Marraskuisissa seurakuntavaaleissa valittiin uudet ja jatkavat edustajat kirkon luottamuselimiin. Seurakuntien ja yhtymien luottamushenkilöillä voi olla merkittävä rooli siinä, minkälaisia yhteisöjä luterilaisen kirkon seurakunnat ovat eri puolella Suomea.
Uuden toimikauden kynnyksellä haluan haastaa erityisesti luottamushenkilöiksi valittuja pohtimaan, minkälainen yhteisö me haluamme luterilaisessa kirkossa olla, ja toimimaan tietoisesti kirkon yhteisöllisyyden edistämiseksi.
Vuoteen 2026 ulottuvan kokonaiskirkon strategian nimi on Ovet auki. Nimi tiivistää strategian keskeisen periaatteen: ”Ovet on pidettävä auki, edelleen on lähdettävä liikkeelle ihmisten keskuuteen ja kutsuttava ihmisiä sisään. Kirkon ovet eivät voi olla kenellekään kiinni” (Ovet auki, s. 3). Ovet auki -strategia puhuu tässä siitä, minkälainen kirkko on silloin kun se on tehtävänsä mukaisesti missionaarinen kirkko.
Kirkon missiosta tai lähetystehtävästä puhuminen on kirkossamme pitkään mielletty erityisesti lähetysjärjestöjen, -työntekijöiden tai -aktiivien tehtäväksi. Ovet auki -strategiassa missionaarinen periaate on kirjoitettu passiivimuodossa. Se ei kerro suoraan, kenen on lähdettävä liikkeelle. Tässä piilee missionaarisen kirkon juju.
Ovet auki ympäri maailmaa
Liikkeelle lähteminen ja mukaan kutsuminen eivät ole ensisijaisesti ammatti tai erityistehtävä, vaan asenne ja toiminnan eetos. Tämä ei poissulje sitä, etteikö missionaarisella kirkolla olisi tai pitäisi olla ammatillista osaamista tai että lakkaisimme tunnistamasta erityistä lähetyskutsumusta.
Uusille luottamushenkilöille erityisen huomionarvoinen on strategian neljäs ovenavaus, Ovet auki yhteiselle työlle ja kumppanuuksille. Se toteaa, että ”[k]irkon työ on yhteistä työtä. Sen toteuttamiseen tarvitaan niin työntekijöitä kuin seurakuntalaisiakin. […] Seurakuntien elämä rakentuu entistä vahvemmin seurakuntalaisten aloitteellisuuden, osaamisen ja lahjojen varaan” (Ovet auki, s. 8).
Kirkko on missionaarinen, liikkeelle lähtevä ja kaikille avoin aina ja kaikkialla. Yksi osa kirkon missionaarisuutta on kirkon kansainvälinen lähetys. Kirkon kansainvälinen työ perustuu sille ajatukselle, että avattavia kirkon ovia ei ole vain meidän kotikaupungissamme tai kotimaassamme, vaan eri puolilla maailmaa. Kansainvälinen lähetys on lähetysyhteistyötä, jossa tuetaan monin tavoin kirkon missionaarisuuden toteutumista eri puolilla maailmaa.
Miten kansainvälinen lähetys toteutuu seurakunnassamme?
Kirkon luottamushenkilöillä on merkittävä vaikutus siihen, miltä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kansainvälinen lähetys näyttää. Kirkon kansainvälisen lähetyksen peruslinja on kirjattu Yhteinen todistus -asiakirjaan, jonka uudistettu versio hyväksyttiin kuluvana syksynä.
Kirkolliskokouksen hyväksymät kirkon lähetysjärjestöt sitoutuvat Yhteinen todistus -linjaukseen viisivuotisella sopimuksella, joka uusitaan seuraavan kerran ensi kesänä. Nyt on hyvä aika seurakunnissa keskustella siitä, millä tavalla kansainvälinen lähetys on osa kirkon missionaarisuutta juuri meidän seurakunnassamme.
Kirkon kansainvälisen lähetyksen toteuttamiseen liittyy päätöksiä ja ohjeistuksia kokonaiskirkon tasolta. Seurakunnalla ja sen luottamushenkilöillä on kuitenkin suuri vastuu siinä, miten kirkon missionaarisuus toteutuu. Missionaarisen kirkon lähtökohta on kaikessa siinä, mitä Jumala tekee tuodakseen kaiken luodun yhteyteensä ja pelastuksesta osalliseksi.
