Vanhemmuus on mitä ihanin, mutta myös haastavin tehtävä. Ihmislapsen sisintä murskanneet vahingot kiertävät helposti sukupolvelta toiselle – usein tiedostamatta ja tahattomasti.
Näin isänpäivän alla lukuisat isät ja äidit tuntevat vajavaisuutta vanhempina ja puolisoina. Tämä saattaa vahvistaa kiusausta takertua sellaisiin hyvän kumppanuuden ja vanhemmuuden kriteereihin, joista täyttää edes yhden: ”Myönnän, että olen kohdellut puolisoani ja lastani huonosti, mutta ainakin olen hetero!”
Keskustelu uudesta avioliittolaista ja sen vaikutuksista kirkkoon on vilkasta. Ihmiset seuraavat näitä puheenvuoroja herkin mielin. Kysytään Jumalan tahtoa ja rukoillaan johdatusta. Kuunnellaan asiantuntijoiden lausuntoja. Useimmat tahot julistavat tavoitteekseen suojella lasta.
Mutta – kumpi on lapsen kannalta vahingollisempaa: vanhempien seksuaalinen suuntautuneisuus vai esimerkiksi perheväkivalta?
Jumala puhuu meille Raamatun kautta. Jokin erityinen viesti meille annetaan siinä, että vain mies ja nainen voivat saada lapsen. Millaisen painoarvon tämä seikka saa Raamatun muun lasta suojelevan opetuksen rinnalla? Kuka tiivistäisi tuon muun opetuksen julkisuuteen?
Jos lähipiiriin ei kuulu homoja ja lesboja, ajatuskin heidän parisuhteestaan ja vanhemmuudestaan voi herättää ennakkoluuloja ja pelkoja. Minäkin tunnen vielä monenlaista epävarmuutta näiden asioiden suhteen.
Olen kuitenkin nähnyt heteroiden keskuudessa niin paljon tuhoisaa perheväkivaltaa, etten voi enää nähdä seksuaalista suuntautuneisuutta hyvän vanhemman ratkaisevimpana ominaisuutena. Sekä heterot että homot / lesbot lyövät, jopa hengiltä.
Voisimmeko sen tähden käydä keskustelua siitä, mitä heteroiden avioliitto ja vanhemmuus voivat pahimmillaan olla? Olemmehan jo pitkään hyväksyneet heidän avioliittonsa ja vanhemmuutensa. Kun nämä uhkakuvat on ensin palautettu mieleen, arvioidaanko vasta sen jälkeen homoihin ja lesboihin liittyviä, vastaavia uhkakuvia?
Kirjoitat että Raamattu asettaa heteroparit myönteiseen erityisasemaan. Missähän kohtaa Raamatussa puhutaan homopareista?
Esim.kertomuksessa Daavidin ja Jonatanin ’naisen rakauta ihmeellisemästä’ rakkaus-liitosta. (Huom: berith!)
Seppo, tuo vertaus, että Daavid ja Jonantan olisivat homopari, on aivan ihmiskeksintöä ja tuulesta temmattua. Se on täydellinen olkinukke.
Salme: ”Se on täydellinen olkinukke.”
Eikä ole. Ellet tiedä, mikä olkinukke on, katso vaikka wikipediasta.
Juhani: ”Daavid oli naistenmies”
Mistäs sinä sen noin varmasti tiedät? Voipi olla, että olikin bi. Tai sitten vielä kaapissa.
Sen verran otan kantaa, että minustakin Daavid ja Joonatan olivat toisilleen ne ykkösihmiset. Kyllä lukemastaan huomaa, että heidän suhteensa ei ollut pelkkä ystävyyssuhde. Se oli rakkaussuhde. Syvä rakkaussuhde.
Siihen aikaan vaan ei ollut vaihtoehtoja. Lisäksi he molemmat olivat ”julkisuuden valokiilassa”. Joonatan oli virallisesti Israelin kruununprinssi ja Daavid ensin kuninkaan suosikki, sitten vihollinen. He asuivat hovissa ja kansa seurasi hovin tapahtumia. Niissä oloissa heidän liitollaan ei ollut minkäänlaisia toteutumismahdollisuuksia.
