Jotkut elokuvat kestävät aikaa. Nyt on vuorossa Casablanca, jonka ihmiskauppa ja pakolaisvirrat ovat tehneet vähintäänkin ajankohtaiseksi.
YLE Teema ja YLE Fem ovat aloittaneet Ingrid Bergman 100 vuotta -elokuvien sarjan. Sunnuntaina tuli Teemalta moneen kertaan esitetty ja katsottu Casablanca, joka oli yksi Ingrid Bergmanin ja Humphrey Bogartin läpimurtoelokuvista. Se on noussut kulttielokuvaksi ja äänestetty useasti kaikkein aikojan parhaimmaksi elokuvaksi. Eikä syyttä, sillä Casablanca on tyylikkäästi ja taitavasti tehty elämää suurempia teemoja käsittelevä rakkaustarina, joka kestää aina vaan katsomista.
Juuri nyt sen voi katsoa hämmästyttävän ajankohtaisena kyynisyyden, ihmissalakuljetuksen, korruption ja kasvottoman diktatuurin kuvauksena.
Tarinahan menee niin, että toisen maailmansodan keskellä Ranskan hallitseman Marokon Casablancasta oli tullut tärkeä pakoreitti Natsisaksan jyräämästä Euroopasta puolueettoman Lissabonin kautta vapaaseen Amerikkaan.
Casablancassa kukoisti menestyvä ihmiskauppa. Matkalippuja myytiin tiskin alta, viisumeja varastettiin ja väärennettiin, avoimella korruptiolla hoidettiin järjestelyjä. Mukana olivat niin poliisipäälliköt, uhkapelurit, ravintoloitsijat, taskuvarkaat, jotka kaikki rahastivat tunnontuskia tuntematta hädissään Euroopasta pakenevia juutalaisia, toisinajattelijoita, idealisteja.
Kuulostaako tutulta? Samanlainen monimutkainen reitti, samanlainen ihmissalakuljettajien häikäilemätön joukko, samanlainen halu päästä pois. Elintasopakolaisia, korkeasti koulutettuja tiedemiehiä, varakkaiden sukujen jälkeläisiä, eliittiä, vaiennettuja poliittisia vastustajia – ehkä niitäkin, mutta yhtä kaikki kaikilla oli todellinen tarve päästä pakoon brutaalia natsihallintoa, jossa kaikkia vääräoppisia olisi odottanut kuolemanleiri.
Ja pakoon oli päästävä ennen kuin rajat menevät lopullisesti kiinni, ennen kuin Saksa ottaa lopullisen vallan myös Casablancassa.
Hämmentävää on se, että Casablanca elokuvan ensi-ilta oli vuonna 1942, siis kun sota raivosi vielä täydellä voimalla ja Saksa hallitsi suurinta osaa Eurooppaa. Historian perspektiivistä voi kysyä, oliko Casablanca osa USA:n propagandakoneistoa, pohjustettiinko sillä jo liittoutuneiden Normandian maihinnousua kesällä 1944, vapaan maailman halua pelastaa Eurooppa.
Tarvittiinko Casablanca kertomaan, mitä uhrauksia myös USA:n kotirintamalta tultaisiin vielä vaatimaan. Tarvittiinko Casablanca kertomaan, että suurinta rakkautta on itsensä, omien tunteidensa ja rakkautensa uhraaminen vielä suuremman aatteen hyväksi.
Vai jääkö päällimmäiseksi yhtä tuttu tunne, että realistit voittavat aina. Tai ainakin hyötyvät eniten. Varsinkin jos osaavat lopettaa oikealla hetkellä.
Siitä Casablanca ainakin muistuttaa, että ei ihminen ole miksikään muuttunut. Suuret tunteet ohjaavat edelleen, ja aina löytyy kyynikoita, joille mikään tunne ei merkitse mitään – ainoastaan raha.
Siksi kyynisyyttä vastaan pitää taistella, yhä edelleen. Myös Suomessa, ja erityisesti nyt.
Yllä kuvattiin syvästi ja rikkaasti symbolistisen Casablancan eli ’Tyhjän talon/lippaan’ kehystarina.
