Uuden, Paremman Liiton alku huipentui Golgatalle.
Kun Jeesus nousi haudasta ja näyttäytyi yli viidellesadalle, niin Uuden Liiton sanoma sai siivet alleen. Jumalan Seurakunnan toimintasuunitelma tiivistyi käskyyn, Luuk. 24:
47: “… parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava, hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.
49: Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut, mutta te pysykää tässä kaupungissa kunnes päällenne puetaan Voima korkeudesta.
Jeesuksen viimeiset sanat ennen taivaaseen nousemistaan oli, Apt. 1:
8 vaan, kun Pyhä Henki tulee (teihin) po.: teidän päällenne (kr. epi), niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka”.
Tässä Jeesuksen lupauksessa on kysymyksessä Pyhän Hengen kaste, jonka ensisijainen vaikutus ja tarkoitus, on evankeliointi, mutta ei omassa voimassa. Kun Voima pukee uskovan hänet varustetaan lisäksi jollain armolahjalla. Ensimmäisenä helluntaina 120 uskovaa saivat kielillä puhumisen armolahjan, ja tuo “humauksen” jälkeinen vieraiden kielten taito jäikin ainoaksi julkiseksi “kielitestiksi” niin, että ulkopuolisetkin sen kuulivat ja ymmärsivät, vaikka asianomaiset tiedettiin oppimattomiksi kieltä taitamattomiksi.
Helluntain tapahtumassa on siis kysymys Voimasta ihmiselle, jolla on sisimmässään Pyhän Hengen sinetti. Helluntaista lähtien Pyhä Henki jakoi muitakin armolahjoja käytettäväksi ensisijaisesti paikallisen Kristuksen Ruumiin rakennukseksi.
Olen toistuvasti painottanut helluntalaisuuden alkua vuonna 33 Jerusalemissa. Tämän alun jälkeen Kirjoituksista osoitettiin, että Jeesus oli ja on Messias, kaikkien ihmisten pelastaja. Jumala alkoi “pudottamaan” ylhäältä ohjeita Uuden Liiton Seurakunnalle. Apostolien teot ohjeistaa uskovalle ensiaskeleet ja kertoo, että ‘εκκλησια/ ekklesia’, uskovat, uudestisyntyneet, kasteen vastaanotettuaan, alkoivat kokoontua keskenään, kodeissaan, leivän murtamisessa ja rukouksessa.
Tälle yhteydelle putosi taivaasta ohjeet, koskien Seurakuntaa paikallisesti. Nämä ohjeet on tänäänkin samat ja luettavissa Raamatusta.
Olen kuulunut paikalliseen Jumalan Seurakuntaan, jonka lahjat ja puutteet ovat samat kuin Apostolisella Alkuseurakunnalla.
Miksi olen väittänyt, että nk. helluntalaisuus olisi tuon 33-vuonna syntyneen Uuden Liiton Seurakunnan jatkumo. Näinhän väittää läntinen ja itäiset katolisuudetkin. Mitä Raamatussa on “taivaasta pudonneen” ohjeen muodossa, eivät toteudu näissä kahdessa mainitsemassani kirkossa. Kumpikin kirkkolaitos on jatkumo, joka noudattaa ihmisten perinnäissääntöjä ja Raamatun ohjeita vain silloin, kun ne eivät ole erilaisia kuin kirkon opissa ja opetuksessa on.
Kristityiksi, joka tarkoittaa Jeesuksen seuraajia, alettiin uskovia ensimmäisen kerran nimittelemään Antiokiassa. Se on oikea termi ja niinhän Jeesus kehotti:
Matt.10:38, ja joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias.
Risti on henkilökohtainen usko, suhde Jeesukseen. Ellei sitä ole, ei kuulu vuonna 33 alkaneeseen ek-klesiaan.
Sydämellinen kiitos Reijo Mänttärille selkeästä ja hyvästä blogista.
Et melestäni esitä hellareita muita parempina kristittyinä, kuten edellä Ketomäki väittää! Olisikohan Ketomäelle hyödyllistä vierastaa omia, ilkeitä ajatuksiaan, kuin projisioida niitä Sinuun?