Daavidin paetessa Saulia Joonatan tuli lohduttamaan Daavidia, että ”sinusta tulee Israelin kuningas ja minusta sinun lähin miehesi”. Niin epäilemättä olisi käynytkin, jos Joonatan ei olisi kaatunut.
Daavidista ja Joonatanista tulee mieleen elokuva Brokeback Mountain. Siinäkin, 60-luvulla, ne miehet Ennis ja Jack ovat toisilleen rakkaimmat läpi vuosien. He eivät vain voi elää yhdessä, koska yhteiskunta on mitä on. Molemmat ovat tahollaan naimisissa ja molemmilla on lapsia. Heidän on varastettava viikko silloin tällöin ”kalareissulle”. Vaihtoehtoja ei ole. Asuvat vielä maaseudulla kunnon punaniska-osavaltiossa. New Yorkissa juttu olisikin onnistunut.
Tietysti jokainen voi kehitellä oman ajatusmaailmansa tueksi vaikka minkälaisia muodostelmia Raamatun henkilöiden suhteista, mutta mitään todellista painoarvoa niillä ei ole. Ne ovat vain, kuten totesin, ihmismielen muodostamia rakennelmia oman agendan hyväksymiseksi.
”Kyllä lukemastaan huomaa, että heidän suhteensa ei ollut pelkkä ystävyyssuhde. Se oli rakkaussuhde. Syvä rakkaussuhde.”
Sanoisin tämän ennemmin niin, että heidän suhteensa ei ollut pelkkä kaveruussuhde. Nykykulttuurissa erityisesti miesten välinen ystävyys mielletään ”kaveruudeksi”, hengailuksi äijäporukalla, ajan viettämiseksi työn ja perhe-elämän ohessa.
Ilman muuta ystävyys on rakkautta ja ystävyyssuhde on ja voi olla syvä rakkaussuhde. Oleellista onkin se oliko suhde SEKSUAALINEN suhde. Mikään ei viittaa siihen.
Toivoisin todella, että ystävyys hyväksyttäisiin ja ymmärrettäisiin rakkauden muodoksi myös nykypäivän Suomessa. Moni itsensä homoksi mieltävä voi oikeasti kaivata syvää ystävyyssuhdetta ja siihen kuuluvaa fyysistä läheisyyttä. Ystävän kosketusta, joka toki on kulttuurillinenkin seikka siinä mikä kuuluu ystävyyteen ja mikä on jo eroottista.
Seksuaalisuus on kuitenkin se selkeä vedenjakaja, joka tekee suhteesta homosuhteen.
Merja
Joo, Brokeback Mountain on tosi hieno elokuva Jenkkilästä peräisin olevaksi. Yleensä en jenkkileffoja juurikaan katsele, mutta Brokeback Mountain on kyllä mielestäni yksi parhaista.
Ei Salme ole. Käsitys on erittäin hyvin perusteltu,sillä liitosta käytään samaa sukupuolista liitto-sanaa berit kuin aviolittoistakin, poikien keskinäinen rakkaus on ’naisen rakkautta ihmeellisempää’. ja ennenkaikkea isä Saul haukkuu suhteen johdosta poikansa äidin perverssiksi! Tähän Saulin ’perverssi’ sanavalintaan ei ole mitään muuta järkevää syytä!
Kirjoitat Seppo tilanteesta, jossa ”isä Saul haukkuu suhteen johdosta poikansa äidin perverssiksi! Tähän Saulin ‘perverssi’ sanavalintaan ei ole mitään muuta järkevää syytä!”
Mitä raamatunjaetta tarkoitat? Oletko ottanut huomioon, että Saul ei ollut Daavidia jahdatessaan enää Jumalansa Jehovan suosiossa? Ja jutut sen mukaisia.
Näin aluksi lähden sitä olettamuksesta, että Saul voisi harrastaa vähän samantasoista perverssi-syyttelyä kuin mitä homottelukin on nykyisin haukkumasanana. Tuohon aikaan syyttely oli tietysti aivan erityisen vakava syytös.