Kirkko osallistuu tähän työhön kokonaisvaltaisesti kertomalla Jumalan pelastavasta työstä (evankeliumi), palvelemalla ihmiskuntaa ja koko luomakuntaa (diakonia) ja vaikuttamalla yhteisen hyvän edistämiseksi.
Avoin ja kutsuva kirkko
Luottamushenkilöiden päätöksenteossa nämä teologiset periaatteet konkretisoituvat hyvin käytännönläheisiin päätöksiin. Näitä ovat esimerkiksi se, mille toimijoille seurakunta kerää kolehtia Kirkkohallituksen määräämien kolehtien lisäksi. Tai kuinka suuren osan talousarviomäärärahasta seurakuntaa ohjaa kansainväliseen lähetykseen ja minkä järjestöjen kanssa seurakunta haluaa toimia yhteistyössä.
Näihin kysymyksiin on olemassa suosituksia, joiden mukaan talousarviomäärärahasta kansainväliseen lähetykseen ohjattavan osuuden tulisi olla vähintään 4 % ja tuki osoitettaisiin kirkolliskokouksen määrittämille kirkon sopimusjärjestöille. Päätöksentekijät voivat kuitenkin oman harkinnan mukaan poiketa näistä ohjeista tai laatia omia, tarkempia linjauksia.
Entä mitä muuta kansainvälinen lähetys voisi olla seurakunnassa taloudellisen tuen lisäksi? Missionaarinen kirkko on monella tavoin avoin ja kutsuva kirkko, joka toimii yhteistyössä muiden kirkkokuntien, uskontokuntien ja yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Haastankin teitä uudet luottamushenkilöt olemaan avoimia uusille mahdollisuuksille, jotta me kirkkona voimme vahvistua missionaarisuudessa.
Minna Hietamäki, Kirkon lähetystyön keskus
”Yhdenvertainen Suomi -kansalaisaloitteen mukaan valtion tulee kunnioittaa kaikkien vakaumuksia, myös uskonnottomien, ja lait on muutettava sellaisiksi, että valtionkirkosta luovutaan ja valtio on vakaumusten suhteen puolueeton.”
no, miksi ei sitten kunnioiteta kaikkien vakaumuksia vaan tehdään kanteluita, jotka on tarkoitettu loukkaamaan toisten oikeuksia?
Tässä yhteydessä lause ”valtio on vakaumusten suhteen puolueeton” näyttää tarkoittavan, että valtio on puolueellinen ateismin hyväksi.
Ilman sarvia ja hampaita, jos kyse on tänään uutisoidusta oikeuskanslerinvirastoon tehdystä kantelusta, mielestäni sillä kantelulla ei loukata kenenkään oikeuksia. Siinä kantelussa on pohjimmiltaan kyse siitä periaatteellisesta päätöksestä, kuuluuko yhteiskunnan järjestämän kaikille pakollisen perusopetuksen ottaa jokin rooli evankelis-luterilaisen kirkon opettaman uskon harjoittamisessa.
Nykyisellään kirkolla on rooli uskonnon harjoittamisessa. Seurakuntien työntekijät käyvät monissa kouluissa pitämässä uskonnollisia aamunavauksia. Koululaisille järjestetään kouluajalla jumalanpalveluksia ja evankelis-luterilaisen kirkon virsiä lauletaan koulun juhlissa. Minun henkilökohtainen mielipiteeni on se, että kukaan tuskin kuolee, jos kuulee enkelitaivasta tai suvivirttä. Mutta yhtä kaikki, kyse on silti yhden kirkkokunnan, olkoonkin että aika ison, uskon elementtien tuomisesta koulumaailmaan.
Perustuslaki lähtee suomessa siitä, että valtio on puolueeton uskontojen suhteen. Meillä on myös kirjattu, että kouluissa annettava opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Tässä mielessä apulaisoikeuskanslerin lausunto on linjassa nykyisen yhteiskunnan kanssa. Ja toki ymmärrän, että uskonnon roolin kaventuminen harmittaa heitä, joille uskonto on tärkeä asia.
