Helsingin seurakunnissa on tehty tutkimus: https://www.helsinginseurakunnat.fi/material/attachments/viestinta/uKHz10S7j/Minna_Rikkinen_Kirkkoon_liittyneet_-tutkimuksen_raportti_13012016.pdf
Tutkimuksessa EI kerrota miten moni 2014 liittyneistä oli kesäkuusa 2015 vielä jäsen. Sen sijaan siihen viitataan epäsuorasti:
”Vaikka vuoden 2014 aikana liittyi helsinkiläisiin seurakuntiin 2345 ihmistä, heistä sähköpostiyhteystietonsa jättäneitä 15 vuotta täyttäneitä ja edelleen liittymisseurakuntansa jäseniä oli 871.”
Siis 63% liittyneistä oli 0,5 .. 1,5 vuoden aikana joko muuttanut, kuollut, eronnut kirkosta tai ei jättänyt sähköpostiosoitetta. Osuus kuulostaa suurelta. Kuolleiden osuus lienee liki nolla. Muuttaneiden osuutta en osaa arvioida; jos koti vaihtuisi joka viides vuosi, olisi heitä tässä joukossa ehkä 20%. Sähköposti on nykyään liki jokaisella, mutta miten moni kertoo sen liittyessään?
Voiko kirkkoon liittymisen kasvu kertoa siitä, että yhä useampi piipahtaa jäsenenä esimerkiksi isovanhempien mieliksi lapsen kasteen ajan tms? Toisaalta kasteidenkin osuus putoaa, kirkkovihkimisten on suorastaan romahtanut.
Karkkilassa on paljon vapaa-ajattelijoita koska siellä on ollut paljon kommunisteja. Jospa VAL jatkoi toimintaansa vanhasta muistista?
Menee harhapolulle tämä keskustelu. Oliko sinulla tietoa kysymästäni heiluriliikenteestä?
Mäntysalo: ”Toisaalta kasteidenkin osuus putoaa, kirkkovihkimisten on suorastaan romahtanut.”
Suuren osan kirkollisten vihkimisten osuuden pienenemisestä selittää se, että oikeus kirkolliseen vihkimiseen on vain kihlakumppaneilla, joista molemmat ovat rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä.
Koska uskonnollinen tausta ei ole ainoa peruste puolison valinnalle, yhä suurempi osa pariskunnista edustaa keskenään eri vakaumusta. Teoreettisesti ajatellen voi siis odottaa, että kun 90% väestöstä oli kirkon jäseniä, 81% pareista oli oikeutettuja kirkolliseen vihkimiseen. Kun osuus on 70%, enää 49%:lla on vastaava mahdollisuus.
Kun kirkkoon kuuluvien henkilöiden osuus ensimmäisen avioliiton tavanomaisessa solmimisiässä olevista eli 20-40 -vuotiaista on valtakunnallisesti vielä pienempi eli noin 65-68%, siitä seuraa että odotettavissa oleva kirkollisten vihkimisten teoreettinen määrä on noin 42-46%. Näin laskettuna kirkollisen vihkimisen ovat tilastojen perusteella valinneet kaikki kynnelle kykenevät.
Joku taitava teoreetikko voisi luultavasti siivilöidä tilastomatematiikan keinoin jopa kirkollisen toimituksen ajaksi jäsenenä piipahtaneiden osuuden.
Helsingissä, missä kirkon jäsenten suhteellinen osuus on vielä pienempi, kaikki kirkollisiin toimituksiin liittyvät luvut ovat vastaavasti pienempiä.
Tuo on kyllä totta. Mutta kun kirkkoonkuuluvuus keskittyy, esim. Perhossa paljon ja Helsingissä vähän, ja puoliso löytyy useammin läheltä kuin kaukaa, niin laskuri kääntyy kirkolle edullisemmaksi.
Tosiaan voisi tutkia miten moni liittyi häiden ajaksi. Mutta nyt ei ole tiedossa edes heiluriliikenteen kokonaismäärää.
Minusta tässä käytetään nyt tutkimuksen toteuttamiseen käyttettävää tietoa epäolennaisiin johtopäätöksiin. Tuosta sähköpostiosoitteensa jättäneiden suhteellisesta määrästä ei ole mielekästä tehdä realistista päätelmää. Niinpä koko tämä pohdinta on aika yhdentekevää. On toki luonnollista, että eroamista tai liittymistä harrastavat eroavat ja liittyvät todennäköisemmin myös jatkosta.
Päätelmien sijasta asia olisikin kannattanut selvittää. Ei kai liene mahdotonta selvittää 2014 liittyneistä miten moni oli jäsen kesäkuussa 2015?