Mutta lopulliisia johtopäätöksiä voi tehdä sitten, kun tiedän millaisesta kontekstista olemme keskustelemassa.
Rauli,kyseessä on 1 DSamuel 20,ja 30. Tilanteessa Saulinpoika Joonatanhalua lähteä Daavidin luo Bethlehemiin:
ל וַיִּחַר-אַף שָׁאוּל, בִּיהוֹנָתָן, וַיֹּאמֶר לוֹ, בֶּן-נַעֲוַת הַמַּרְדּוּת: הֲלוֹא יָדַעְתִּי, כִּי-בֹחֵר אַתָּה לְבֶן-יִשַׁ י, לְבָ שְׁ תְּ ךָ, וּלְבֹשֶׁת עֶרְוַת אִמֶּךָ. 30 Then Saul’s anger was kindled against Jonathan, and he said unto him: ’Thou son of p e r v e r s e rebellion, do not I know that thou hast chosen the son of Jesse to thine own shame, and unto the shame of thy m o t h e r ’s n a ke d n e s s?
Sanajuuri בָשְׁתְּ (Gezenius Hebrew Chaldee Lexicon p.147, hakusana 1332) merkitsee häpeällinen ja sanan häpy kontekstissa tietysti häpeällistä sukupuolikäytäymtymistä.
Saulin sanavalinat eivä’t tääs johdu häen suhteestaan Jumalaan.
Sana perverssi ja äidin häpy ovat kontekstissa Joonatanin ja Daavin saulin kiihdytäneesen kiintymykseen.
Daavidin henkeä vainoava Saul siis suutuspäissään haukkuu Jonatania repliikillä ”Sinä petollisen nartun pentu! Tiedän kyllä, että sinä pidät yhtä tuon Iisain pojan kanssa häpeäksi itsellesi ja kirotulle äidillesi!” Epäilemättä tämä kiivasluontoinen syytös sisältää juuri niitä elementtiä, joita alkukielestä olet kaivanut.
Onko kuitenkaan mielestäsi millään tavoin loogista, että ihmiset suutuspäissään kertovat toisesta osapuolesta totuuden? Eikös sitä pikkuisen ole tapana värietellä?
Oliskohan Saul nykykielellä sanonut ”senkin homo” ihan ilman mitään sukupuolisia suuntaamisia?
Heinolan rinnakkaistodellisuudessa Daavid ja Joonatan olivat homopari vaikka Daavid oli naistenmies
Juhani: “Daavid oli naistenmies”
Mistäs sinä sen noin varmasti tiedät? Voipi olla, että olikin bi. Tai sitten vielä kaapissa.
Tällä kertaa komppaan vahvasti Juhani Ketomäkeä, vaikka Sepon rinnakkaistodellisuudesta puhumissa on jo hiukan ilkeilyn vivahde.
Mikään Raamatussa ei todista, että Jonatanilla ja Daavidilla olisi ollut eroottista rakkautta.
1. Samuelin kirja kertoo seuraavaa ”Jonatan kiintyi Daavidiin ja rakasti häntä tästä lähtien kuin omaa henkeään.” Kyseessä ei siis ollut suinkaan seksuaalinen vetävyys vaan äärimmäisen epäitsekäs rakkaus. Seuraavassa jakeessa kerrotaankin, että ”Jonatan solmi Daavidin kanssa ystävyysliiton.”
Yksi seikka tekee täysin mahdottomaksi sen, että Daavidilla ja Jonatanilla olisi ollut homoseksuaalisia päämääriä. Ja se on tuolloin voimassa oleva Mooseksen laki. Siinä kun todetaan yksikantaan: ”Jos mies makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, he ovat molemmat tehneet kauhistuttavan teon ja heidät on surmattava. He ovat itse ansainneet kuolemansa.”3.Mo20:13)
Raamattu selkeästi kertoo Daavidin saaneen Kaikkivaltiaan suosion ja tuen. Sellaista ei tietenkään Hänen lakinsa rikkojalle olisi suotu.
Eroottispohjaista ”naisen rakkautta ihmeellisemästä” kahden miehen välisestä ystävyysliitosta kerrotaan siis 1. Samuelin kirja 18. luvun kajeissa 1 ja 3.
