Herran laki on täydellinen; se virvoittaa sielun. Herran todistus on vahva, se tekee tyhmästä viisaan. Herran asetukset ovat oikeat, ne ilahuttavat sydämen. Herran käskyt ovat selkeät, ne valaisevat silmät. Herran pelko on puhdas, se pysyy iäti. Herran oikeudet ovat todet, kaikki tyynni vanhurskaat. Ne ovat kalliimmat kultaa, puhtaan kullan paljoutta, makeammat hunajaa ja mehiläisen mettä. (Ps. 19: 8-11)
Miksi on tärkeää luottaa Jumalan sanaan (vert. Ps. 19: 8-11)?
Mitä tarkoittaa, että olemme Kristuksen kuoleman kautta tulleet vapaiksi laista (vert. Room. 7:1-6)?
Mikä on Jumalan lain tarkoitus (vert. Room. 7: 7-12)?
Miksi on tärkeää osata erottaa laki ja evankeliumi; mikä on evankeliumin tarkoitus?
Laki ja evankeliumi ovat molemmat Jumalan sanaa; lain mukaan rikkojat saavat rangaistuksen ja evankeliumi lupaa vapautuksen ja armon; miten käsittelet tämän ”ristiriidan”?
Kaikki julkaistut blogini:
. . . . .
Seuraavat blogit:
Jeesus näyttäytyy Vanhassa testamentissa (7.5.2015)
Jerusalem (21.5.2015)
Kuinka päästään Jumalan valtakuntaan?
Jeesus sanoi: ”Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan”. (Joh. 3:5)
Se, joka siis tahtoo taipua siihen, että Jumalan valtakunta tulisi häneen ja Jumalan tahto tapahtuisi, älköön juoksennelko sinne tänne älköönkä vain hakeko oikoteitä; ei asia siitä muuksi muutu: Jumalan tahto tapahtuu, kun sinun tahtosi ei tapahdu.
Tohtori Martti Luther; En minä kuole – vaan elän
”Herran määräykset ovat kirkkaat, ne avaavat silmäni näkemään.” Tämä on mielestäni tärkeä ajatus. Jumala ei odota meiltä sokeaa tottelemista vaan päinvastoin tahtoo meidän avaavan silmämme. Tähän näkemiseen liittyy varmaankin myös järjen käyttö, eri tilanteiden itsenäinen arviointi.
Mitä on järki? Järkeilyyn ja pohdintaan on monesti syytä, mutta kun puhutaan uskosta, niin kyse on luottamuksesta sellaiseen, mihin järki ei yllä, uskomme yliluonnollisen todellisuuden ja rukoukseen ja sanotaan:
”Vaikka me vaellammekin lihassa, emme kuitenkaan lihan mukaan sodi;
sillä meidän sota-aseemme eivät ole lihalliset, vaan ne ovat voimalliset Jumalan edessä hajottamaan maahan linnoituksia.
Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle” 2.Kor.10
Järki on tietenkin hyvä, mutta tuossa puhutaan järjen päätelmistä, jotka perustavat voimansa lihan käsivarteen, Usko taas ripustautuu Korkeimman käsivarteen. Vain usko voi toimia järkeä vastaan ja saada voiton.
Samoin kun sanotaan, että: ”Sydämen kyllyydestä suu puhuu” niin samoin voimme sanoa, että järki on hyvä, kun se toimii Rakkauden palveluksessa, mutta ilman Rakkautta järki askaroi vain oman edun tavoitteissa.
Järjellä me voimme erottaa olennaisen ja epäolennaisen toisistaan, mutta se ei vielä ratkaise minkään asian oikeutusta. Emme voi päätellä järjellä hyvää taikka pahaa, sen voi vain Rakkaus nähdä.
Järki onkin arvokas juuri Rakkauden palveluksessa, muuten se takertuu helposti epäilyihin, koska järki ei voi uskoa mitään, mitä se ei näe, eikä voi todeksi todistaa.
Luther sanoi, että juuri järkeilyn silmän saatana avasi paratiisissa, sen joka sanoo: ”Onkohan tuo totta lainkaan mitä Jumala sanoo Sanassa.”
Sanotaanhan vanhassa sananlaskussa: ”Hyvää tehdessä järki punnitaan”
Joskus on viisautta ja ymmärrystä toimia vastoin järkeä. Lasten kanssa tämä tulee hyvin esiin. Järki on lain kaveri, mutta ymmärryksen seurassa asuu Armo.
Lakiusko on järkiuskoa
Martti Lutherin mukaan järki tarkastelee ihmistä ja hänen tekosiaan, usko Kristusta. Eikö se merkitse sitä, että kun kysymyksessä ovat uskonkysymykset, silloin hylkäämme järjen päätelmät.
