin taivaankaarien liikeisiin ja ennakaikea näiden muutoksiin liittyviä hengellisen sisällön saaneita termejä.
Näihin käsitteisiin liittvistä salasuuksista oli kysymys Pistiksen 24 asteisessa 12 jaksoisesa vihkimyksessä, jotka koskivat myös maan ja taivan salasuuksia kuten maa-ainesten ja metallien syntyä tai eli Eläinradan merkkejä ja niihin liitetyjä taivaallsia hallitsijoita Ja vaikuttajia. LUE LUVUISTA 92 93 näytteitä
Gnostisia kirjoituksia on lähinnä kolmea tyyppiä: 1) esoteeris-kosmologisia teoksia,
2) evankeliumeja, koskien Jeesuksen ja hänen seuraajiennsa keskusteluja, ja 3) eettisiä teoksia sanontoineen ja selkeine opetuksineen. Mutta jotkut kirjat myös 4) yhdistävät nämä kategoriat. Näin tekee kuten otteesta kuulimme mm. Pistis Sophia.
Sophian hienostuneisuus, laajuus ja oivallukset vievät meidät kauas Raamatusta ja sen perinteisistä tulkinnoista. Sitä voi pitää ei vähempänä kuin yrityksenä kartoittaa koko mailmankaikkeus Valon aarteistoineen, Valon ylivalvojineen, enkeleineen, aiooneineen sieluineen, vapahtajineen ja jälleensyntymineen. Pistis Sophia on aikansa kosmologiaa, sielutiedettä ja astrologiaa ja kakki tämä erittäin hyvin paikansapitävän myös fyysisten tosiasioiden kehyksissä. Lähtökohtaiset tietojansa gnostikot lienevät perineet egyptiläiseltä, sumerilaiselta ja sitemmin kelttiläiseltä tähtititeeltä. Gnostilaiset olivat ryhmä uskonnnollis-, tieteellis-filosofisia ajattelijoita, joiden pää oli pilvissä ja silmänsä tähdissä, joita he tähysivät ja joissa tapahtuvat anomaliat herättivät heissä huolta.
Niinpä Filippus kysyykin PS:n luvussa 22: Herrani, minkä salaisuuden mukaan sinä olet kääntänyt hallitsijoiden jsa heidänaiooniensa Heimarmenensä, sfäärinsä ja alueidensa sidokset ja minkä mukaan olet sekoittanut heidän tiensä ja saanut heidät harhaileman kulkusuunnassaan?
Sfäärien muutos.
Sfäärit taivaankaaret liikkuivat parisen tuhatta vuotta kerallan totutun tuntuisesti, mutta sitten kaikki tuntui menevän sekaisin. Tuttu merkki oli kevätpäiväntasauksessa kadonnut auringon takaa ja vuodenkierto oli käsittämättömästi muutenkin mennyt sekaisin,kesä oli talvella ja talvi kesällä, kun ei ymmärrettyt mikä oli muna ja mikä kana. Vuodet olivat toki oikeissa paikoissa mutta kalenteri oli 33 (!) vuodessa edistänyt yhden vuoden, niin Joulu oli ollut Juhanuksena ja Juhannus jouluna. Anomalioita syntyi suuria ja pieniä,lyhyitä ja pitkäkestosia riippuen ajanjaksoista ja vuodenajoista joita tarkasteltiin suhteessa tähtitaivaan positioihin.
Koska sielujen katsottiin syntyneen oikeilla hetkillä valon aarteiston ainoonien liikeistä ja myös sielujen pelastumisen olevan niistä riippuvainen, pelättiin kaikkien joutuvan kadotuksen kun tutut tähtimerkit olivat poissa paikoiltaan. Tarvittiin sovittajaa ja vapahtaja joka palautaisi paikoilleen ajat ja lait ja pelastaisi sielut. Käytännössä tarvittiin siis kalenterin paikalleen asettajaa ja merkin palautajaa eli suomeksi KALENTERIN KORJAAJA.
Siksipä Filippus vastaakin itse kysymykseensä Jeesukselle: Ja PH. Lisää: Etköhän ole tehnyt tämän maailman pelastumisen takia?
Historian Jeesus olikin myös juutalainen ylipappi, jonka nimeen liittyi tuon sovituksen yksi mysteeri eli erääseen interkalaatioon tarvittava 24 tunnin aika. Eli Jeesuksen nimen 888:nm summa 24 viitta vrk:n 24 tuntiin, joka tarvittiin yhteen kalenteritasaukseen, sillä vain 6 m. 25 s /vuosi heittävä juutalainen kuukalenteri täsmäsi aurinkokalenteriin kun väliin jätettiin eli uhrattiin aina 224 (BRM!) vuoden kuluttua yksi vrk:n eli 24 tuntia (Iesous 8+8+8 = 24!) Golgatha-kertomuksessa onkin monien eri kalenteritasausten vertauskuvasto!
Että tämä ei ole sattumaa todentuu mm, siinä, että heprean yhden KUU – sanan eli JrvCh arvo on juuri 224 kuten ovat sanat Oinas, Tie ja verbi Ympyröidä sekä RAM eli karitsa arvotkin! Kaksi ensimmäistä ja viimeksi mainittu ovat Jeesus-epiteettejä ja ympyröiminen viittaa mm. kalenterin täyttymiseen. (Se on täytetty!) ja heprean kielessäkin nämä 224-sanat ovat kirjoitetut samoin kirjaimin. Näin Jeesus, jonka nimi vastaa yhden vuorokauden tunteja, (Iesous 8+8+8=24!) sovittaa kalenterin aina 224 vuoden kuluttua. Hän oli välittäjä – mediaattori – kahden oikean ajan polulta eksyneen ja niin ’syntiä’ tehneen kalenterin väillä. (Synti eli hamartia tarkoittaakin ’merkin kadottamista) Nyt on niin, että 224 vuoteen mahtuu juuri 12 kuun 18,6 -vuotista noodikiertoa. Näin interkalaatio voitiin laskea sekä kuun noodien että auringon avulla.