Ketomäki ei varmaan ole kuullut koskaan mitään bi-seksualisuudesta tai kulissiavioliitoista..eikä Casanova syndrooman syistä….Euroopankin kuninkaalliset ei-heterot yleenäs naitettiin.
Rauli, kuninkaalliset rikkoivat Mooseksen lakia Vt:sä varsin usein. Tottakai suhteet pidettiin julkisuudelta salassa. Eikä siitä aivan avoimesti kerro Vt:kään. Synnynnäisiä seksuaaliominaisuksia eivät julmimmatkaan lait poista. Onhan sitä yritetty, Englanti mm. ajoi AlainThuringion, joka oli pelastanut miljoonia ihmishenkiä,itsemurhaan.
On totta, että ”kuninkaalliset rikkoivat Mooseksen lakia Vt:sä varsin usein”. Ja edelleen on oletettavaa, ettei Daavidin suvun jäsenten rikkomuksista saada VT:ssä täydellistä luetteloa. Premissit ovat tältä osin kunnossa.
Sinun johtopäätöksesi Seppo on kuitenkin vastoin Raamatun logiikkaa. On vähintäänkin riittävästi kertomuksia siitä, että Jumalan lakien rikkomisesta seurasi aina rangaistus. Niin myös Daavidille myöhemmin tunnetussa Batseban tapauksessa.
Raamattu ei edes puolella lauseella paheksu Jonatanin ja Daavidin syvää ystävyyttä, minkä se varmasti tekisi homoeroottisen suhteen kyseessä ollen. Jumala kun ei koskaan siunannut niiden kuninkaiden toimintaa, jotka rikkoivat Hänen lakiaan.
Homoliittojen siunaamiskeskustelu on huomattavasti tuoreempaa polemiikkia.
Hyvät perustelut Raulilta.
Ketomäellä ei näy olevan lainkaan todellisuutta ei rinnakkaista eikä sille toveria….
Kun mennään alkukantaisiin heimo yhteisöihin, niin siellä yhteisö on vahvana tukena ja perheenä lapselle, niinhän meillä Suomessakin on ollut vielä ennen nykyistä itsekeskeistä aikaa ja arvoista luopumista. (perhe arvot)
Terveellinen ympäristö lapselle on nähdä, kuinka isä ja äiti hoitavat lapsiaan ja tekevät kaikkensa heidän eteensä vaivaa säästämättä, näin kasvaen he oppivat myös omaan aikuisuuteensa sen taidon, miten selvitään arjessa kipuillen ja yhdessä pysyen avioliittoa kunnioittaen.
On tehty tutkimusta ja todettu yksiselitteisesti, että vanhempien antama mailli toistuu lapsien rakentaessaan omaa elämäänsä.
Ehjät ja toisiinsa sitoutuneet vanhemmat selviytyvät tässä kirkkaina voittajina, mikäli mittarina ovat omassa parisuhteessaan ja elämässään hyvin selviytyneet lapset. Poikkeus vahvistaa säännön ja avioerolapset voivat myös selviytyä loistavasti, mutta se ei vähennä normin sääntöä.
On hyvin tunnettua myöskin se, että rikkinäisten avioiliittojen lapset saavat henkisiä traumoja, eivät niinkään riitelystä, vaan siitä, että asioita ei selvitetä, vaan siitä, että perhe rikotaan ja hajotetaan sovittamattomien ristiriitojen tähden. Malli jää elämään ja omassa elämässä toistuu sama kuvio, kun tulee vaikeaa, niin poistutaan paikalta sanaakaan sanomatta ja paetaan.
Kärjistän ja yleistän tarkoituksella, sillä parisuhde asioita on liian vaikeaa laittaa yksiin kansiin. Hyvä on kuitenkin huomata, että onnistuminen avioliitossa on paljon suurempi yhteiskunnallinen kysymys, kuin nykyisin annetaan ymmärtää ja parisuhteen yhteiskunnallinen tukeminen pitäisi olla sen keskiössä ja lastensuojelu kysymyksessä onnistunut avioliitto on asia numero yksi.