Tästä huolimatta, minun mielestäni oikeuksien loukkaamisesta voidaan puhua vasta sitten, jos jonkun oikeutta uskonnon harjoittamiseen rajoitetaan. Se ei ole mielestäni kenenkään perusoikeus, että uskonnollisesti tunnustamattoman koulun pitäisi promota jotain yksittäistä uskontokuntaa ja ottaa sitä mukaan koulun elämään tavalla, mitä nykyisin joissain kouluissa vielä tapahtuu.
”no, miksi ei sitten kunnioiteta kaikkien vakaumuksia vaan tehdään kanteluita, jotka on tarkoitettu loukkaamaan toisten oikeuksia?” kysyy Salme.
Siksi, Salme hyvä, että kristilliset yhteisöt ovat historiallisista syistä käyttäneet valta-asemaansa hyväkseen ja asettuneet koululaitokseen julistamaan evankeliumiaan tavalla, joka ei enää vastaa nykyisen länsimaisen oikeusvaltion periaatteita. Niiden mukaan koulun on oltava uskontojen suhteen neutraali ja tasapuolinen, aivan kuten poliittisten puolueidenkin suhteen. Tämä ei suinkaan loukkaa kristittyjen oikeuksia. Kristillisten kirkkojen ja seurakuntien kuten myös muiden uskonnollisten yhteisöjen on siis vain lähestyttävä ihmisiä muulla tavoin kuin soluttautumalla yhteisin verovaroin kustannettuun koululaitokseen.
”no, miksi ei sitten kunnioiteta kaikkien vakaumuksia vaan tehdään kanteluita, jotka on tarkoitettu loukkaamaan toisten oikeuksia?”
Arvelen, että viittaat kanteluun, jonka vuoksi Puumalainen on nyt antanut lausunnon. Jos niin on, tuo väittämäsi on härskiä panettelua.
Kuvaamasi kaltaista kantelua ei Suomessa varmasti otettaisi edes käsittelyyn. Suhtautumisesi on asiatonta, ylimielistä ja loukkaavaa. Sinulta on monet kerrat tänäänkin pyydetty rakentavaa, asiaan liittyvää ja perusteltua kommentointia. Sitä pyydän minäkin vielä kerran.
Risto, mielestäni on härskiä panettelua minua kohtaan, kun jatkuvasti penäät sitä sun tätä kommentteihini eli vaadit minua kommentoimaan kuten sinä katsot oikeaksi. Minä kommentoin kuten kommentoin. Täällä on muutama miespuolinen kommentoija, jotka ovat ottaneet minut silmätikukseen moittien toistuvasti kommenttejani. Mutta mahtuuhan maailmaan ääntä ja kirjaimia.
Tontti voisi kerrata hieman historiaa ollakseen uskottava. Suomessa valtionkirkko lakkasi olemasta jo vuonna 1869. Ongelmia aiheuttaa myös se, että Tontti haluaisi vain oman mielipiteensä olevan sallitun. Näin uskonnonvapaudella pyyhittäisiin lattiaa.
Niinpä, Suomessa ei ole valtionkirkkoa. Tanskassa on. Lukekaapa siitä.
Se, että kirkko sanoo itseään kansankirkoksi ei taida muuttaa asiaa. Se on kuitenkin hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen valtiosta, joten se on valtionkirkko. Myös esim. Tilastokeskus näkee asian niin.
http://www.stat.fi/meta/kas/valtionkirkko.html
Taas Turunen huutaa, että joku haluaa vain oman mielipiteensä olevan sallitun. Täysin ilman mitään perusteita. Tuo alkaa käydä aika vanhaksi. Ei kannata huutaa sananvapauden sutta jatkuvasti, joutuu naurunalaiseksi.
Tänne on syntynyt besserwistien ryhmä, joka mitätöi jatkuvasti itsensä kanssa eri mieltä olevien kommentit naurettaviksi, argumentteja vailla oleviksi, ja jopa että toinen kommentoija joutu naurunalaiseksi mielipiteensä vuoksi. Tällainen toisen mitätöiminen vie keksutelun sivuraiteille eikä kannusta jatkamaan kommentointia.
Sanoppa Salme sitten, että millä toimilla tai sanoilla Tontti antaa vähänkään ymmärtää, että hän haluaisi vain oman mielipiteensä olevan sallitun? Se, että ei tarjoa argumentteja vaan arvostelee ihmisiä vie keskustelua sivuraiteille. Voitko Salme tarjota tähän nyt edes jonkun varsinaisen argumentin.
