Kirjastossa käteeni osui yli 20 vuoden takainen kohujulkaisu Kaikki pääsevät taivaaseen, jonka on kynäillyt pastori Antti Kylliäinen.
Teoksen esittelemän olennaisen ongelman voisi ehkä tiivistää seuraavasti: Jumalan armo ja rakkaus luotujaan kohtaan on niin suurta, että olisi ristiriitaista uskoa Hänen antavan yhdenkään ihmisen joutua kadotukseen. Jos yksikin ihminen joutuu kadotukseen, on syytä myöskin kyseenalaistaa käsityksemme Jumalan rakkaudellisuudesta.
Kylliäisen logiikkaa ei voi moittia. On tietenkin väitetty monesti, että ihmiselle on annettu vapaa tahto olla uskomatta ja tarttumatta Jumalan armoon ja näin mahdollisuus ajaa itsensä helvettiin. Tämä ei kuitenkaan aivan riitä vastalauseeksi. Ihminenhän on tahdossaan, uskossaan ja ymmärryksessään onnettoman vajavainen. Miksi Jumala rankaisisi ihmistä ikuisesti tämän heikkoudesta; juuri uskossaan ja tahdossaan heikko ihminenhän tarvitsee armoa kaikkein eniten. Jos taivaaseen pääsevät vain uskossaan vahvat, on silloin kyse sittenkin enemmän omavanhurskaudesta kuin armosta. Ainakaan luterilaiselle tällainen ei tule kysymykseen.
Mutta kuinka kävisi kirkolle, joka avoimesti julistaisi uskoa ja luottamusta kaikkien pelastumiseen? Kadotuksen mahdollisuus on kuitenkin ollut keskeinen osa kristinuskon brändiä. Menettäisivätkö kirkot ja kristilliset yhteisöt parhaat pelimerkkinsä, jos Helvetin portit suljettaisiin? Toisaalta, helvetistä ei hirveästi puhuta tänä päivänä kirkossa. Tässä asiassa kirkkoa on myös syytetty hyssyttelystä ja mielistelystä, inhottavan helvetin piilottelusta.
Mitä mieltä sinä olet, onko mahdollisuus kuolemanjälkeiseen kadotukseen joutumisesta tärkeää tämän päivän kristilliselle uskolle? Pitäisikö sen olla?
Oma kokemukseni on se, että taivaan ja helvetin käsitteet ovat jossain määrin jääneet heitteille meidän kirkossamme. Niistä puhuminen on yhä vaikeampaa, eikä välttämättä ole selvyyttä siitä, mitä niillä tänä päivänä tarkoitetaan.
Millä perusteella voi väittää niin,että helvetti on olemassa?.Sentähden että Jeesus itse sanoo näin ja samoin myös apostolit.Matt.25:41 ”Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellan oleville;Menkää pois minun tyköäni,te kirotut,siiheniankaikkiseen tuleen,joka on valimistettu perkeleelle ja hänen enkelilleen.”Paavali puolestaan 2 Tess.1:7-9″Kun Herra Jeesus ilmestyy taivaasta voimansa enkelien kanssa tulen liekissä ja kostaa niille,jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia Herramme Jeesuksen evankeliumille.Heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta.”
Johannes puolestaan Ilm.20:15″Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu,se heitettiin tuliseen järveen.”
Myös Ilm.21:8(”Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhijen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valehtelijain osa on oleva siinä järvessä,joka tulta ja tulikiveä palaa;tämä on toinen kuolema.
Ihminen mielellään torjuu helvetin olemassaolon mutta kun siitä monin paikoin kerrotaan Raamatussa joka on Jumalan ilmoittamaa sanaa meille niin ei sitä voi muuksi muuttaa.Kadotuksen olemassaolo on varmaa sen tähden,että siitä todistavat Jeesus ja apostolit.Jotkut luopioteologit ja runoilijat unelmissaan kieltävät helvetin olemasaolon.Kun me luemme kirjaa,tai kuuntelemme jotain kaunopuheista luentoa tai esitelmää,jossa yritetään turhentaa helvetin olemassaolo ja yritetäään todistaa ettei helvettiä ole,niin silloin annamme pettää itsemme.Tällaiset ajattelemattomat uneksijat ja itsetietoiset filosofit arveluineen ovat aina historian aamunkoitosta astiolleet pettäviä virvatulia.Helvetti on olemassa.