Et myöskään ole esittänyt väitteitä, kuten monet tähänkin keskusteluun osallistuneet ovat lapsellisuudessaan tehneet, että helluntailaisten historia olisi ollut kaikin puolin moitteetonta eikä siellä ylilyöntejä tai virhetulkintoja olisi tapahtunut. Kas, kun Jumala itsekin näkee jopa vikoja enkeleissäänkin, jotka toistaiseksi ovat korkeammalla tasolla kuin me Aadamin lapset! Enpä ole kuullut koskaan sellaisesta kirkkokunnasta, saatikka jostakin sananjulstajasta, jotka eivät jossakin vaiheessa olisi erehtyneet opettamaan täyttä pötyäkin!
Haluankin puuttua tässä kommentissani eräisiin Marko Sjöblomin eräisiin vätteisiin.
Sjöblom: ”Me tunnustamme YHDEN kasteen syntien anteeksi antamiseksi – ja tämä kaste on nimenomaan kaste vedellä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”
Tämä väite, joka uein esitetään muissakin kirkoissa ja hengellisissä yhteisöissä kuin Sjöblomin kirkossa, on itse asiassa hyvin epäaamatullinen. Siinähän väitetään, että kasteTOIMITUS, joka on suoritettu rituaalisesti yleensä siihen laillistettujen virkamiesten, eli omien pappien toimesta vedellä kastaen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, on varsinainen kaste, josta esimerkiksi Paavali puhuu.
Damaskossa eräs hurskas, lakia noudattava mies, Ananias, itse asiassa kehoitti Paavalia, tuota hyvin pitkälle lain vanhurskauteen pyrkivää ja siinä todella edistynyttä miestä (Apt 22:16): Miksi viivyttelet? Olet kulkenut lain tien loppuun. Syntisyytesi (omavanhurskautesi tiellä) ei ole sinusta omatomisesti lähtenyt! Anna nyt Jumalan hoitaa se! Anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi!” Ei Paavali niin tyhmä ollut, että uskoi synnit voitavan vedellä lotrata pois. Paavalin tuli kieltää itsensä, oman minän elämä, liittyä kuoleman ja elämän yhteyteen Jeesuksen kanssa. Hän on voittaja. Hän kykenee sen tekemään, kun Paavali uskon kautta suostuu tulemaan ristiinnaulituksi Hänen kanssaan ja antaa Kristuksen oman itsensä sijaan elää Hänessä (Gal 2:20).
Tässä on kasteen merkitys ja sisältö ja se on täydellinen Jumalan teko ihmisessä. Siinä ei ole mitään ihmisen suoritusta mukana ja se kestää koko koko ihmisen loppuelämän, ajalliseen kuolemaan asti. Sitten tulee tuomio ja erottelu uskovaisille, ovatko he pysyneet Jeesuksen kanssa ristillä kaidalla tiellä ja kieltäneet oman minänsä isännyyden, seuanneet Karitsaa, minne Hän ikinä menee, jotta lopputulos olisi elämän veden lähteille pääseminen. Toinen tie on lavea tie, jokka voi vapaasti uskoa Jeesukseen, pesasta silloin tällöi kamppeensa, uskotella syntinsä anteeksi, käyttää Jeeusta, ikään kuin pesukoneena ja painella sitten yksinään kaveritten kanssa mukavampaa tietä kadotukseen! Siellä lavealla tiellä kun ei ole Kristusta. Tämä tilanne näyttää olevan nykyäänkin useimpien kristittyjen valitsema tie. ”Kumpaan joukkoon kulunet, molempiin eti kuulu, et! Kuolemaan tie päättyy väärä, elämään vie kaita tie!”
Sjöblom: ”ymmärtäisit paremmin meitä, jotka ihan aikuisen oikeesti ajattelemme, että ortodoksinen, katolinen ja luterilainen kirkko edustavat ns. raamatullista kristillisyyttä.”
Ei riitä tunnustaa, että kaste on Jumalan teko, jos uskoo vain omaan parannukseensa eikä anna Jumalan kastaa itsensä. Tämä ei riitä, jos uskoo kirkon jäsenyyden ja siellä suoritetun kastetoimituksen voimaan! Siksi tarvitseme alituisen seuralaisen, Kotiopettajan, asuvaisen Pyhän Hengen alituista pävittäistä läsnäoloa!
Odota sen lupauksen täyttymystä, minkä Isä on luvannut: Pyhän Hengen läsnäoloa ja voimaa! Tämä ei ole automaatio. ”Älä lähde Jerusalemista, vaan odota Isältä lupauksen täyttymistä!” Omassa voimassa et jaksa kivoittelua, taistelua! Pyhäsä Hegessä itse Kristus n kanssasi. Et ole orpona etkä synnin orjana! Kylläkin syntisenä, mutta vapaana synin orjuudesta!