Antero, eikö väitteeni kuitenkin ole perusteltu sitä taustaa vasten, että esillä oleva ehdotus on kaikki perinteet pois sulkeva? Näin myös kristinusko halutaan kouluista pois pienen vähemmistön äänin. Uskonnonvapaus ei näin ollen toteudu vaan se halutaan sulkeistaa vähemmistön äänin. Missä kohtaa et näe perusteita?
Joo Salme, nää ajelee vain argumenteilla, mutta elämä on muutakin. Kuten uskoa, toivoa ja rakkautta.
Antaa heitin mätkättää. Ainakin kirkollinen Kotimaa24 on suvaitsevampi kuin nää vaparit. Antaa heitillen bloginkin.
Eihän ehdotus sulje pois kaikkia perinteitä. Eihän sellaista kukaan. Tarkoitus on ainoastaan jättää pois keskenään ristiriitaiset julistukset yliluonnollisista tahdoista. Jos niitä tuodaan tasapuolisesti kouluihin niin se haittaa arkea.
Eihän kukaan ole keneltäkään ottamassa kristinuskoa pois. Sitä ei vain tarjota koulun puolesta jatkossa, mikä on järkevää maassa, jossa 27% uskoo kristinuskon Jumalaan. Joko sinä et ymmärrä mitä nuo sanat tarkoittavat ja vahingossa väität, että nämä asiat halutaan koulusta pois. Tai sitten ymmärrät ja tahallaan väität perusteettomia.
Sonja, kun puhutaan kouluista niin siellä ainakin pitää yleensä perustella väitteensä. Minusta olisi hyvä jos jatkossakin on näin. Eikä argumentointi ole pois uskosta, toivosta tai rakkaudesta.
Joo Antero, perusteluna on se, ettei kouluissamme ole uskonnonharjoitusta vaan uskonnon opetusta. Tässä perustelua oikeuksiin.
”Katsomusaineita eli uskontoja ja elämänkatsomustietoa opetetaan peruskouluissa ja lukiossa, mutta ei esim. ammattikouluissa.
Perusopetuksen oppilaalla ja lukion opiskelijalla on oikeus saada uskonnon opetusta ja velvollisuus osallistua siihen. Samat oikeudet ja velvollisuudet koskevat uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia, joille annetaan elämänkatsomustiedon opetusta.
Opetuksen järjestäjän tulee järjestää oppilaiden enemmistön uskonnon mukaista opetusta sen mukaan mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan oppilaiden enemmistö kuuluu.
Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat oppilaat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Myös yhdyskuntaan kuulumattomat oppilaat voivat osallistua opetukseen perusopetuksessa huoltajan ja lukiossa opiskelijan ilmoitettua asiasta opetuksen järjestäjälle.
Vähemmistöuskontojen ja elämänkatsomustiedon opetusta järjestetään, jos vähintään kolme opetukseen oikeutettua asuu saman kunnan alueella.”
http://www.minedu.fi/OPM/Kirkollisasiat/uskonnonvapaus/?lang=fi
Sonja, näin on. Mutta äänioikeus se on meillä naisillakin.
Sonja, nyt ei ole puhe opetuksesta ollenkaan vaan siitä, että kaikki eivät haluaisi laulaen ylistää yliluonnollisten tahtojen hyvyyttä, kuten suvivirressä mutta he myöskin haluaisivat osallistua oman koulunsa juhliin täysipainoisesti. Jos tutustut asiaan niin kukaan ei ole poistamassa uskonnoista opettamista.
Perustelet nyt vasta-argumenttejasi asiassa, jota kukaan ei ole ehdottanut. Eli, kaadoit olkinuken.
Antero Kangasluoma
25.03.2014 08:36
”Sonja, nyt ei ole puhe opetuksesta ollenkaan vaan siitä, että kaikki eivät haluaisi laulaen ylistää yliluonnollisten tahtojen hyvyyttä, kuten suvivirressä mutta he myöskin haluaisivat osallistua oman koulunsa juhliin täysipainoisesti. Jos tutustut asiaan niin kukaan ei ole poistamassa uskonnoista opettamista.”
Joo, ei ole pakko laulaa meidän kulttuuriseen perinteeseen kuuluvaa laulua. Jos se estää juhliin osallistumisen, niin harmi. Minä taas meinasin kuolla koulussa, kun oli pakko tehdä käsitöitä monta vuotta. Virkata ja värkätä. Ja osallistua moiseen sukupuoliseen syrjintään, kun en veistoon päässyt.