Niinpä Helvetin uskotaan ja opetetaan olevan olemassa kun ja jos Raamattuun ja Jeesuksen uskotaan ja siksipä ko. uskonto on sairas ja perverssi uskonto käsittämttömän sadistisine kolmijukmalineen, jotka jo edeltäkäsin ovat tuominneet juurikin tietyt eli edeltäkäsin valitsematta jätetyt ihmiset helvettiinsä.
Levo: ”Millä perusteella voi väittää niin,että helvetti on olemassa?.Sentähden että Jeesus itse sanoo näin ja samoin myös apostolit.”
Oletkos ollut paikalla omin korvin kuulemassa? Ja vaikka olisit ollutkin, niin ei sekään minkään Helvetin olemassaolosta mitään todista. Onhan näitä jeesuksia, eri sorttisia apostoleja ja profeettoja ollut maailman sivu, kaikkina aikoina höpöttämässä kaikenlaista fuulaa.
Seppo Heinola :”Niinpä Helvetin uskotaan ja opetetaan olevan olemassa …”
Älä nyt hassuttele. Arvaapa miltä tämä maanpäällinen ”paratiisi” tuntui 70-luvulla, jolloin sain kuulla olevani ”irtolainen tai muu loinen”, kun halusin itse hoitaa pienet lapsemme, enkä jättää heitä vaikka avaimet kaulassa yksin kotiin ja ”tieteellinen media” kertoi, että maailmassa ei olisi puhdasta vettä enää v.1980, jonka seurauksena monet kertoivat, että eivät halua lapsia, koska on ”sairasta” synnyttää lapsia tähän maailmaan?
Poliittiset ”pöksylähettiläät” kiersivät junassa kertomassa asemilla seisoville kenties sodan kauheudet kokeneille mummoille, että heidän ei tulisi haluta sotaa vaan rauhaa, ja samaan aikaan suurvallat rakentelivat ydinasearsenaalia, jolla maapallo olisi voitu tuhota viiteen kertaan.
Silloin kirjoitin ensimmäisen yleisönosastokirjoitukseni, jossa kerroin suurvaltojen vallankäyttäjille, että ”jonakin päivänä sydämeni halkeaa kumeasti paukahtaen ja luo uudet taivaat ja uudet maat, joihinka teillä ei ole osaa eikä arpaa”.
Toivoisin Tuula ette käyttäisi vietejäni aasinsiltoina joita pitkin kopsuttelet aina vain omalle mantereellesi, joka ei ole millään tavoin muuten yhteydessä sillan aasinsiltasi lähtöpenkereeseen.
Muistelin joillakin kirkkoisillä olleen mielenkiintoisia näkemyksiä kadotuksesta. Nopealla googlailulla löysin seuraavaa. En jaksa kääntää, mutta Ambrosius kirjoitti näin:
”That gnashing is not of bodily teeth, nor is that perpetual fire made up of physical flames, nor is the worm a bodily one. These things are spoken of, however, because, just as worms are born of massive overeating and fevers, so too, if anyone does not boil away his sins…he will be burned up in his own worms. Whence also Isaias says: “Walk in the light of your fire, and the flame which you have ignited” (Isaiah 50:11). It is a fire which gloominess of sins generates. It is a worm insofar as irrational sins of the soul stab at mind and heart and eat the guts out of your conscience. (Commentary on Luke, 7, 205)”
Ja: ”St. Isaac of Syria says that the fires of hell are nothing other than the love of God:
As for me I say that those who are tormented in hell are tormented by the invasion of love. What is there more bitter and violent than the pains of love? Those who feel they have sinned against love bear in themselves a damnation much heavier than the most dreaded punishments. The suffering with which sinning against love afflicts the heart is more keenly felt than any other torment. It is absurd to assume that the sinners in hell are deprived of God’s love. Love is offered impartially. But by its very power it acts in two ways. It torments sinners, as happens here on earth when we are tormented by the presence of a friend to whom we have been unfaithful. And it gives joy to those who have been faithful.”
Joku muukin on tainnut kuvata matoja ja tulta (vapaasti ilmaisten) itsesyytösten tuleksi ja huonon omantunnon madoksi, joka kalvaa. Ihmisen helvetti on tämän tulkinnan mukaan siis se, että hän kantaa syyllisyyttä siitä, että on torjunut Jeesuksen ristin tuoman avun, eikä ole ottanut vastaan siinä tarjottua sovitusta ja yhteyttä Jumalaan.
Mutta kun Herra näki, että ihmisten pahuus oli suuri maan päällä ja että kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat,
niin Herra katui tehneensä ihmiset maan päälle, ja hän tuli murheelliseksi sydämessänsä.
