Halpa armo

Jumala sovitti maailman, että syntiset ihmiset saavat lahjaksi Pelastuksen.
Kyse ei ole enää siitä mitä me teemme ja jätämme tekemättä, vaan siitä, mitä Jumala on tehnyt ja että Hän yksin Vanhurskauttaa Jumalattoman Kristuksen kautta.

Ari, sinulla on outo käsitys Kristityistä ihmisistä. Sinä seuraat muiden tekemisiä ja näet karmeita syntejä ja jumalattomuutta muissa, mutta omaa käytöstäsi et pysty arvostelemaan.
Fariseukset olivat sokeita omille teoilleen ja arvostelivat muiden uskoa vääräksi. He jopa tappoivat Jeesuksen, koska Jeesus uskoi väärin…

Nyt on käynyt niin, ettei Jumala enää hylkää omaa kansaansa, vaan Hän on Pelastanut sen, oman tahtonsa mukaan, oman Poikansa kautta, niin, että ne, jotka uskovat Häneen, saavat lahjaksi Vanhurskauden tämän uskon mukaan. Lupauksen lapset Pelastetaan.

Ei ole Ari sinun vallassa päättää kenet Jumala pelastaa, sinusta on tullut muiden tuomari, vaikka Tuomio kuuluu yksin Jumalalle.

Sanot: ”Jumala ei siis sovittanut maailmaa että jotkut voisivat elää tehden samanlaisia syntejä kuin ulkopuolella olevat ja pelastua iankaikkiseen elämään, tämän todistaa niinkuin Hän hylkäsi oman kansansa joka teki samoja syntejä kuin pakanatkin.”

Kuka tässä ratkaisee ihmiset kohtaloita? Jos Jumala pelastaa syntisen ihmisen, niin sinäkö olet sanomaan, että ei Jumala pelasta, niitä jotka tekevät syntiä!
Kysyn nyt vakavasti, kenet Jumala pelastaa Kristuksen kautta? Pelastaako ne, jotka osaavat toimia oikein Jumalan silmissä?

Etkö näe, että jokaisessa sanassasi on vaatimus ja laki.

Olet kuin puoskari, joka sanoo sairaalle, ole terve niin pelastut.
Ihminen ei voi vetää itseään ylös suosta, vaikka kuinka vaaditaan, jos joku kutsuu, niin ei se vielä tarkoita, että pystyy nousemaan, mutta jos joku tulee ja auttaa ylös, niin onko ihminen itse auttanut itseänsä? Eikö auttaja tehnyt päätöstä, että auttaa? Huusitko apua? Mistä tiesit huutaa, jolle uskonut että joku voi auttaa? Olitko jostain kuullut auttajan äänen?

Ari ! Jumala Pelastaa ihmisen Armosta! Ilman tekoja! Tämän Jeesus tuli kertomaan sairaille ja raadollisille ihmisille.
Jeesus Parantaa ja pelastaa ihmisen, ei ihminen voi siihen mitään lisätä.

Jumala EI hylkää ihmistä sen tähden, että ihminen on heikko, mutta Jumala jättää sellaisen ihmisen omaan varaansa, joka ei usko, Kristuksen sovitusta ja täydellistä lunastustyötä omalle kohdalle.

Kysymys on uskosta. Uskosta siihen, että Jumala voi Pelastaa, vaikka olen itsessäni yhtä kuin kuollut. Usko tarttuu Jumalan Armoon, sillä muuta ei ole, ei ole tekoja, jotka voisin esittää Jumalalle viimeisellä tuomiolla. Ei edes usko ole minun omaani, vaan se on Jeesuksen uskoa. En elä enää minä vaan Kristus minussa. Sitä on lahja vanhurskaus, sen on Evankeliumi.

Minun tai kenenkään muun on mahdotonta avartaa sydäntäsi, mutta soisin, että Jumala tekee sen meidän kaikkien iloksi ja antaisi sinulle Armon ja Kristityn Vapauden.

”Jumala ei siis sovittanut maailmaa että jotkut voisivat elää tehden samanlaisia syntejä kuin ulkopuolella olevat ja pelastua iankaikkiseen elämään.” Edellisessä onkin kaksi asiaa vaihtanut paikkaa keskenään, pelastus ja syntisyys. Jumala sovitti maailman, että ihmiset voisivat pelastua, vaikka ovatkin syntisiä.