Alla oleva kirjoitus on lyhyt lainaus mitä mieltä Luther on kyseiseessä olevasta asiasta:
”Ihmisen järki pitää kohteenaan lakia: tämän olen tehnyt ja tuon jättänyt tekemättä. Mutta kun usko on varsinaisessa tehtävässään, sen kohteena ei ole kerrassaan mitään muuta kuin Jeesus Kristus, Jumalan Poika, joka on annettu alttiiksi maailman syntien vuoksi. Se ei kiinnitä katsettaan rakkauteen ja kysele: Mitä olen tehnyt? Mitä olen rikkonut? Mitä olen ansainnut? Se kysyy: Mitä Kristus on tehnyt? Mitä hän on ansainnut? Siihen evankeliumin totuus vastaa: hän lunasti sinut vapaaksi synnistä, Perkeleestä ja iankaikkisesta kuolemasta.”
”Lakiusko on järkiuskoa.” Laki otetaan järjellä vastaan, mutta evankeliumi uskolla. Usko ei saa olla kuitenkaan järjetöntä eikä järki uskonvastaista.
Juuri näin ja naulan kantaan. Tunnen monia ihmisiä, jotka eivät tunnusta mitään, uskoa, mutta ovat järkeviä ja fiksuja ihmisiä. Tunnen myös monia uskovia ihmisiä, mutta heidän järjestään ei ota aina selvää.
Me emme voi mitään totuutta vastaan, vaan kaiken sen puolesta, sanoo Paavali jossain. Liitän mielessäni järjen jotenkin oivaltamiseen, nokkeluuteen ja tietynlaiseen päättelykykyyn, mutta ymmärrys ja viisaus toimii järjen yläpuolella, eikä ole sitoutunut syyn ja seurauksen lakiin. Ei järjen tarvitse olla ymmärrystä vastaan, mutta ilman ymmärrystä järki saattaa eksyä ja mennä ohi Tieltä.
Usko taas ei seuraa järkeä vaan katsoo yksin Kristuksen päälle.
”Herra on korkea, sillä hän asuu korkeudessa. Hän täyttää Siionin oikeudella ja vanhurskaudella.
Ja hän on sinun aikojesi vakuus, avun runsaus, viisaus ja ymmärrys; Herran pelko on oleva Siionin aarre. Jes.33
Malinen: ”Tunnen monia ihmisiä, jotka eivät tunnusta mitään, uskoa, mutta ovat järkeviä ja fiksuja ihmisiä.”
Niin tunnen minäkin.
Malinen: ”Tunnen myös monia uskovia ihmisiä, mutta heidän järjestään ei ota aina selvää.”
Varsin yleinen ihmistyyppi myös täällä meillä päin.
Hyviä kommentteja edellä. Kiitos teille kaikille.
Virsi 318: Jeesus, sä ainoa
Jeesus, sä ainoa heikkojen auttaja, anteeksiantaja uupumaton!
Pyhyys ja puhtaus, rakkaus, virvoitus, totuus ja armahdus sinussa on.
Kun uuvun, haavoitun, huomassas, Herra, sun, suuren ja siunatun, levätä saan. Toiset jos hylkäävät, kasvosi lempeät puoleeni kääntyvät rohkaisemaan.
Herrani, armahda, ohjaa ja taivuta, minne ja milloinka tahtosi vie. Neuvoilla Henkesi valaise mieleni. Tee, Jeesus, rakkaaksi ristisi tie.
Ainoa puhtaus, syntisen uskallus, tuskassa lohdutus: pyhyytesi. Vaatteeksi anna se! Ohjaa ja varjele jokainen askele, Jeesukseni.
Kristuksen kuolema on Paavalin mukaan myös meidän kuolemamme. Hän liittää tämän seurakuntanäkemykseensä. Seurakunnan jäseninä olemme Kristuksen ruumis, ristillä kuollut ja kolmantena päivänä ylösnoussut. Kuolema vapauttaa meidät vanhoista sitoumuksista ja ylösnousseen jäseninä olemme sitoutuneet Häneen. Tämä ei ole mikään helppo ajatus ymmärtää pohjia myöten. Tämän varaan kuitenkin voi heittäytyä.
”Miksi on tärkeää luottaa Jumalan sanaan?” Mikä on se Jumalan sana, johon kristityn tulee luottaa? Onko se Raamatun kirjoitettu sana? Raamatun oma todistus (Room. 10:8) näyttää sanovan toista: ”Sana on lähellä sinua, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi, nimittäin se uskon sana, jota me julistamme. Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva.”
Martti Pentti, kiitos kommentista, jota kannattaa pohtia. On hienoa ja arvokasta, jos sydämessämme on väärentämätön Jumalan sana ja usko Jeesukseen Kristukseen. Tyhjästä se ei ole sinne syntynyt. On tärkeää, että me ahmimme väärentämätöntä Jumalan sanaa, joka löytyy Raamatusta. Myös meidän sydämessä oleva sana on hyvä tarkistaa kirjoitetusta Jumalan sanalla, onko se totta vai harhaa. Kaikki opetus, jonka kuulemme pitää tarkistaa Jumalan sanasta. Tärkeää on, että meillä on sydämessä pelastava usko Jeesukseen Kristukseen, muu usko ei ole minkään arvoista.
Jos ryhdymme tarkistamaan sydämessämme olevaa uskon sanaa, olemme jo sen epäilijöitä. Vaikka se osoittautuisikin Raamatun avulla ’väärentämättömäksi’, se ei enää olisi uskon vaan opin sana. Oppi ei pelasta.
Kyrie eleison!