Ja Herra sanoi: ”Minä hävitän maan päältä ihmiset, jotka minä loin, sekä ihmiset että karjan, matelijat ja taivaan linnut; sillä minä kadun ne tehneeni”.
Mutta Nooa sai armon Herran silmien edessä. 1.Moos.6:5-8
Näin on myös tänä päivänä, yksikään ei Pelastu, jollei Jumala Pelasta, niinpä kaikki me hukutaan ilman Jumalan Armoa. Me olemme Jumalan tekoa, emme siis ole itsemme omia.
Nooa sai Armon Herran silmien edessä ja jokainen meistä on Nooan jälkeläinen.
Jumalan Armo on tullut kaikille ihmisille tiedoksi nykyaikaan ilmoituksena Kristuksen ylösnousemuksen kautta. Jumalan Armo on tullut Kristuksen kautta, mutta ilman Kristus ei kukaan ole pelastuva, vaan kaikki hukkuvat. Siitä me puhumme ja siitä me kiistelemme, mutta kuitenkin me kaikki olemme kuin lastut laineilla. Olemme laivassa avomerellä, jossa vakava reikä pohjassa ja me riitelemme
kuka on oikeassa ja kuka väärässä, voi meitä…
”Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä, eikä häntä voida ihmisten käsillä palvella, ikäänkuin hän jotakin tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken.
Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat, että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää-hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä; sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme, niinkuin myös muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet: ’Sillä me olemme myös hänen sukuansa’.
Koska me siis olemme Jumalan sukua, emme saa luulla, että jumaluus on samankaltainen kuin kulta tai hopea tai kivi, sellainen kuin inhimillisen taiteen ja ajatuksen kuvailema.
Noita tietämättömyyden aikoja Jumala on kärsinyt, mutta nyt hän tekee tiettäväksi, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus.
Sillä hän on säätänyt päivän, jona hän on tuomitseva maanpiirin vanhurskaudessa sen miehen kautta, jonka hän siihen on määrännyt; ja hän on antanut kaikille siitä vakuuden, herättämällä hänet kuolleista.” Apot.17:24-31
”Mutta kun Herra näki, että ihmisten pahuus oli suuri maan päällä ja että kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat, niin Herra katui tehneensä ihmiset maan päälle, ja hän tuli murheelliseksi sydämessänsä.”
Luulisi nyt, että kaiikitietävä ja kaikkivoipa kaikkivaltias olisi jo ennen luomishommiin ryhtymistään tiennyt, että sekundaa tulee luoduksi.
Ellei tiennyt, niin taisipa sen kaikkitietävyyden kanssa olla vähän niin sun näin. Ja jos kerran oli vielä kaikkivoipakin, olisi luullut, että moiset pikkumokat ja sydänten aivoitusten pahuudet ihmisluonteessa olisi ollut Jumalalle ihan ”peace of cake” ja helppo korjata heti alunperin, ettei olisi tarvinnut poikaa pistää Tellukselle kuolemaan pahojen ihmisten puolesta.
Wallentin. ”Luulisi nyt, että kaiikitietävä ja kaikkivoipa kaikkivaltias olisi jo ennen luomishommiin ryhtymistään tiennyt, että sekundaa tulee luoduksi”.
Mistä päättelet, ettei Jumala tukäteen tiennyt lankeamisen mahdollisuudesta? Ja jopa ollut varautunut siihen?
Hämäläinen: ”Mistä päättelet, ettei Jumala tukäteen tiennyt lankeamisen mahdollisuudesta? Ja jopa ollut varautunut siihen?”
Pakkohan hänen oli tietää, jos kaikkitietävä on/oli. Sehän tässä kummastuttaa, että siitä huolimatta piti vain niitä sekundaihmisiä Tellukselle luoda. Olisi sitten edes kaikkivoipana kaikkivaltiaana korjannut mokansa ajoissa, ettei olisi tarvinnut myöhemmin tapattaa poikaansa epäonnistuneitten tekeleittensä tähden. Minkä taaksensa jättää, sen edestään löytää.
Wallentin. ”Olisi sitten edes kaikkivoipana kaikkivaltiaana korjannut mokansa ajoissa, ettei olisi tarvinnut myöhemmin tapattaa poikaansa epäonnistuneitten tekeleittensä tähden. Minkä taaksensa jättää, sen edestään löytää”.