Juha Heinilä
10.01.2015 04:14
Ari, vihaat lapsia. Jumalan valtakuntaan pääsee kaiken ikäisiä ihmisiä.

Mielenkiintoinen kommentti, mistä noin päättelet?

Mitä Raamatussa sanotaan lapsista, evankeliumeissa Jeesus siunasi heitä , eipä minun ymmärryksen mukaan muuta.

Mitä Paavali sanoo, hänellä on yksi kohta jossa puhuu lapsista:

1. Kor. 7:14
Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä.

Edellä on Paavalin sanat joilla hän selkeästi osoittaa että edes toisen vanhemman ollessa uskossa pyhittyy lapset, siis mitään muuta ei tarvita.

Ismo Malinen:”Ari ! Jumala Pelastaa ihmisen Armosta! Ilman tekoja! Tämän Jeesus tuli kertomaan sairaille ja raadollisille ihmisille. Jeesus Parantaa ja pelastaa ihmisen, ei ihminen voi siihen mitään lisätä.”

Vastaan tähän EVANKELIUMIN SANALLA:

Luuk. 5:32
En minä ole tullut KUTSUMAAN vanhurskaita, vaan syntisiä PARANNUKSEEN.”

Siis mitä edellä oleva tarkoittaa, KUTSUMAAN, onko kutsuminen jotain mihin itää vastata?

PARANNUKSEEN, siis eikö parannus ole tekemistä?

Itselle on täysin kirkasta että Jeesus kutsuu ja ihmisen on vastattava tähän kutsuu tekemällä parannus, siis ei kaikki tee tätä, jos ihminen jostain syystä KUVITTELEE olevansa vanhurskas niin ei hän nöyrry parannukseen eli tunnustamaan syntisyyttänsä (eroa Jumalasta), mikähän voisi olla este ja omavanhurskaus, lapsikasteeseen uskominen.

”Ja hän sanoi heille: ”Niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista, ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.” Luuk.24: 46-47

Evankeliumi on julistettu syntien anteeksisaamiseksi. Mitä voit Ari tehdä sen eteen, että saat syntisi anteeksi? Etkö vieläkään ymmärrä?

Mitä sinä teet, kun taivas jyrähtää? Avaatko korvasi kuulla? Ei Ari sinä et tee mitään. Samoin on evankeliumin laita, se julistetaan ja se tekee sen työ, jonka tähden se on maailmaan julistettu.

Jumala on astunut alas Taivaasta ja kertoo maailmalle pelastuksen Sanan, joka on Kristus. Et kai ole ruvennut maksamaan, siitä Lahjasta, jonka Jumala on antanut ilmaiseksi? Se on juuri sitä ylpeyttä, josta Jeesus tuomitsi fariseukset.

Jumalan Rakkaus on ilmoitettu ilman lakia, joka tarkoittaa siis ilman vaatimuksia. Lue Ari tarkoin mitä Paavali kirjoittaa:

”Mitä me siis sanomme esi-isämme Aabrahamin saavuttaneen lihan mukaan?

Sillä jos Aabraham on teoista vanhurskautettu, on hänellä kerskaamista, mutta ei Jumalan edessä.
Sillä mitä Raamattu sanoo? ”Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi”.

Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta, mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;
niinkuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja:
”Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt! Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!”

Koskeeko sitten tämä autuaaksi ylistäminen ainoastaan ympärileikattuja, vai eikö ympärileikkaamattomiakin? Sanommehan: ”Aabrahamille luettiin usko vanhurskaudeksi”.

Kuinka se sitten siksi luettiin? Hänen ollessaanko ympärileikattuna vai ympärileikkaamatonna?
Ei ympärileikattuna, vaan ympärileikkaamatonna.

Ja hän sai ympärileikkauksen merkin sen uskonvanhurskauden sinetiksi, joka hänellä oli ympärileikkaamatonna, että hänestä tulisi kaikkien isä, jotka ympärileikkaamattomina uskovat, niin että vanhurskaus heillekin luettaisiin; ja että hänestä tulisi myöskin ympärileikattujen isä, niiden, jotka eivät ainoastaan ole ympärileikattuja, vaan myös vaeltavat sen uskon jälkiä, mikä meidän isällämme Aabrahamilla oli jo ympärileikkaamatonna.

