Kuva 22.12.2017 Lapin kaamoksesta pieneltä retkeltä palatessamme matkalla kohti Hettaa, jossa vietimme joulua 21 – 27 joulukuuta 2017.
1. sunnuntai joulusta
Pyhä perhe
Evankeliumi Luuk. 2: 33–40
Jeesus syntyi Beetlehemissä. Kahdeksantena päivänä hänet ympärileikattiin, kuten juutalaisilla oli tapana. 40 päivän ikäisenä hänet esitettiin temppelissä, jossa vietetyn juhlan yhteydessä syötiin kyyhkystä, Jumalalle uhrattua, kuten tapana oli.
Tilaisuudessa puhui profeetta Hanna, joka oli jo yli 100 vuotias, ehkä noin 105 vuoden ikäinen. Hän oli jo pitkään ollut leskenä. Tärkeintä hänen elämässään oli jatkuvasti oleskella Jerusalemin temppelissä. Siellä hän viihtyi rukoukissaan yötä päivää Jumalaa palvellen.
Hanna oli paikalla, kun Jeesus tuotiin temppeliin esiteltäväksi. Lapsen nähtyään hänen profeetallinen lahjansa pääsivät käyttöön. Hän ylisti Jumalaa tästä lapsesta. Paikalla ollut väki sai kuulla evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta.
Jumalan seurakunta oli aikaisemmin kokoontunut Betlehemin kedolla, kun maa ja taivas kohtasivat toisensa. Siinä jumalanpalveluksessa paimenet olivat osallistuneet samaan liturgiaan, taivaalliseen jumalanpalvelukseen, missä lukematon määrä enkeleitä osallistui Jumalan kunnian julistukseen.
Nyt Jerusalemin temppelissä toimitetussa liturgiassa, esikoislapsen esittelyyn liittyvässä uhriateriassa, juhlaväkeen liittyi myös vanha Hanna, Jumalan sanaa esillä pitäen. Hänen saarnansa oli täynnä Jumalan ylistystä. Herra itse sai kunnian.
Tuo liturginen uhriateria, tuon tilanteen mukainen pyhä messu, toi esille messun olemuksen: Jumala itse on läsnä pyhäkössään, Jeesus Vapahtajamme on toimituksessa läsnä. Jumala saa ylistyksen ja kiitoksen siitä, että hän elää ja vaikuttaa meidän keskellämme. Jokaisessa messussa kohtaamme Vapahtajamme. Hän ihmiseksi tullut Jumala, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa.
Kiitos ja ylistys olkoon meidän Herrallemme kautta aikojen eilen, tänään ja iankaikkisesti!
Sunnuntain aiheen ja tekstien esittelyä on sivulla:
http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20171231_1
Meillä on menossa kolmas vuosikerta.
Matias Roto :”Jumalan seurakunta oli aikaisemmin kokoontunut Betlehemin kedolla, kun maa ja taivas kohtasivat toisensa. Siinä jumalanpalveluksessa paimenet olivat osallistuneet samaan liturgiaan, taivaalliseen jumalanpalvelukseen, missä lukematon määrä enkeleitä osallistui Jumalan kunnian julistukseen.”
Älkää unohtako Rakelia. Suuren mysteerin perimätiedon mukaan Aabrahamin pojanpoika Jaakob voitti enkelin painiottelussa, jonka jälkeen enkeli antoi hänelle nimen Isra-El. Hänen kaksi vaimoaan ja näiden orjattaret synnyttivät hänelle kaksitoista poikaa, joista nuorimman Benjamin-nimisen pojan äiti oli Betlehemin lastenmurhan jälkeen Ramassa lapsiansa itkenyt Rakel. Roomalaiskirjeen mukaan myös apostoli Paavali kuului Benjaminin heimoon.
Tuula
Kiitos puheenvuorostasi
Raakel kuoli Benjaminen synnytyksen yhteydessä Beetlehemin lähellä. Tästä kertoo 1 Moos. 35:16-20. Perinne on säilyttänyt hänen hautansa paikan. Muutoin hänen jälkeläistensä heimot Efraim, Manasse ja Benjamin ovat asuneet Pohjoisen valtakunnan eli Israelin alueella.
Mielenkiintoista on huomata että tekstimme Hanna Penuelintytär kuului vähäiseen Asserin heimoon. Se oli niin pieni että sitä ei mainita edes Jes. 8:23 Naftalin ja Sebulonin rinnalla. Vuoden 721 e.Kr. Assyyria valloitti nuo alueet ja väkeä siirrettiin kodeistaan muualle ja noille seuduille siirrettiin muualta tulleita pakanoita. Alueelle syntyi moniuskontoinen, osaksi sekauskontoinen alue.
Vuoden 100 e.Kr. tienoilla Jerusalemista käsin käytiin juutalaistamassa noiden heimojen alueita. Silloin juutalaiset löysivät pieniä ryhmiä, jotka olivat säilyttäneet vanhan uskonsa ja tietoisuuden omista juuristaan hiljaiselossa muualta alueelle siirrettyjen keskuudessa. Kun tämä tapahtui niin noiden pitkään eristyksissä olleiden kansanrippeiden yhteys muodostui sitäkin kiinteämmäksi Jerusalemin temppeliin. Yhtenä jalona esimerkkinä oman pienen kansanryhmänsä uskon palavuudesta nousee esiin Hannan syvä hurskaus ja rakkaus Jumalan pyhäkköä kohtaan.