Jep, Salme, meillä on ääni!
Sonja, ei tietenkään ole pakko laulaa. Kyse on nyt siitä, että koulun toimesta lauletaan lauluja, joissa ylistetään Jumalaa. Koulun ei pitäisi siis tarjoilla oppilaille vakaumusta, vaan kaikkien vakaumusten pitäisi olla yhdenvertaisia. Siitä on kyse. Tämä aloite suojelee myös sitä 27% vähemmistöä, joka uskoo Suomessa kristinuskon Jumalaan. Heidän ei tarvitse ylistää muita Jumalia tai profeettoja koulujen tilaisuuksissa, jos ne muuttuvatkin yllättäen heille epämieluisiksi.
Antero, mistä repäiset prosenttisi? Jos katsoo tilastoja niin kirkkoon kuuluu 75,2% väestöstä. Siihen älämölön nostaneen henkilön porukkaan kuuluu kaiketi noin 2000 henkilöä, joten ainakaan kovin vahvoin äänenpainoin se ei voi puhua. Puumalaisen kanta on näiltä osin vinossa kuin vanha ladon seinä, joten se vaatii osakseen kaiken kritiikin.
Mika, kirkkoon kuuluu tuon verran ihmisiä, mm. noin miljoona lasta ja nuorta, jotka eivät ole siihen omatoimisesti liittyneet eivätkä saa itsenäisesti päättää kuuluvatko siihen. Jos oikeasta uskosta taas puhutaan niin Kirkon tutkimuskeskuksen 2011 teettämän kyselyn mukaan 27% ilmoittaa uskovansa kristinuskon Jumalaan. Eikö se ole aika keskeistä uskon kannalta?
Se älämölön nostanut porukka on vain järjestö, joka ajaa tätä asiaa virallisesti. Eihän sen jäsenmäärällä ole mitään merkitystä. Miltä osin Puumalaisen kanta on vinossa?
”…ei tarvitse ylistää muita Jumalia tai profeettoja koulujen tilaisuuksissa”
Kouluissa ei tarvii kenenkään ylistää ketään eikä mitään.
Puumalaisen kanta on siksi vinossa, kun hän esittää uskononvapauden vastaisia viettelyitään. Mitä uskonnonvapautta se sellainen on, että uskontoa ei voi harjoittaa? Siinä koko logiikka ontuu.
Lisättäköön vielä, että älämölön nostanut järjestö toimii vastoin demokratian periaatteita, kun se pyrkii leikkimään suurempaa kuin on ja näin vaikuttamaan päätöksiin. Hieman samaan tapaan kuin pieni riikinkukko, joka nostaa kaikki sulkansa pystyyn näyttääkseen isommalta kuin onkaan.
”Puumalaisen kanta on siksi vinossa, kun hän esittää uskononvapauden vastaisia viettelyitään. Mitä uskonnonvapautta se sellainen on, että uskontoa ei voi harjoittaa? Siinä koko logiikka ontuu.”
Kukaan ei ole viemässä uskonnonharjoittamisen vapautta pois. Ei edes Puumalainen. Uskontoa saa harjoittaa edelleenkin. Tämä on se sinun ongelma. Huudat sananvapauden perään vaikkei sitä kukaan ole uhkaamassa.
Kyse on siitä, että halutaanko koulun järjestävän uskonnonharjoitusta tai jakavan oppilaat eri ryhmiin sen perusteella. Perustuslain mukaan voidaan argumentoida, että näin ei pitäisi olla.
Turunen:
”Lisättäköön vielä, että älämölön nostanut järjestö toimii vastoin demokratian periaatteita, kun se pyrkii leikkimään suurempaa kuin on ja näin vaikuttamaan päätöksiin. Hieman samaan tapaan kuin pieni riikinkukko, joka nostaa kaikki sulkansa pystyyn näyttääkseen isommalta kuin onkaan.”
Aika käsittämätön kommentti demokratiasta. Jos siis jäsenmäärältään pieni yhdistys tekee kansalaisaloitteen niin se on demokratian periaatteiden vastaista toimintaa? Nyt et taida tuntea demokratian periaatteita. Oletko oikeasti tuota mieltä?