Sillä se lupaus, että Aabraham oli perivä maailman, ei tullut hänelle eikä hänen siemenelleen lain kautta, vaan uskonvanhurskauden kautta.
Sillä jos ne, jotka pitäytyvät lakiin, ovat perillisiä, niin usko on tyhjäksi tehty ja lupaus käynyt mitättömäksi.

Sillä laki saa aikaan vihaa; mutta missä lakia ei ole, siellä ei ole rikkomustakaan.

Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta; että lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenelle, ei ainoastaan sille, joka pitäytyy lakiin, vaan myös sille, jolla on Aabrahamin usko, hänen, joka on meidän kaikkien isä -niinkuin kirjoitettu on: ”Monen kansan isäksi minä olen sinut asettanut” -sen Jumalan edessä, johon hän uskoi ja joka kuolleet eläviksi tekee ja kutsuu olemattomat, ikäänkuin ne olisivat.

Ja Aabraham toivoi, vaikka ei toivoa ollut, ja uskoi tulevansa monen kansan isäksi, tämän sanan mukaan: ”Niin on sinun jälkeläistesi luku oleva”, eikä hän heikontunut uskossansa, vaikka näki, että hänen ruumiinsa oli kuolettunut-sillä hän oli jo noin satavuotias-ja että Saaran kohtu oli kuolettunut; mutta Jumalan lupausta hän ei epäuskossa epäillyt, vaan vahvistui uskossa, antaen kunnian Jumalalle, ja oli täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi myös täyttää.

Sentähden se luettiinkin hänelle vanhurskaudeksi.

Mutta ei ainoastaan hänen tähtensä ole kirjoitettu, että se hänelle luettiin, vaan myös meidän tähtemme, joille se on luettava, kun uskomme häneen, joka kuolleista herätti Jeesuksen, meidän Herramme, joka on alttiiksi annettu meidän rikostemme tähden ja kuolleista herätetty meidän vanhurskauttamisemme tähden. Room.4

ismo malinen
10.01.2015 17:40
“Ja hän sanoi heille: “Niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista, ja että PARANNUSTA syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.” Luuk.24: 46-47
Evankeliumi on julistettu syntien anteeksisaamiseksi. Mitä voit Ari tehdä sen eteen, että saat syntisi anteeksi? Etkö vieläkään ymmärrä?

Vastaukseni on selkeä, synnit saa anteeksi kun tekee parannuksen eli kääntyy jumalattomuudesta elävän Jumalan puoleen.

En kyllä ymmärrä kuinka edellä olevaa edes pitää kysyä kun se on niin selkeästi EVANKELIUMISSA sanottu,

”PARANNUSTA syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille”
(Luuk.24:47)

”Eikö parannus ole tekemistä?” Mikä on teon ja tapahtuman ero? Kuinka paljon ihminen voi parantaa itseään ja olosuhteitaan? Kuinka paljon muuttuu paremmaksi hänestä riippumatta? Onko ihminen oman onnensa seppä?

Onko ihminen oman hengellisen parannuksensa seppä? Kristillinen kuva lienee, että olemme savea valajan käsissä. Jumala on savanvalaja.

Martti Pentti, minulla ei ole sellaista akateemista koulutusta jolla voisin selkeitä suomenkielen sanoja muunnelle toisiin merkityksiin, siis minulle ”kutsua” on kyllä asia jolla halutaan ihmisen tulevan jonnekin, kun kutsutaan Jumalan valtakuntaan niin silloin ei vielä olla siellä vaan sinne pitää mennä.

”Tehkää parannus”, kyllä tämä on minun ymmärryksen mukaan tekemistä eli en voi muuttaa sitä jonkun toisen tekemiseksi minun puolesta.