Ajatteletko, että Pojan tapattaminen oli hätäinen toimenpide, jolla erehdys korjattiin? Eiköhän Pojan tapattaminen ollut alusta asti optiona Jumalan mielessä? Adamile ja Eevalle jäi suuri vastuu mutta varmasti Jumala oli varautunut molempiin optioihin, sekä kiusauksen torjumiseen tai siihen lankeamiseen. Jumala koko ajan katselee historiaa toisesat päästä kuin sinä ja minä-Hän katselee meitä tulevaisuudesta, toteutuneesat pelastusnäystä käsin. Sinä ja minä emme tune tulevaisuutta, mutta Jumala tuntee.
Hämäläinen: ”Sinä ja minä emme tune tulevaisuutta, mutta Jumala tuntee.”
No sitä paremmalla syyllä voisi olettaa, että hän olisi tiennyt mitä koko luomishommeleista ihmisen kohdalla tulevaisuudessa seuraa. Pieleen menee, että pöpelikkö raikaa ja silti piti vain noita epäonnistuneita sekundaihmisiä Tellukselle luoda. Olisi kannattanut panna koko luomistouhu uusiksi, jos ei niistä ensimmäisisitä ihmisistä tullut kuin epäkurantteja otuksia.
Wallentin. ”No sitä paremmalla syyllä voisi olettaa, että hän olisi tiennyt mitä koko luomishommeleista ihmisen kohdalla tulevaisuudessa seuraa”.
No ihmiselle oli tässä luomiskuviossa vapaa tahto valita. Kyllä voimme ajatella, että Jumala näki valinnan kaikki potentiaaliset seuraukset.
Hämäläinen: ”No ihmiselle oli tässä luomiskuviossa vapaa tahto valita.”
Eli Jumala ei enää ole kaikkivaltias, vaan luopui kaikkivaltiudestaan siinä vaiheessa, kun loi olion, jolla on vapaa tahto?
Hämäläinen: ”Kyllä voimme ajatella, että Jumala näki valinnan kaikki potentiaaliset seuraukset.”
Miten hyvä ja luotujaan syvästi rakastava Jumala voi olla niin vastuuntunnoton, että antaa homman mennä pieleen, vaikka etukäteen tietää mitä omasta mokastaan ihmisen luomisessa seuraa?
Ensin hän luo epäkurantin sekundaihmisen, jolle antaa vieläpä vapaan tahdon, vaikka hyvin tietää, että ihminen tulee sössimään koko homman ja sikailemaan Telluksella niin paljon kuin vain ehtii sen vapaan tahtonsa kanssa.
Sitten, kun on todennut luomansa porukan kertakaikkiaan surkeiksi luusereiksi, hän uhkaa heittää helvettiin koko sakin, kunnes viimein keksii – kun ei kaikkivaltiudestaan luopuneena voi enää kumota ihmisen vapaata tahtoa – huippuidean: pistetään neitsyt synnyttämään poika, josta sitten tehdään syntipukki omille mokille ja joka tapatetaan verisesti, ihan vain siksi, että rakastava Isä Jumala voisi katsoa kasvojaan menettämättä läpi sormien ihmisen tekemiä pahuuksia ja painaa ne villaisella.
Syntiä (mukaanluettuna perisynti) tehneiden pitäisi kristinuskon mukaan joutua elämään sen viimeisen rajan ylitettyään iankaikkisesti Helvetissä kidutettavana, ellei Jeesus heidän syntejään sovittaisi kärsimällä heidän puolestaan. Eikös se suurinpiirtein näin mene?
Ihmiskunnan syntejä ei voi siis sovittaa muutoin, kuin kärsimällä niistä säädetty rangaistus; iankaikkisuus Helvetissä kidutettavana?
Ellei niitä syntejä voi muulla tavalla sovittaa, niin siitä seuraa, että jos Jeesus sovittaa ihmisten synnit, niin silloin Jeesuksen pitäisi olla iankaikkisesti (myös par’aikaa) Helvetissä niitä syntejä sovittamassa eikä missään taivaassa Isä Jumalan oikealla puolella tuomitsemassa eläviä ja kuolleita sinne Helvettiin. Ei kai siihen ihmiskunnan syntien sovittamiseen yksi ristinkuolema riitä, vaikka olisikin Jumalan poika, jos säädetty rangaistus kerran on iankaikkinen kituminen tulijärvessä?
Eikös tämä ole ihan loogista.
Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että olisi se Jumala kaikkivaltiaana voinut nämä ihmiskunnan syntisyys-, kärsimys- ja pelastushomat varmaan hoitaa yksinkertaisemminkin ja vähemmällä verellä mässäilyllä, kuin tapattamalla oman poikansa. Ja sitten alkukristittyjen piti vielä kaIken lisäksi keksiä se, Helvetti, että saisivat kiristettyä tulisilla järvillä porukat uskomaan siihen verellä mässäilevään kertomukseen Jeesuksen pelastustyöstä ihmiskunnan hyväksi.
Selvää nepotismiahan tuo on. Jeesukselle riitti kertakärsimys ja kuolema, josta vielä herätettiin takaisin johtoryhmän pöytään. Perussyntinen joutuu kärsimään ikuisesti vailla toivoa paremmasta.
kimmo wallentin :”Syntiä (mukaanluettuna perisynti) tehneiden pitäisi kristinuskon mukaan joutua elämään sen viimeisen rajan ylitettyään iankaikkisesti Helvetissä kidutettavana, ellei Jeesus heidän syntejään sovittaisi kärsimällä heidän puolestaan. Eikös se suurinpiirtein näin mene?”
”Kerettiläisen” käsitykseni mukaan ei mene. Perisynti periytyy fyysisen ruumiin ”geeneissä” ,eikä kaikki siinä ilmenevä ole ilman ”kiusallisia sakramentteja kiusallisine kilvoitteluineen” kelvollista elämään fyysisille aistelle tai sen jatkeille ”näkymättömässä todellisuudessa”.
Mistähän johtuu että monet muut Nasaretilaisen opetukset ovat suuressa suosiossa, mutta tämä ei. En muista kenenkään muun kovin yksityiskohtaisesti helvetin olosuhteista puhuneen , kuin hänen. Evankeliumeissa kai on useampikin kohta.
Ilmestyskirjassa on jotakin mutta sekin on kirjan mukaan peräisin häneltä.
Pekka: ”En muista kenenkään muun kovin yksityiskohtaisesti helvetin olosuhteista puhuneen ”
Tuskinpa muistat Jeesuksenkaan Helvetistä puhuneen. Jos muistaisit, sinun pitäisi olla reilusti yli 2000 vuoden ikäinen.
Mitä noihin muihin Helvettiä yksityiskohtaisemmin kuvanneisiin tulee, niin Dante Alighieri (1265 – 1321) niitti aikoinaan varsin runsaasti mainetta omalla Helvetti-kuvauksellaan Divina Commediassaan.
Kimmo. Etkö ole havainnut että Hän elää.
Pekka: ”Kimmo. Etkö ole havainnut että Hän elää.”
En, mutta et ole sinäkään.
Pekka: “Kimmo. Etkö ole havainnut että Hän elää.”
Jäin miettimään tarkoititko Elvistä? Itse en ole kovin taipuvainen uskomaan, että Elvis elää, mutta monet kuitenkin ovat sitä mieltä.
Kimmo, ”Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.” 2.Kor.5:19
Tuossa sovituksessa on kertakaikkiaan sovitettu synti, myös tekosynnit menneet ja tulevat. Jos joku ei usko Jumalan todistusta, vaan koittaa itse omalla vaelluksellaan hoitaa lunastus maksun, joka vaaditaan Vanhurskauden tähden, niin joutuu ylpeytensä kanssa yksin Jumalan eteen vastaamaan tekemisistään.
Moni sanoo: Jos en kelpaa tällaisenaan, koska Jumalan on itse luonut minut, niin sitten saa luvan olla. Näin ajatellen moni unohtaa tehneensä myös kaikki vääryytensä itse.
Syntinen kelpaa Jumalle vain Kristuksen Uhri Veren kautta, koska Jumala on näin ilmoittanut Pelastavansa ihmisen. Jumala on itse määritellyt sopivan Uhrin ihmisen lunastamiseen synnistä, joka kerran tuli ihmiskunnan osaksi, aiheuttaen kuoleman ja tämä Sovitus Kristuksessa on ilmoitettu Evankeliumin kautta koko maailmalle.
Myös sinulle Kimmo.
”Myös sinulle Kimmo.”
Kiitos vaan Ismo, mutta minulle kelpaa kyllä tämä syntisen osa. Lähimmäisen rakkauden nimissä luovutan taivaspaikkani jollekin sitä kipeämmin tarvitsevalle.
Syntinenhän se olen minäkin Kimmo, tosin syntini on sovitettu Jumalan kanssa.
Ja toiseksi, ei niitä taivaspaikkoja ole meidän valta jakaa. Armosta ihminen saa elää , kiittää ja iloita. Jos Herra korjaa talteen, niin pitää Hän vain huolen omastaan.