Pääsiäisvaellus on ajankohtainen draama täynnä symboliikkaa
Jeesuksen viimeisistä vaiheista kertovassa Pääsiäisvaelluksessa on monta vaikuttavaa kohtaa ja eri vuosina ne voivat koskettaa eri tavoin.
Yksi sellainen on karskin roomalaisen sadanpäämiehen, siis sotapäällikön, toteamus kaiken Golgatalla kokemansa jälkeen: – Olen pohtinut paljon näitä asioita ja olen varma, että hän todella oli Jumalan Poika.
Tätä ennen kuljetaan vettä kantavan miehen perässä yläsaliin, jossa naiset kertovat Jeesuksen ja opetuslasten ateriasta. Getsemanen puutarhassa Natanael kertoo, miten Jeesus vangitaan ja opetuslapset luikkivat pakoon.
Nikodemus kertoo, miten hän yritti puolustaa suuressa neuvostossa Jeesusta, mutta ”mutta ei meidän ääntämme kuultu”.
Pietari kielsi peloissaan olevansa Mestarin seuraajia. Pilatus pesi kätensä, ja sanoi olevansa syytön tämän miehen kuolemaan. Jeesus vietiin sieltä Golgatalle ristiinnaulittavaksi.
Golgatan jälkeen siirrytään haudalle, jossa tunnelma on aivan toisenlainen. Kukkien kauneus ja tuoksu kertovat elämän voitosta. Tunnelma on täynnä iloa ja toivoa.
Haudalla naiset kertovat, mitä siellä olivat kokeneet. Ilon aihe on, että hauta on tyhjä. Haudan äärellä ollaan yleensä surullisissa tunnelmissa. Miksi tyhjä hauta on ilon aihe? Siinä ollaan kristillisen pääsiäisen ytimessä. Jeesus on voittanut kuoleman.
”Kuolemalla kuoleman voitti”, kuten pääsiäislaulussa lauletaan.
****
Kärsimyksen ja ylösnousemuksen pääsiäiskertomus on suuri draama, joka ei kerro pelkästään 2000 vuoden takaisista asioista ja siitä, miten sen ajan ihmisten ne kokivat. Ne ovat yhä ajankohtaisia, varsinkin taas tänä pääsiäisenä. Samanlaisia asioita tapahtuu elämässä edelleen.
Kätensä pessyt Pilatus, pelokas ja häpeävä Pietari, pakoon juossut Natanael, Jeesusta puolustanut Nikodemus, uskostaan todistanut sadanpäämies ja haudalla olleet tyhjän haudan todistajat ovat olemassa tänäänkin. Eikä petollinen Juudaskaan elänyt vain 2000 vuotta sitten.
Heitä ja meitä on edelleen.
Pääsiäisvaellus tällaisena kuvaelmana on vaikuttava tapa tutustua noihin tapahtumiin.
****
On käyty keskustelua siitä, onko nyt pääsiäisviikko vai hiljainen viikko. Molempi parempi. Pääsiäisaamuun asti vietetään hiljaista viikkoa, sen jälkeen pääsiäisviikkoa ja juhla-aika kestää helluntaihin asti.
Tärkeämpää on minusta tiedostaa, miksi syvällisemmin ajatellen, pääsiäistä vietetään. Se ei ole vain lomapäiviä, vihreää ruohoa, tipuja ja suklaamunia, vaikka nekin kertovat pääsiäisestä.
Pääsiäinen on uuden alun, elämän ja toivon merkki. On hyvä tiedostaa myös tapahtumien kulku kiirastoista (opetuslapset nauttivat viimeisen yhteisen aterian, jonka muistona me nautimme ehtoollista messussa) Jeesuksen tuomitsemiseen ja pitkäperjantain ristiinnaulitsemiseen.
Niiden jälkeen tulee pääsiäisaamu, jolloin ”aurinkokin tanssii”. Jeesus on noussut kuolleista ja voittanut kuoleman.
Siinä on toivo: Ei ole niin suuria takaiskuja, etteikö niiden jälkeen koittaisi pääsiäisaamu. Pitkänkin tunnelin päässä näkyy valoa.
** Pääsiäisvaellus Nurmijärven seurakuntakeskuksessa hiljaisella viikolla ma-la.