Mitä ns. ”kirkkolaitoksiin” tulee, ne ovat kaikki ihmisten rakentamia ja tulevat ne jo ajassamme särkymään, kuten kerrotaan Paavalin merimatkallaan kokeneen (Apt 27). Jumala ei säästä niitä, mutta niissä matkustavat rupusakkeineen Jumala säästää, kuten Paavalille (Apt 27:24) kenties, että niillekin julistettaisiin todellinen ristin evankeliumi, jotta voisivat pelastua! Rotathan tiettävästi jättävät laivan vimeisenä! Mutta ne osaavatkin uida. Uimataidoton syntinen sen sijaan on vaarassa hukkua!
Marjakangas: ”Jumala ei säästä niitä, mutta niissä matkustavat rupusakkeineen Jumala säästää, kuten Paavalille (Apt 27:24) kenties, että niillekin julistettaisiin todellinen ristin evankeliumi, jotta voisivat pelastua! Rotathan tiettävästi jättävät laivan vimeisenä! Mutta ne osaavatkin uida. Uimataidoton syntinen sen sijaan on vaarassa hukkua!”
Vai olivat ne laivassa rupusakkia? Ihan itsekö keksit suuria totuuksia, joista Luukas ei tiennyt mitään. Mutta hän olikin tietämätön lääkäri, kun ei omistanut samaa pelastusoppia kuin Marjakangas.
Pekka Pesonen: ”Jos olisi jokin ogelmaton ja pyhien seurakunta ni liittyisin kyllä siihen heti.”
Pekka,
Jos sellaisen löydät, mitä en tietenkään usko, älä liity! Sellainen ei ole ongelmaton sen jälkeen, kun liityt!
Jumalan eklesiaan ei liitytä koskaan, siihen SYNNYTÄÄN!
Reino Marjakankaalle. Ajattelet siis, että Kristus ylösnousemuksensa jälkeen antoi käskyn jonkinlaiseen vedellä läträämiseen ha toimiikin varsinaisesti siitä erillisen ”henkikasteen” kautta. Kyllä, minä todellakin uskon ”vesi”kasteessa saatavan syvällisen yhdistymisen Kolmiyhteisen Jumalan kanssa ja siihen, että kasteessa ihan aikuisen oikeesti synnytään uudesti ja saadaan synnit anteeksi, saadaan Pyhä Henki koko täyteydessään ja läheinen yhteys Kristuksen kanssa. Ei siksi, että me papit järjestyksen ja tehtäväksiannon mukaisesti sen toimitamme vaan siksi, että Uusi testamentti niin opettaa. Esimerkiksi Johannes 3:3,5, Tit. 3:5, Gal. 3:26-27, Room. 6:3-14, Kol. 2:12 jne. Olennaista on, että Jumala on se, joka toimii kasteessa ja kasteen välityksellä ja me saamme luottaa Häneen ja Hänen sanaansa. Matias Roto on jo aikaisemmin tuonut kirkkaasti esille näissä blogikeskusteluissa sen, miten me luterilaiset uskomme ja opetamme. Otan esille vain yhden tärkeän pointin. Me emme väitä, että kaikki kastetut pelastuisivat vaan sanomme, että kaikki, jotka ovat kastettuja ja uskovat Jeesukseen niin kuin Jumalan sanat ja lupaukset kuuluvat. Kastettuja opetamme luottamaan Jumalaan ja Hänen armoonsa sekä elämään kasteessa niin, että jokapäiväisessä parannuksessa kuollaan synnille ja eletään Kristukselle. Parannus taas on jotakin, minkä Jumala itse vaikuttaa meissä ja siihen kuuluu kaksi osaa: Jumalan lain synnyttämä murhe sekä Jumalan armon ja anteeksiannnon julistuksesta eli evankeliumista syntyvä luottamus Jumalaan. Se on sitten eri asia, että toiset kokevat asiat syvällisemmin ja voimakkaammin kuin toiset. Jumala on se, joka on pelastanut meidät, tekee meidät osalliseksi tästä pelastuksesta ja antaa meille uskon lahjan, jolla omistamme Kristuksen, antaapa myös kääntymisen armon sellaisille, jotka ovat epäuskon tilaan joutuneet.