Antero, en kirjoittanut, että pienen väkimäärän valitus olisi demokratian vastaista. Väitin, että se pieni porukka on kuin riikinkukko, joka nostaa sulat pystyyn ja kuvittelee olevansa isompi kuin on. Luepa tarkemmin ja ymmärrä mitä kirjoitin.
”Yhdenvertainen Suomi -kansalaisaloitteen mukaan valtion tulee kunnioittaa kaikkien vakaumuksia…”
No omasta puolestani voin sanoa, että en koskaan tule kunnioittamaan ainakaan sitä vakaumusta, jonka mukaan ” Työväenluokan maailmankatsomus, marxilainen dialektinen materialismi, eroaa kaikista porvarillisen filosofian erinimisistä virtauksista siinä, että se torjuu päättäväisesti kaikenlaisen mystiikan ja mielivallan luonnon ja yhteiskunnan ilmiöiden tulkinnassa.
Se pitää lähtökohtanaan ihmistajunnasta ja muusta ”hengestä” riippumatonta olemassa olevaa fyysillistä maailmaa, luontoa, sellaisena kuin se on, objektiivisessa, aineellisessa todellisuudessaan, moninaisuudessaan, omien sisäisten lakiensa mukaan tapahtuvassa karkeamattomassa, etenevässä käsityksessään.”
Uskokoon sitten muka ilman Luojaa syntyneiden luonnonlakien maailmankaikkeuden muka synnyttäneeseen mahtiin kuka tahansa.
Sanoikos joku suurmies aikoinaan, että ”valtio olen minä”?
😉
tuulan ei tarvitse kunnioittaa mitään mitä ei halua.sanoisin vain että marxilaisuus ja ateismi ovat eri asioita.suurin osa marxilaisesti ajattelevista on varmaankin ateisteja.tosin sala-uskovaisiakin varmaan on.toisaalta uskovaisissakin varmasti löytyy marxilaisesti ajattelevia.molempien kyllä kannattaa salata poliittinen/uskonnollinen näkemys siinä piirissä mihin he virallisesti kuuluvat.toisin sanoen poliittiset ja uskonnolliset näkemykset ovat eri asioita.
Marxilaisuus lähtee ateismista. Marxin mukaan filosofian peruskysymys on valinta idealismin ja materialismin välillä. Uskonnollinen maailmankuva edustaa objektiivista idealismia kun taas positivismi subjektiivista idealismia. Molemmat ovat porvarillisia maailmankatsomuksia, kun taas työväenluokan maailmankatsomus on materialismi.
Marxilaisuutta ja atesimia ei siis voi erottaa, koska ateismi on osa marxilaisuuden ideologista perustaa.
Minä olen ateisti ja kapitalisti. Tottakai ateismin ja marxilaisuuden voi erottaa.
Aatehistorian perusteiden ymmärtäminen ei tekisi ateisteillekaan pahaa. Mutta jos luet tahallasi väärit tekstejä, minulle on aivan sama, mitä kirjoitat.
No ylimielisyyttä ei ainakaan puutu. Ihmettelen vain mitä voi saavuttaa noin yksinkertaistavilla lausunnoilla, joilla ei oikeastaan mitään tekemistä tämän valtion maailmankatsomusten kanssa?
Joo ja mää oon vihervasemmistolainen kristitty.
juha nuppola :”tuulan ei tarvitse kunnioittaa mitään mitä ei halua…”
Totta, enkä kunnioita mm. sitä ”pöksylähetysvillitystä”, jota YYA-hengessä lietsottiin silloin, kun 70-luvulla tulin leimatuksi ”irtolaiseksi tai muuksi loiseksi”, kun pakkoluovutetusta Karjalasta saamani kulttuuriperinnöni mukaisesti halusin hoitaa ja myös hoidin alle kouluikäiset lapsemme itse.
En myöskän ole huomannut, että yksikään marxilainen olisi ryhtynyt puolustamaan pakkoluovutetuilta alueilta paenneiden oikeuksia koskien heidän alueelle jääneen omaisuutensa omistusoikeutta. Tuon asian selvittäminen kuuluu kansainvälisen oikeuden mukaan valtioille, mutta kukapa kansainvälisestä oikeudesta suomettuneessa Suomessa välittäisi. Oman havaintoni mukaan kaikkein vähiten marxilaiset.