Lapsilla on hyvä, kun vanhemmila on hyvä. Hyvä yhteiskunta kantaa kansalaisten taakkoja lainsäädöllä heikoiman etuja suojellen.
Lasta suojellaan parhaiten, kun vanhempien rakkautta ja avioliittoa suojellaan kaiken tunnetuin keinoin. Yksilökeskeisyys ei mahdu perheen arkeen, vaan yhteisökeskeisyys. Yhteisöä tukien myös yksilöä tuetaan, ei toisinpäin kuten nyt on tapana. Erot ovat aina yksilöiden ratkaisuja. Lapselta ei juuri kysytä, vain aikuiset eroavat.
Yhteiskunta joka sanoo: ”Koittakaa pärjätä vanhemmat… Meillä ei ole varaa auttaa, me huolehdimme vain siitä, että yritykset saavat rahaa ja valtaa…” On menettänyt järkensä, sama koskee ihmisiä, jotka ajattelevat, ettei perheellä ole mitään annettavaa yhteiskunnalle, vain yksilöillä on.
Tämä on sokeaa lyhyt näköisyyttä ja johtaa pian tuhoon.
Hyvin voivat perheet ovat kansakunnan peili, ei rikkaat ihmiset, toisin kuin vero gallupit antavat ymmärtää. Raha hankkii vain tavaran, ei onnea, rauhaa ja iloa, silti kaikki tavoittelevat nykyisin vain rikkauksia, kyllä siinä lapset jäävät jalkoihin ja näin on myös käymässä… Suomessa.
Mikään raha ei kohta riitä hoitamaan niitä lapsia ja vanhempia, joita nykyinen yhteiskuntamme tuottaa. Joku taas näkee hyvän bisneksen siinä, että kaikille lapsille saadaan pian oma psykiatri.
Kiitos Ismo Malinen kommentistasi, mikä pureutuu asian ytimeen huulen heiton sijaan.
Jotain muutakin kuin mutua pitäisi löytyä Daavidia koskevien väitteiden tueksi. Tässä on tehty niin että ensin on päätetty Daavidin olleen homo- tai biseksuaali ja sitten keksitty sille ”todisteita”. Rauli Toivonen tuo hyvin esille miksi se on mahdotonta.
Ketomäki, nimenomaan Raulin perustelut ovat mutua, minä olen antanut selkeitä tekstillisiä indisioita. Saul mm. haukkuu poikansa PERVERSSIN äidin pojaksi ja sanoo poikansa häpäisseen äitinsä HÄVYN. Tähän Saulin sanontan on vaikea keksiä mitään muuta syytä kuin se että Saul näke poikien suhteen sukupuolisesti perverssinä ja häpeällisenä.
1) Rauli, Jumala siunasi Abrahamia joka rakasteli orjatartaan, ja Salomoa, joka välillä myös toimi Jumalansa vastaan.
Raamatun ’logiikka’ on puhdasta dogmatismia, itse asiassa kirjasto on niin ristiriitainen ettei sieltä yhtä selvää logiikka löydy.
2) Ja Sari W: Saulin sanavalinta poikansa äidin perverssi-nimitelyssä on selvä viittaus siihen että Saul näki suhteen luonnottomana.
3) Ja Salme. minulla ei ole asiassa mitään erityistä agendaa, olen kahden lapsen ja kolmen lapsenlapsen hetero isä ja isoisä,mikä näin isänpäivänä todettakoon. Minä olen päätynyt tähän käsitykseeni puhtaasti tekstikriittiseltä pohjalta.
Seppo,
En ole koskaan kuvitellut sinun olevan muuta kuin mitä kerrot olevasi.
On syytä pitää mielessä se, että Daavidin ja Jonatanin väitetty homosuhde tapahtui lakiliiton aikana. Abraham on siinä mielessä huono esimerkki, että hänen aikanaan kirjoitettua lakia ei ollut olemassakaan. Mitä lakia Abraham mielestäsi rikkoi?
Toki homosuhde esitetään äärimmäisen epäedullisessa valossa jo tuolloin, Lootin kotikaupunki ei ollut totisesti Jumalan tahdon mukainen yhdyskunta.