Evankeliumissa selkeästi näytetään että kun Jeesus kutsuu niin siitä voi kieltäytyä:

21 Jeesus sanoi hänelle: ”Jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua”.
22 Mutta kun nuorukainen kuuli tämän sanan, meni hän pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.(Matt.19)

Ari sinä et taida uskoa kuin oman tekosi jälkeen. Kun opetuslapset kysyivät Jeesukselta: ”Mitä meidän pitää tekemän, että me Jumalan tekoja tekisimme?” Niin Jeesus käänsi heidän ajatuksensa ympäri ja sanoi: ”Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt”. Sen jälkeen kysyivät: ”Minkä tunnusteon sinä sitten teet, että me näkisimme sen ja uskoisimme sinua? Minkä teon sinä teet?

Opetuslapset olivat keskittyneet vain tekoihin. Sanoivat, että Mooses antoi heidän isilleen mannaa erämaassa, että eläisivät, mutta taas Jeesus käänsi heidän ajatuksensa ja sanoi: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei Mooses antanut teille sitä leipää taivaasta, vaan minun Isäni antaa teille taivaasta totisen leivän. Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän.”
Niin he sanoivat hänelle: ”Herra, anna meille aina sitä leipää”.

Lopulta Jeesus sanoi: Minä Olen se leipä, joka olen tullut taivaasta alas!

”Minä olen elämän leipä.
Teidän isänne söivät mannaa erämaassa, ja he kuolivat.
Mutta tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, että se, joka sitä syö, ei kuolisi.”

Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: ”Kuinka tämä voi antaa lihansa meille syötäväksi?”

Niin Jeesus sanoi heille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.
Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.
Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.
Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani.
Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole, niinkuin oli teidän isienne: he söivät ja kuolivat; joka tätä leipää syö, se elää iankaikkisesti.”

Niin monet hänen opetuslapsistansa, sen kuultuaan, sanoivat: ”Tämä on kova puhe, kuka voi sitä kuulla?”

Mutta kun Jeesus sydämessään tiesi, että hänen opetuslapsensa siitä nurisivat, sanoi hän heille: ”Loukkaako tämä teitä?

Mitä sitten, jos saatte nähdä Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän oli ennen!
Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä.

Mutta teissä on muutamia, jotka eivät usko.” Sillä Jeesus tiesi alusta asti, ketkä ne olivat, jotka eivät uskoneet, ja kuka se oli, joka oli kavaltava hänet.

Ja hän sanoi: ”Sentähden minä olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle anna”.
Tämän tähden monet hänen opetuslapsistaan vetäytyivät pois eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssansa.

Tässä Jeesus sanoo selvästi: Kukaan ei voi tulla, ellei isä anna.
Anna mitä? Aikaisemmin sanoi: ”Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt”

Paavali sanoo niille jotka uskovat:
”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta-se on Jumalan lahja- ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.

Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.” Ef.2:8-10

Ari vaikka et sitä itse huomaa ja sanot, että julistat Evankeliumia, mutta kaikki sanasi ovat kuitenkin vain lakia. En tunnista sanoissasi sitä Armon Henkeä, mikä Kristuksella on. Usko on Jumala teko, eikä sen saamiseen ole mitään lihallista keinoa. Jumala ei jaa kunniaansa.

Ismo Malinen, kun Jeesus julisti ”tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi”, niin mitä se tarkoittaa?

Otat esille edellisessä kommentissasi mm.

”Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä.”

Siis eikö tuossa selkeästi sanota että Jeesuksen Sanat ovat henki ja elämä, niin se minun mielestä tarkoittaa juuri myös että tulee tehdä parannus ja uskoa evankeliumi?

Mikä estää ”kuulemasta” Jeesusta?

Matt. 13:15
Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.’

Siis paatunut sydän, fariseukset eivät ”kuulleet” Jeesusta koska heillä oli paatunut sydän ja se sai aikaan ylpeyden ja sokeuden omalle tilalleen, siis he luottivat omaan ymmärrykseen ja siihen että he olivat Aabrahamin jälkeläisiä ja Mooseksen seuraajia. Eivätkä kääntyneet että Jeesus heidät parantaisi.

Samoin tänä päivänä on ylpeitä kääntymättömiä omavanhurskaita ns ”kristittyjä” jotka luottavat omaan ymmärrykseensä ja siihen että heidät on kastettu vauvana jne… eli ovat ylpeitä eivätkä ENÄÄ tarvitse parantajaa ja eivätkä nöyrry Jeesuksen edessä parannukseen.