Esittelen alla lyhyesti seitsemän äskettäin julkaistua ja lähiaikoina julkaistavaa kirjaa hengellisestä väkivallasta. Ehkä muitakin on, valistakaa meitä! Jo viime vuonna julkaistiin Aini Linjakummun kirja Haavoittunut yhteisö, hoitokokoukset vanhoillislestadiolaisuudessa sekä Johanna Hurtigin ja Mari Leppäsen toimittama Maijan tarina. Viimeksi mainittu käsittelee seksuaalista hyväksikäyttöä vanhoillislestadiolaisten keskuudessa. Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n sivuilla on julkaistu lista aiheeseen liittyvästä aiemmasta kirjallisuudesta. Nyt esittelemäni seitsemän kirjaa ovat tämän vuoden ja tulevien aikojen tuotantoa.
Aila Ruohon Päästä meidät pelosta, hengellinen väkivalta uskonnollisissa yhteisöissä julkaistiin alkuvuodesta. Ruoho on haastatellut Jehovan todistajien, vanhoillislestadiolaisten, Koivuniemen kultin ja vähäisemmässä määrin joidenkin muiden yhteisöjen nykyisiä ja entisiä jäseniä. Yksi kirjan keskeisistä kysymyksistä on kuinka käy, kun henkilö eroaa ainoasta oikeasta uskonnosta? Pidin kirjassa erityisesti siitä miten hyvin se toi esille pelolla hallitsemisen uskonnollisissa yhteisöissä. Ulkopuolella olevien väitetään päätyvän helvettiin (tai Jehovan todistajien tapauksessa kuolevan Harmagedonissa), mikä osaltaan tekee yhteisöstä eroamisen vaikeaksi. Ruoho käsittelee ansiokkaasti Jehovan todistajien karttamismenettelyä, jota on tähän asti kuvattu kirjallisesti vain vähän suomeksi.
Janne Villan kirja Hengellinen väkivalta ilmestyi äskettäin. Villan kirja on hyvin monipuolinen, se kertoo laajalla sektorilla hengellisen väkivallan ilmenemisestä moninaisissa kristillisissä yhteisöissä Suomessa. Käsittelyssä on ainakin vanhoillislestadiolaiset, Koivuniemen kultti, helluntailaisuus, Leo Meller, Lasarus-veljet ja Suomen Lähetysseuran lähetyslapsiin kohdistunut seksuaalinen hyväksikäyttö Taiwanilla, mutta paljon muutakin. Villa on haastatellut monia alan asiantuntijoita ja referoi monen monituisia aiheesta kirjoitettuja artikkeleja ja kirjoja. Jo vuosien ajan Villa on toimittajana kunnostautunut joidenkin vakavampien hengellisen väkivallan esiintymismuotojen esille tuojana.
Katriina Järvinen (aiempia kirjoja: Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa ja Vapaa nainen törmää todellisuuteen) on kirjoittamassa uutta kirjaa, joka ammentaa hänen kokemuksistaan äärihelluntailaisen perheen lapsena. Neljännen käskyn kirouksena isän ja äidin kunnioittaminen on usein vaikeaa. Esimerkiksi silloin kun vanhemmat ovat uskonnollisia fundamentalisteja ja aikuistuvan lapsen maailmankuva muodostuu hyvin erilaiseksi. Vanhemmilla on usein huomattavaa valtaa aikuisiinkin lapsiinsa kymmenien vuosien ajan. Mitä tapahtuu kun välejä koettelee suuret maailmankuvaan liittyvät erimielisyydet? Laitatko välit poikki vanhempiisi? Jos et, miten siedät heitä? Miten ympärillä olevat ihmiset suhtautuvat tähän kaikkeen. Entä silloin kun vanhemmat laittavat välit poikki lapseensa? Mitä seurauksia tästä on? Ihmiset eivät suostu enää elämään hyvin ahdistavissa ihmissuhteissa. Parisuhteiden lisäksi tämä koskee nykyään myös vanhempien ja lasten välisiä suhteita.
Aini Linjakumpu valmistelee tutkimusta hengellisestä väkivallasta erilaisten kristillisten yhteisöjen piirissä. Tutkimuksessa pyritään hengellisen väkivallan käsitteen jäsentämiseen: millaisesta väkivallasta hengellisessä väkivallassa on kysymys. Teoreettisen pohdinnan lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan erilaisia hengellisen väkivallan, alistamisen ja hyväksikäytön muotoja ja käytänteitä. Myös hengellisen väkivallan yhteiskunnallisia ja oikeudellisia lähtökohtia arvioidaan tutkimuksessa.
Johannes Alaranta julkaisee syksyllä kirjan kokemuksistaan vanhoillislestadiolaisen liikkeen toiminnan kriitikkona. Hän kirjoittaa nettisivuillaan: ”Sain pian huomata, että mielipiteen vapautta ei kaikkialla ole.– Minusta tehtiin se, mistä minua oli koko lapsuus ja nuoruus varoiteltu. Pahoista pahin. Syntisistä syntisin. Perkeleen kätyri ja Saatanan enkeli. Valtakunnan virallinen roskittaja ja arkin sisäpinnan tervaaja. Roisto ja ryöväri. Häpeällinen henkilö, jonka pahoista teoista kärsisivät kaikki tulevat polvet.”
Topi Linjama on kirjoittamassa kirjaa vanhoillislestadiolaisuudesta irtaantuneiden kokemuksista.
Terho Miettinen on kirjoittamassa kirjaa hengellisestä väkivallasta keskittyen karismaattisen kristillisyyden ryhmissä (helluntailaisuus ym.) vaikuttaneisiin henkilöihin ja tapahtumiin sekä lahkoilmiöiden sosiaalipsykologiaan.
Näiden lisäksi Vuokko Ilolalla ja Aila Ruoholla on suunnitelmia tulevista kirjoista. Ainakin vanhoillislestadiolaiset taitavat saada osansa kritiikistä. Keskustelu hengellisestä väkivallasta jatkuu.
Kiitos linkistä Kaarina! Myös Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n sivuilla on lista hengelliseen väkivaltaan liittyvistä kirjoista. Kaarina, jos tiedät kuka on tuon laittamasi linkin takana olevan listan luonut olisin mielelläni yhteydessä häneen ja kysyisin lupaa täydentää UUT:n sivuilla olevaa listaa joillakin maininnoilla tuosta listasta. Kirjojen nimiähän saa vapaasti esittää, mutta ajattelin, että voisiko myös joitain noista luonnehdinnoista kirjojen sisällöstä kopsailla.
Nuttu on jo valmiiksi oikean värinen.