Marko S. Puhuu asiaa. On varmaa, että jokainen joka on kastettu ja uskoo Kristuksen Evankeliumin, on saanut Pyhän Hengen Lahjan. Se miten ja missä ihmisen ymmärrys saa uskossa täyden aikuisuuden, on yksin Jumalan teko Kristuksessa.
Kun sanotaan, ettei vasta kääntyneen olisi hyvä opettaa, niin tuo lause sulkee myös pois ajatuksen, ettei kastettu ja vasta kääntynyt itse tarvitsisi oppia ja opetusta. Kun lapsi kastetaan ja hänelle opetetaan Kristuksen Evankeliumi, niin juuri siinä toimii Pyhä Henki. Uskosta uskoon sanotaan, alkaen itse Kristuksesta. Hän oli ensimmäinen ylösnoussut ja kaikki, jotka ovat Hänen kuolemaansa kastetut, ovat myös kastetut Hänen ylösnousemukseensa.
Kristuksessa eläminen ei ole enää lain alla elämistä, vaan Armossa, joka vaikuttaa ihmisessä Rakkautta Jumalan Pojan Uskon mukaan. Näin siis Kirkko opettaa ja mm. Paavali, Pietari ja Luther myös.
Ismo,
Haluaisin taas jälleen kerran muistuttaa, että ilmaisusi ovat kaiken kanssa ristiriitaisia, jopa oman kirjoittamasi kanssa. Tämän olen sinulle muutaman kerran kohta kohdalta käynyt läpi, mutta ilmeisesti et
lue niitä. Laita sähköpostiosoitteeseeni sinun yhteystieto, niin katsotaan, voimmeko siellä keskittyä Itse Asiaan.
Minun e-maili on: begra1@hotmail.com
Reijo Mänttärille. Sekä te helluntailaiset että me muut tulkitsemme Raamattua jonkin perinteen läpi. Halusimme sitä tai ei. Jopa tapa, jolla kaksi raamatunkohtaa suhteutetaan toisiinsa tapahtuu jonkin teologisen periaatteen mukaan, vaikka tuota sanaa ei käytettäisi.Teologinen tutkimus ei ole mikään mörkö, vaikka minäkään en perustutkintoa opiskellessani pitänyt monista ajatuksista raamatunselitysopissa ja sielunhoidon opetuksessa. Teologinen tutkimus on kuitenkin erinomainen työkalu. Esimerkiksi dogmihistorian tutkimus on osoittanut joskus jopa 1500 vuoden jälkeen, että jokin harhaoppituomio on perustunut väärinkäsityksiin, henkilökemiaan ja osaamattomuuteen ymmärtää vastapuolta. Olen itse menettänyt lapsenuskoni aikanaan, saanut tulla uskoon evankeliointiksmpanjassa, tunnen sisältä päin neljä herätysliikettä ja tykästynyt
tunnustukselliseen herätyskristilliseen luterilaisuuteen – sekä lukenut koko joukon eri kirkkokuntien piirissä syntynyttä hyvää hengellistä ja teologista kirjallisuutta. Olen silti yhden Kirjan mies. Jos en pitäisi luterilaisuutta (ja muuta vanhaa kristillisyyttä) raamatullisena, en myöskään voisi toimia pastorina. Ev. Lut. kirkkomme on toki surullisessa tilassa – mutta ei se Korintissakaan tai Elian ajan Israelissa kovin hääppöistä tainnut olla .
Olen monessa kommentissani viitannut helluntaiherätyksen ikään ja mitä helluntalaisuus on. Mielestäni katoin myös ajan alkuseurakunnasta 1900-luvun alkuun. Usein ihmetellään, että missä helluntalaisuus on ”piileksinyt” sen jälkeen, kun alkuseurakunta järjestäytyi. Todisteet mielestäni ovat riittävän selkeät, ettei Se piilkesinyt vaan, kun löytyi uskovia, jotka eivät uskoneet pelastavaan kasteeseen, niin he pääsääntöisesti tapettiin ja omaisuus tuhottiin. En mene yksityiskohtiin, mutta jos tutustut muihin kuin valtakirkkojen historiankirjoitukseen, niin asiat pitäisi selvetä.
Yksi erittäin selkeä todiste on kirkolliskokouksissa perustetut harhat. Ne, jotka eivät näitä raamatunvastaisuuksia hyväksyneet he kärsivät..