Ennen omistusoikeuden selvittämiseen pyrkivän EIT-valituksen toimeksiannon tekemistä kysyimme kansainväliseen oikeuteen perehtyneeltä ei-suomalaiselta asianajajalta hänen näkemystään asiasta ja hän sanoi, että ei sulkisi pois sitäkään mahdollisuutta, etteikö kansainväliseen oikeuteen voisi tehdä asiasta valituksen myös Suoman valtiota vastaan, koska se ei ole puolustanut omen kansalaistensa oikeuksia.
Kinnuselle ja muille tiedoksi, että kirkko on organisoinut ja perustanut koulun Suomeen. Kirkko ei siis ole soluttautunut kouluun, vaan koulu on kaapattu valtiolle ja seuraavaksi sinne näyttävät soluttautuvan uusateistit. Vanha propagandan keino tehdä musta valkoiseksi on syyttää toisia siitä, mitä itse tekee. Eiköhän olisi parasta, kun olisi monikulttuurinen ja uskontoinen koulu, jossa olisi tilaa kaikille vakaumuksille (myös ateismille). Se vastaisi parhaiten monikulttuuristuvaa maailmaamme. EI-yhden ideologian kouluille, olipa se ideologia kristinusko tai ateismi/uskonnottomuus.
Koulussa on tilaa vakaumuksille mutta koulun ei tule tarjoilla oppilaille niitä. Se olisikin aika mahdotonta oppikoulun tarjota yhtä paljon tilaa keskenään ristiriitaisille käsityksille – joiden kesken ei ole edes mahdollista ratkoa noita ristiriitoja, sillä väitteet ovat yliluonnollisia – maailman perimmäisestä luonteesta.
En sinänsä ole pahoillani, vaikka jatkaisimme nykyisellä tiellä. Se on kuitenkin johtanut tilanteeseen, jossa 27% suomalaisista uskoo kristinuskon Jumalaan. Olemme maallis-humanistinen maa.
Kasarille puolestaan tiedoksi, että kirkolla oli koulua perustaessaan halu huolehtia siitä, että kansalaiset pystyisivät lukemaan Katekismusta ja Raamattua, ja pysyisivät kuuliaisina vallanpitäjille. Siis myös kirkolle.
Uskonnon opetus tosi tärkeää. Oppilaat saavat monipuolista tietoa maailmanuskonnoista.
Sitäpaitsi tutkimustulokset kertovat, että mieluisimmat kouluaineet lapsille ovat musiikki ja uskonto. Tekö vaan matematiikka laittaisitte tilalle vai peräti markkinointia?
Ai niin, joku jo viime kesänä sanoikin tuohon, että mitäs lasten mielipiteistä.
Sonja, opetussuunnitelmia ei laadita sen perusteella miten lapset viihtyvät eri tunneilla. Et varmaan sinäkään ole sitä mieltä, että näin pitäisi olla.
No luulisi sinun opettajana ajattelevan lapsi/oppilaskeskeisesti. Kyllä musta on tärkeetä huomioida lapsen kehitys- ym.tarpeet. Ja kysyä ja tutkia, mitä mieltä HE ovat oppijoina. Lienee liian päivänselvää.
http://www.youtube.com/watch?v=dP01L6c0ZZU
No täällä ainakin vapaa-ajattelijat, ateistit jne kirjoittavat omalla nimellään ilmeisesti turhia miettimättä lastensa tunteita toisin kuin se henkilö, joka kantelun apulaisoikeuskanslerille teki.
Eipä täällä enää kohta muita taida ollakaan kuin näitä uskonnottomia, vapaa-ajattelijoita, ateisteja ja mitä näitä samanhenkisiä nyt onkaan kirjoittelemassa toisilleen, hih!
Suomi saa kiittää kristinuskoa (kirkkoa), että se alkoi opettaa suomalaisia lapsia ja nuoria jo keskiajalla katedraalikouluissa. Katedraalikoulujen lahjakkaimmat jatkoivat opintojaan kirkkojen ylläpitämissä yliopistoissa (akatemia) Saksassa, Ranskassa jne. Yhdestä tuli jopa rehtori Euroopan kuuluisimpaan yliopistoon Ransakassa. Mikael Agricola käänsi Raamatun suomeksi ja niin Jumala alkoi puhua suomea. Viisaat piispat saivat koko kansan koulutielle, kun naimaehtona oli luku- ja kirjoitustaito, jota katekismuskouluissa annettiin. Kirkko aloitti myös yleisen modernin kaikille tarkoitetun koululaitoksen Suomessa 1800-luvun keskivaiheilla.