Huomaa että 224+442 = 666. Luku 666 on aurinkosymboli.
Samul Kettunen. Sinulla on täysin erilainen käsitys pelastuhsesta kirkoin opista kuin rovasti Matias Roton käsityksen mukaan.
Tässä yli 80 tulee näissä tietokone kuvioissa silloin tällöin hälmöilyjä.
Reino Suni: Etsi elämääsi uskova veli, ja elävä seurakunta joista voit sada hyvää ja luotettavaa Raamatun opetusta. Kun rukoilet, niin unohda nämä turhat kirjoitukset , joita käydään näillä sivuilla.
Luovuta valta Jeesukselle, jotta Hän voisi sinua auttaa. ettei nämä oppikiistat kotimaaa 24 sivuilla häiritsisi sinua vahvistumista uskontielläsi. Muista aina että Jeesus on ainoa, joka on antava pelastuksen ja iankaikkisen elämän. kun me sitä pyydämme syntiemme anteeksi saannin kautta.
Jeesus varmasti vastaa kun rukoilet ”syntisen rukouksen:”
Esim: Taivaallinen isä, olen syntinen. Olen tehnyt syntiä Sinua vastaan. Olen rikkonut käskyjä.
Olen mennyt omia teitäni. Pyydän syntejäni anteeksi. Anna minulle uusi alku. Uskon että hyväksyt minut. Ei oman hyvyyteni perusteella, vaan Jeesuksen Golgatalla vuotaneen veren vuoksi.
Hän maksoi syntivelkani. Rukoilen, että jokainen tämän rukouksen lausunut ottaisi vastaan anteeksi antosi ja kiittäisi Sinua Jeesus siitä
Lue Joh.3:16 Jossa Jumala ilmoittaa Rakkautensa meitä kohtaan, jotta jokainen ottaisi sydämessään
Jeesuksen vastaan omana henkilökohtaisena Vapahtajanaan.
Erkko Järvinen
Emme me Sunin kanssa suinkaan Jumalaa vastaan ole, me emme vain tarvitse välimiehiä, emmekä ihmisuhreja, sellaiset ovat pakanallisia tapoja.
Suni voi oikaista jos ole väärässä.
Olen tosiaan samalla aaltopituudella kamssasi Tarja. Emme tarvitse uskossa Korkeimpaan, Jumalaan, mitään välimiehiä.
Tarja Parkkila: Onko valosi himmeä vai kirkas? Onko lamppusi puhdas vai likainen?
Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä (Mat.5: 14–15) Eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, niin se loistaa kaikille huoneessa olijoille. Tämä ei ole ehdotus, se on Herramme Jeesuksen Kristuksen käsky. Se koskee uskovia mutta ei ole muuten rajoitettu. Näin loistakoot teidänkin valonne ihmisille (Mat.5: 16)
Joh.3:15 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
On näköjään myös niitä, joiden lamppu ei edes pala,kun siinä ei ole sydäntä.
Tieto on hyväksi, mutta Taivasten Valtakuntaan pääsee vain Kristuksen kautta. Jos ihmisellä ei ole tätä tietoa ja luottamusta Jumalan Poikaan, niin ihminen on vain omassa varassaan. Ilman Puolesta puhujaa (Pyhä Henki) ihminen on ilman syntien sovitusta. Kaikki vääryys on syntiä.
”Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka ei mene ovesta lammastarhaan, vaan nousee sinne muualta, se on varas ja ryöväri.
Mutta joka menee ovesta sisälle, se on lammasten paimen.
Hänelle ovenvartija avaa, ja lampaat kuulevat hänen ääntänsä; ja hän kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie heidät ulos.
Ja laskettuaan kaikki omansa ulos hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä.
Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä, koska eivät tunne vierasten ääntä.”
Tämän kuvauksen Jeesus puhui heille; mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hänen puheensa tarkoitti.
Niin Jeesus vielä sanoi heille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: minä olen lammasten ovi.
Kaikki, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat varkaita ja ryöväreitä; mutta lampaat eivät ole heitä kuulleet. Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen. (Joh.10)
Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” (Matt.28)
Joka ei mene sisälle Jeesuksen Kristuksen kautta, pettää itseänsä.
Ismo Malinen.
Taivasten valtakuntaan pääsee vain kun on saanut papin kasteen jolloin jumala Pyhä Henki antaa uuden ruuiim ylösnousemuksenn, kun luonnollisesti olet maksanut sissäänpääsyn maksun kirkollisveron.
Tämä on kirkon rovastin kertomaa.
Jos oikein vakavasti puhutaan, niin Kirkko ei ole estämässä ketään pääsemästä taivasten Valtakuntaan, vaan Kirkko on täällä maailmassa sitä varten, että ihmiset löytäisivät sisälle. Kirkko on Kristuksen ruumis, Hänessä on elämä.
”Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus. Ja valkeus loistaa pimeydessä, ja pimeys ei sitä käsittänyt.”