Salomo menetti lopulta suosionsa Jumalan silmissä, vaikka hänen hallintansa alkuvaihe olikin yhtä juhlaa. Yksikin homosuhde ja Salomo olisi tipahtanut hallitusjakkaralta jo aiemmin – ja pää olisi Mooseksen lain mukaisesti pudonnut samassa rytäkässä.
Mihin Salomon virheeseen mahdat viitata?
On huomattava, että kaikkina aikoina Raamattu kertoo ihmisten erehtyväisyydestä, ja toisaalta myös Kaikkivaltiaan armollisuudesta katuvia palvelijoitaan kohtaan. Tahallista homosuhdetta ei missään päin Raamattua katsota suopein silmin, Daavidin ja Jonataninkin välille solmittu olisi ollut ”kauhistuttava teko” tuon ajan jumalallisen lainsäädännön mukaan.
Onko Seppo Mooseksen laki mielestäsi tässä homokysymyksessä ”mutu”-tulkintainen? Minusta se on varsin selkeää luettavaa, vaikkei se enää voimassa olekaan.
”2) Ja Sari W: Saulin sanavalinta poikansa äidin perverssi-nimitelyssä on selvä viittaus siihen että Saul näki suhteen luonnottomana.”
Minä en nyt mitenkään päin saa tulkittua tuota Saulin raivokohtausta siten, että sen perusteella voisi päätellä Jonatanin olleen homo. Ihan ”normaalia” raivopäisen ihmisen käyttäytymistä. Kun ihmiseltä menee maltti ja itsehillintä suusta tulee vaikka mitä.
Se on kyllä totta, että Raamatussa aina pahasta teosta ei suoranaisesti seuraa rangaistusta, jonka voisi selkeästi yhdistää tekoon.
Jos Samuelin kirjaa lukee kokonaisuutena, niin Joonatan oli henkensä velkaa Daavidille, siitä sanota, että rakasti häntä, kuin omaa sieluansa. Kahden miehen rakkaus voi tosiaan olla suuremapaa, kuin miehen ja naisen rakkaus ja ilman mitään seksuaalista kanssa käymistä.
Davidilla oli monia vaimoja ja myös Daavidin ja Joonatanin suvut tekivät liiton Saulin vainotessa Davidia.
”Niin Joonatan teki liiton Daavidin suvun kanssa. Ja Herra vaati koston Daavidin vihamiehiltä.”
Itselläni on monta hyvin rakasta veljeä ja voinen sanoa heitä rakastavani syvästi. Mitään seksuaalista ei tuohon kuitenkaan liity.
Daavidin ja Joonatanin rakkaus oli syvää luottamusta ja kannattaa lukea Samuelin kirjaa, ymmärtääkseen mistä miesten välillä oli oikeasti kysymys. Jos joku on pelastanut henkesi, niin tiedät mistä tuossa on kysymys.
Tuolaisesta sinun kuvaamstasi suhteesta käsin Malinen ei olisi Saulilla ollut mitään syytä luonnehtia poikaansa perverssin äidin pojaksi joka häpäisee äitinsä hävyn.
Mitenkäs se liittyy Jonatanin oletettuun homouteen kun Saul haukkuu tämän äitiä perverssiksi?
Heinola vetää hatusta tulkintojaan VT:n teksteistä eli käyttää ns stetson-menetelmää. Tarvittaessa hän kehittelee samalla menetelmällä ”käännöksiä” alkukielestä.
Ketomäki voi itse tarkistaa Saulin vaimostan käyttämän luonnehdinnan merkityksen.
Käyttämäni ’hattu’ on asiassa heprean tieteellinen sanakirja.
Ja hyvä on lukea myös tämä:
Vain todella sokea voi olla näkemättä, että lesboja olivat Naomi ja Ruth ja Daniel ja Ashpenax homopari: “The Hebrew words which describe the relationship between Daniel and Ashpenaz are chesed v’rachamim The most common translation of chesed is “mercy”. V’rachamim is in a plural form which is used to emphasize its relative importance. It has multiple meanings: “mercy” and “physical love”. It is unreasonable that the original Hebrew would read that Ashpenaz “showed mercy and mercy.” A more reasonable translation would thus be that Ashpenaz “showed mercy and engaged in physical love” with Daniel.”
