Viime vuosituhannen lopulla tapahtui mahdottomat muutokset. Rautaesirippu rapistui ja romahti lopulta kokonaan. Vielä emme tiedä kokonaisuutta, mitä kaikki lopulta merkitsee, mutta tiedämme sen, että Herramme voima lähti liikkeelle. Kaiken keskellä avautui uusi näkymä siihen, että Isien usko oli säilynyt kuin luolaan kätkettynä aarteena kansan syvien rivien sydämessä. Toki oli ihmisiä, jotka tiesivät koko ajan, mutta virallisesti eivät tienneet. Siitä kertoo ansiokkaasti kirja: Erittäin salainen. Hekin kulkivat Herran voimassa, vaikka työ oli silloin jopa vaarallista.
Nyt olemme uuden ajan edessä, kun ensimmäinen Inkeriläis-syntyinen piispa on laskenut sauvan alttarikaidetta vasten ja sen saa käsiinsä uusi ja uudet voimat omaava henkilö. Pienten harrastusteni lomassa olen tutustunut Aarre Kuukauppiin ennen hänen piispaksi valintaansa. Sain pitää häntä vieraana ja teimme pienen haastattelunkin vaiheessa, kun hänet oli valittu, mutta ei vielä vihitty. Sain silloin kuvan hänestä, että hän on uskollinen Herran palvelija, joka tunsi vastuun, mutta myös voiman lähteen. Piispa Leino Hassinen oli hänelle esikuva ja arvokas mentori siihen tehtävään Hassisen aikana vakinnutettiin kirkon toiminta ja siinä oli tietysti lukuisa joukko suomalaisia monen alan asiantuntijoita.
Inkerin kirkon nousu ikäänkuin tuhkasta uuteen kukoistukseen on ihmettä ihmeen perään. Rohkeus siinä nuorten henkilöiden porukassa on ollut ilmeinen, kun piti lähteä avaamaan uusia uria ja ikäänkuin elvyttämään vanhaa hengellistä perustaa, joka kuitenkin oli ollut kantavana voimana mummojen harteilla, kun miehet hävisivät jonnekkin. Valtava on se työmäärä, mitä Inkerin kirkossa tehty ja seurakuntia alkoi syntyä kaikkialle kuin liekkejä, kun mahdollisuudet avautuivat.
Valtava oli myös innostus, joka purkautui seurakuntaturismina. Vaikka suomalaiset ovat tehneet turistimatkoja N-liittoon kauan, mutta nyt siihen tuli hengellinenkin ulottuvuus, vaihtelevasti. Hämmennys oli käsin kosketeltavaa mummojen kasvoista se näkyi, kun he eivät olleet tottuneet länsimaiseen dokumentointiin kaikenlaisilla kameroilla salaman räiskeessä. Innostus kuitenkin hiipui ja vain uskolliset jäivät kilvoittelemaan rinnalle heidän kuormansa kantamiseen osallistuen. Siitä ovat kauniina ja siunattuna todisteena ne monet pyhätöt joita on noussut eri puolille hiippakuntaa.
Piispan tehtävä on ollut koko perhettä koskevaa, koska niin moniksi päiviksi perheen on pitänyt luopua hänesta ja uhrata ikäänkuin seurakunnan hyväksi. Rakas Jumala siunatkoon Kuukaupin perhekunnalle vielä paljon valoisia ja rakkauden täyttämiä yhteisiä vuosia. Uskon, että hänen sanaansa kuullaan ja kokemusta tarvitaan vieläkin, mutta nyt hän voi itsekkin vaikuttaa ajankäyttöönsä. Jumalan siunaus seuratkoon Inkerin kirkon elämässä ja myös uuden piispan ja emerituspiispan elämässä.