Todellisiuudessa tämä yksi maailman parhaista leffoista ellei paras on esoteerinen esoteerikon ohjaama alunperin itseuhrausta ja yksilön vapautumista kuvaava näytelmä, joka aukeaa paitsi nimestään esim. siinä, että RiC Cafe AmeRiCan’n omistaja tulee kuvaan pelaten mustilla nappuloila shakkia itseään vastaan. Elsa Lund ja ViCtoR Lazlo tulevat sisään valkoisissa työistuvissa vaateissa, Elsalla rinnalla sydämenpäällä kultainen ruusu. Victorila otsa-arpi.Casa-blanca (tyhjä lipas, tyhjä talo) on Rose-Croiss symbolinen elokuva heprealaisen esoteerikko Michael C u r tis’n ohjaamana. Alusta alkaen (nimet) täynnä CR symboliikkaa. R i C , Capitaine R enault , Rene ChaiR , Ric’s Cafe AmeRiCan, Vi CtoR Perustuu näytelmään by Murret ja Alison. Huomaa mm. Lorrainen risti Lazzlon sormuksessa ja Pegasos-ratsu lentokoneen kyljessä.Victorin otsa-arpi ja rannehaava viittaavat kuoleman voittaneeseen (Victor=voitaja) Kristus-priciippiin.
Yo symboliluettelo on vasta alkua. Olen esitelmöinyt leffasta usein. Juttelin Peter von Bach’ in kanssa asiasta taannoin pitkään puhelimessa, hänkin ihmetteli että mikä lopulta tekee sinänsä melko banaalista tarinasta niin järkytävän hyvän. Kuvauskin on aivan loisteliasta valon ja varjon terävine leikkeineen. Eräs tärkein symboli on numero 22, jolla voitetaan ruletissa ja joka ilmene kellonaikana usein. Elämän puussa on 22 polkua. Nimessä Lis sa bon on sama symboliikka kuin nimessä Elsa Lund.Ls Ls =33,korkein muurariaste scottilaisessa riituksessa.
Muita syboleja: mm: valonheittäjä, Pegasos. kaksi marakattia r i s t i n päällä, Fezi, (hattu ja Chritian Rosenkreutsin opsielukaupunki) majuri Kassel (CR/Fama julkaistiin Kasselissa 1614) Christian Rosenkreuts (ovelta käännytetty saksalainen…) jne jne.
Pieni avain: RC on Cristian Rosencreutsin initiaalit, hän Rose Croix-liikkeen mystinen perustaja, tämä liike tuli julkisuuteen 1614 Kasselissa julkaistussa kirjassaan Fama. Liikkeen yksi perussymboli on 22 polkuinen 1o sefirainen elämänpuu,jonka kokonaisluku (polut 32 ja puu itse) 33 on mm. skotlantilaisen vapaamuurariuden korkein asteluku ja vastaa mm kirjaimia LS (Ilsa Lis sa bon). Ls viittaa myös eleusilaisiin mysteerioihin ja Alesia arvoitukseen sekä muinaiseen 33 pituusasteella sijainneeseen kultaisen ajan paratiisiin.(Kypros) Elämänpuun tie oli henkisen kehityksen tie jossa karkea kivi t. raakile (Ric) nousee kehityksen 33 porrasta kohti kultaista ruusua (Ilsa Lund) ja tien päässä hän suorittaa itseuhrauksen ja
tyköistuvat valkoiset vaatteet päälleen. Enää ei Ric´n
rakkaimmastaan luovuttuaan (selfsacrifice) tarvitse pelata
shakkia mustilla nappuloilla itseään vastaan. Hänen sielunsa ei enää ole Casa blanca eli ´tyhjä talo´.”
Voitte siis esim. laskea kuinka monta CR:ää löydätte nimistä Richard Blane, Ric´s Cafe American, capitaine Renault, Michael
Curtis, Rene Chair. Senjälkeen mietitte,miksi liput Lis saboniin
voitettiin ruletissa numerolla 22 ja miksi valkoiseen tyköistuvaan
kävelypukuun sonnustetun kultaista ruusua sydämellään kantaneen kaunottaren nimi oli I ls a Lund?(Pieni vihje: linda on eräs ruusulaji,tarkoittaa ´lempeä´, ´ kaunis´) Ja
ehkäpä löydätte ratkaisun siihen,miksi erään saksalaisen
natsiupseeri oli juuri majuri K a s s e l.
Seppo, olet omaa luokkaasi 🙂
Saarnaaja sanoisi: ”Ei mitään uutta auringon alla.”
Teksti Seppo Heinolan kommentteineen kelpaisi hyvin itsensä Peter Von-vainaan elokuvaesseiden rinnalle.
Olen myös Casablanca-elokuvan vankkumaton ihailija. Onhan se tehty viimeistä piirtoa myöten. Aikaa kestävä realismi rakkaustarinan sisällä on tietysti syy, miksi Casablanca on the Elokuva. Kiitos blogistille, hienoa, että K24:ssä on myös tällaisia kulttuuripitoisia blogeja.