Rauli, Abraham rikkoi luomiskertomuksenm käskyä että mies yhtyköön naiseensa.
Tämän juuri kristityt tulkitsevat tarkoittavan miehen yhtä vaimoa. Abrahamin nainenhan ja siis vaimo oli Saara.
Salomo toimi vastoin Herran sanaa ja tahtoa ottaessaan vaimoksen faraon tyttären sekä sivuvaimoikseen muukalaiskansojen naisia.
Mooseksenlaki ei sinällään ole Rauli mutua vaan se on sinulta mutua kun spekuloit sen soveluksista ja sen rikkomisten seurauksista kuninkaallisille…
Lait ovat tänäänkin paljolti alarakenteita varten,ylärakentet onnistuvat kiertämään niitä erinomaisen hyvin.
Luomiskertomuksesta käy ilmi Jumalan alkuperäinen tarkoitus. Ja se oli tasan yksi mies ja tasan yksi vaimo. Jeesus osoitti, että tästä alkuperäisestä tarkoituksesta kuitenkin etäännyttiin ihmisen syntisyyden myötä. Lemekin kerrotaan olleen ensimmäinen, jolle ei yksi vaimo riittänyt.(1. Mooseksen kirja 4:19–24)
Abrahamin aikaan tilanne oli siis se, että Jehova salli moniavioisuuden, vaikka hän ei ollut moista käytäntöä alkuun polkaissut. Raamatussa sitten kuvaillaan, kuinka paljon hankaluuksia tuollainen poikkeusjärjestely toi mukanaan. Se ei oikein tominut edes hurskaiden ihmisyksilöiden kesken..
Abraham ei siis monivaimoisuudellaan rikkonut millään tavoin Jumalan silloista lainsäädäntöä. Syntiä mies kaikkien muiden tavoin teki, mutta silti häntä siunattiin, ja hänet mainitaan esimerkikillisten vaeltajien joukossa(Hepr11:8-11)
Ymmärrät varmasti pointin: Raamattu kertoo, että jokaista kohdellaan voimassa olevien säädösten mukaan. Ei menneiden eikä tulevien. Aika oikeudenmukaista, eikö vain?
Salomon valinnat osoittavat juuri sen, mitä tässä sinulle nyt yritän todistaa. Kuninkaat eivät voineet poiketa tahallaan laista ja saada Jumalaltaan Jehovalta siunauksia Salomo ei ollut poikkeus.
Raamattu kertoo, että ”kuningas Salomolla oli vaimoinaan lukuisia vieraiden maiden naisia, joita hän rakasti. Faraon tyttären lisäksi hänellä oli moabilaisia, ammonilaisia, edomilaisia, sidonilaisia ja heettiläisiä vaimoja.” (1.Ku11:9-13)
Tällainen monivaimoisuus – vierasmaalaisten vaimojen ottaminen jo sinänsä – oli vastoin sitä, mitä Mooseksen laki sanoi: ”Kuninkaalla ei myöskään saa olla lukuisia vaimoja, ettei hänen sydämensä luopuisi Herrasta.”(5.Mo17:17)
Luojan silloisten ohjeiden noudattamatta jättäminen ei jäänyt vaille rankaisua. Kerrotaan, että ”kun Salomo vanheni, taivuttivat hänen vaimonsa hänen sydämensä seuraamaan muita jumalia, niin ettei hän antautunut ehyin sydämin Herralle, Jumalallensa, niinkuin hänen isänsä Daavidin sydän oli ollut.”(1.Ku11:4)
Huomastitko Seppo laatuluokituseron Daavidin ja hänen poikansa välillä? Sellainen olisi varsin kyseenalainen, jos Daavid olisi törkeästi ja vailla seuraamuksia ollut homosuhteessa Jonataniin. Ja tässähän meillä se mielipide-ero asuu. Vai joko sinä ymmärrät ei-mutu-perusteluni suoraan Raamatusta?.
Kas, Heinolan stetson-menetelmä laajenee jo laintulkintaankin.