Todiste helluntailaisuuden alkuperäisyydestä on sama oppi, kuin apostolien perustamalla alkuseurakunnalla. Apostolit saivat ohjeet suoraan ylhäältä. Ylhäältä tulevien ohjeitten selkeys on todettavissa ja toteutettavissa tänäänkin. Kuka tahansa pystyy kaiken tämän toteamaan Kirjoituksista. Jokainen kirkkoisä ja 21 kirkolliskokousta on poikennut niistä. Heidän poikkeamansa ei pitäisi kelvata ohjeeksi, koska tänään kaikki voidaan tarkistaa alkuperäisistä dokumenteista.
Helluntaiseurakunnat ovat vähintään yhtä oikeassa kuin alkuseurakunnat ja alkuseurakunnat poikkeavat toteutuksissa alkuperäisistä ohjeista vähintään yhtä paljon kuin tämän päivän helluntaiseurakunnat.
Et näemmä huomioinnut, että vastaus-kommentissani sinulle menin kantasi läpi kohta kohdalta. Lue se vielä kerran ajatuksella. Vastata ei tarvi.
Juha Ketomäki kirjoittaa:
”Reijo Mänttäri, ymmärsin jo. Pastorille saa maksaa niin huonoa palkkaa kuin kehtaa koska kutsumus. On tekopyhää selitellä että kutsumus heikkenee jos saa kunnon palkkaa. Alle 2000 euron palkka suurehkon organisaation johtamisesta on naurettavan pieni.”
Oli hautautua, siksi toin tähän loppuun.
Kyllä alle 2000 palkalla on paljon työntekijöitä helluntaiherätyksessä. Jotkut ovat osaeläkkeellä ja seurakunta maksaa jotain, joka varmaan on sinun mielestäsi liian vähän, mutta asianomaiset saarnaajat itse näin ovat halunneet, eikä siihen ole muilla nokan koputtamista.
”Ison organisaation” johtamisesta voidaan tosiaankin maksaa alle ja päälle 2000 euroa, mutta vaikuttaa asiaankuulumattomalta.
Tähän mennessä olet ainoa ulkopuolinen, joka valittaa helluntaisaarnaajien palkoista. Mielestäni se ei ole ongelma Suomessa eikä muualla.
Näinhän se on nähtävä Reino. Onhan Helluntailaisuudessa paljon hyvää ja tunnen monia rakkaita veljiä sieltä. Kummallista, kun seurakunnat riitelee keskenään. Kuka missäkin on oikeassa. Meitä uskovia kun on näin vähän, niin ei pitäisi olla aina toisten niskassa. Joka ryhmässä on aina niitä jotka vastustaa yhteistyötä ja myös niitä, jotka sitä kannattaa. Tuusulassa olen kovasti iloinnut eri seurakuntien vastuunkantajien yhteisistä rukousaamiaisista.
Joskus kritisoin netissä jotain ryhmää. Joku siihen vastasi että ei iloitse mistään muusta niin paljon, kuin siitä että uskovat riitelee keskenään. Sen jälkeen olen pyrkinyt olemaan hiukan varovaisempi arvostelluissani.
Itse näen, että helluntaina Pyhän Hengen vuodatuksessa syntyi maailmanlaajuinen kristillinen kirkko, Jumalan seurakunta/Kristuksen kirkko. Se hetki oli jokaisen nykyisin toiminnassa olevan kristillisen kirkkokunnan ja seurakunnan ynnä liikkeen syntyhetki. Silloin syntyi roomalaiskatolinen kirkko, ortodoksiset kirkot, luterilaiset kirkot, helluntaiherätys yms.. Kaikki yhteisöt, jotka jakavat saman kristillisen uskon ja sen tunnustavat, jotka jakavat saman Pyhän Raamatun ja saman Jumalan Hengen, saman pelastuksen, näillä kaikilla on sama syntymäajan hetki.
Kristillinen kirkko syntyi ensimmäisenä helluntaina. Tämä seurakunta hajosi ensi kerran 300-400-luvulla orientaalisten kirkkojen jouduttua pesäeroon muun kristikunnan kanssa. Vielä miltei jakamaton kirkko hajosi vuonna 1054 roomalaiskatoliseen ja ortodoksisiin kirkkoihin. Reformaatio 1500-luvulla hajotti roomalaiskatolisen kirkon ja synnytti luterilaisen, anglikaanisen ja reformoidun kristillisyyden. Nykyinen helluntaiherätys syntyi Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa.
Silti näistä varmaan kaikki sanovat olevansa helluntaina syntyneen Kristuksen kirkon aitoja edustajia, tai ainakin suorassa jatkumossa siihen.