Japanissa koululaitoksen historia on samantapainen, siis uskonnollinen. Kansanopetuksen aloitti Buddhalaisuus, jonka ”terakoyat” (jap. 寺子屋, ”temppelikoulu”) olivat yksityisiä kouluja, joissa opetettiin kirjoittamista, lukemista ja laskemista tavallisten japanilaisten lapsille Edo-kaudella, siis vasta 1600-luvun lopulta.
Terakoyat lakkautettiin Meiji-kaudella, kun Japanin hallitus laati uuden koulutusjärjestelmäasetuksen vuonna 1872. Julkisissa kouluissa käyminen tehtiin nyt pakolliseksi, jotta koko väestölle saataisiin annettua asianmukainen peruskoulutus. Silti myös buddhalaisilla ja kristityillä on omia yksityisiä kouluja lastentarhoista yliopistoon saakka. Peruskoulutuksen jälkeen vain eliitin lapsilla on varaa käydä valtion ylläpitämiä yliopistoja, jos pääsevät sisälle niihin. Muutaman valtion yliopiston rinnalla on lukuisia yksityisiä yliopistoja, joista kuuluisimmat, tasoltaa täysin yhdenvertaisia valtion yliopistojen kanssa, ovat kristillisten kirkkojen perustamia (1800-luvulla) ja ylläpitämiä. Nykyisen keisarin lapsetkin ovat käyneet kristillisen yliopiston.
Japanissa peruskoulussa ja lukiossa ei ole uskonnonopetusta. Niinpä japanilaiset nuoret eivät tunne edes omaa henkistä juurtaan, shintoa, eikä buddhalaisuutta, kristinuskosta puhumattakaan. Seurauksena on ollut räjähdysmäinen mitä kummallisimpien uususkontojen synty. Kuusuisin lienee Aum Shinrikyou, joka alkoi maailmanvalloituksen sariinikaasuhyökkäyksellä Tokion metrossa. Japanin arvostetuimmat tiedemiehet ja -naiset totesivat silloin, ettei sellaista voisi tapahtua, jos kouluissa olisi pakollinen ja perusteellinen uskontojen opetus.
Täysin samaa mieltä. Kun saa uskonnon opetusta, niin pystyy kriittisemmin suhtautumaan kaiken maailman villityksiin. Ja kyllä se on myös identiteettikysymys.
Atso,mites jo sumerilaislapset osaivat lukea ja kirjoittaa vaikka ev.lut. kirkko ei ollut siellä? Kyllä tännekin lukutaito olisi ennemmin tai myöhemmin tullut, ilman kirkkoa yhteiskuntamme olisi kenties ollut monia satoja vuosia vähemmän väkivaltainen ja sen lainsäädäntä humaanimpaa. Ja lukuataidon suomalaisille opetti Ruotsin valtio, jonka työväline oli kirkko,joka oli ainoa ’kunnallinen’ toimielin . Ja kun kirkkoon kuuluminenkin oli kuolemanrangaistuksen uhalla sanktioitu pakko, oli kaikki yhteiskunnassa tapahtuva toiminta pakostakin ’kritisllistä’. Ateistit tapettiin,joten ei tietenkään muita kuin kirkollisia oppilaitoksia voinut olla olemassakaan. Vapaata ’sivistys-kilpailua’ ei siis ollut!
Atso,kirjoitustaitoa ei kansalle opetettu, opetuksen laajentamista kirjoitustaitoon kirkko vastusti kuin myös koululaitoksen kunnallistamista, koska se ei hallunnut kansan lukevan muuta kuin kritillistä kirjallisuuta ja sitäkin vain rajattuja kirjoja koskien.
Vielä pitkälle 1800-luvulle oli varsin yleisestä nimissä puumerkkien käyttö.
”Japanin arvostetuimmat tiedemiehet ja -naiset totesivat silloin, ettei sellaista voisi tapahtua, jos kouluissa olisi pakollinen ja perusteellinen uskontojen opetus.”
Ja vai niin,että maissa missä esim. on perusteellinen kristinuskon opetus,ei ole tapahtunut uskonnolisten fanaatikkojen toimesta muhia ja joukkomurhia? Pastori Jones tapatti esim. 900 uskovaa.