Ville,
Yritin blogiosuudessani painottaa alkuperäisten ohjeitten selkeyttä ja niiden säilymistä tähän päivään asti. Sen jälkeen yhtä tärkeätä on noudattaa, perustaa paikallinen Seurakunta sen päälle, eli Kristukseen. Vielä toistan:
”Kumpikin kirkkolaitos on jatkumo, joka noudattaa ihmisten perinnäissääntöjä ja Raamatun ohjeita vain silloin, kun ne eivät ole erilaisia kuin kirkon opissa ja opetuksessa on.
Kristityiksi, joka tarkoittaa Jeesuksen seuraajia, alettiin uskovia ensimmäisen kerran nimittelemään Antiokiassa. Se on oikea termi ja niinhän Jeesus kehotti:
Matt.10:38, ja joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias.
Risti on henkilökohtainen usko, suhde Jeesukseen. Ellei sitä ole, ei kuulu vuonna 33 alkaneeseen ek-klesiaan.”
Ymmärrän, että yrität poimia tärkeimmän tai tärkeimmät Alkuperäisen Apostolisen Seurakunnan tunnukset. Kaiken ydin on ”sama pelastus”. Sen sanot tässä kommentissa olevan sama luettelemillasi yhteisöllä. Kuitenkin vain luterilaisuudessa on mahdollista pelastautua niinkuin Raamattu opettaa, vaikka se ei ole teidän oppi. Pidän sitä vain kylkeen liitettynä ”ylellisyytenä” muutamille. Kaikki kolme kirkkoa yhdessä tunnustavat autuuttavan kasteen ja ehtoollisen. Tämä ei ole Apostolien tunnustuksen päälle rakennettua. Jos pelastusoppi ei ole Raamatusta, ei ole mitään.
Koska on tiedossa perustamisvuoden 33 pelastusoppi, niin siitä poikkeava yhteisö ei voi sanoa alkunsa olevan tuon vuoden helluntaina, vaan on myöhempi, muunneltu tuote.
Reino M.
Herran rauhaa, Reino, sinne minun lapsuudenmaisemiin, Haminaan.
Muun lisäksi, haluaisin huomioida huomiosi, että helluntaiherätys on tänään yhtä puutteellinen kuin se oli apostolisella ajalla. Tätä tuskin on tämän enempää toistettava, mutta on hyvä muistuttaa, ettei meillä helluntalaisilla ole mitään syytä tuntea ylemmyyttä ketään kohtaan. Tämä maailma, siis selkeästi jumalattomat ei meitä syytä siitä, mutta uskonnollisuus, ”metanoia-vapaat” luulevat, että selviytyisimme korkeamman pyhyytemme vuoksi. Kuitenkin totuus on se, että ilman Armoa vanhurskautemme on likainen vaate, Jumalalle kelpaamaton. Kuitenkin armahdettuna, Armon alla voi tuntea pelastuksen iloa. Siksi Aptostolien tekojen 2:41, Biblia 1776 sen sanoo:
Jotka siis mielellänsä (ilolla) hänen sanansa ottivat vastaan, ne kastettiin; ja sinä päivänä lisääntyi lähes kolmetuhatta sielua.
Tämä ilo on tyypillistä helluntalaisissakin ja saattaa tulla luokitelluksi ylemmyydeksi. Ehkä juuri siksi katolis-luterilaisissa laitoksissa tuo asmenos-sana, eli ilolla, on jätetty pois.
Reijo M :”Tämä ilo on tyypillistä helluntalaisissakin ja saattaa tulla luokitelluksi ylemmyydeksi. Ehkä juuri siksi katolis-luterilaisissa laitoksissa tuo asmenos-sana, eli ilolla, on jätetty pois.”
Ns. Maslow*n hierarkian ensimmäiselle tasolle jääneet halveksivat kaikkea heidän ”ainoasta oikeasta” ideologiastaan poikkeavaa henkistä/hengellistä kasvamista ”ylemmyytenä”, syrjimisenä, tasa-arvon vastaisuutena tms. He eivät ymmärrä eivätkä halua ymmärtää muuta kuin sen, että ”saavat lisää liksaa”.
Tämähän oli 70-luvulla Suomen nuorimman opetusministerin (sdp) tavoite: ”Kun emme ole pystyneet siirtymään sosialismiin perustuslain muutosten kautta, me kasvatamme joukot siihen”.