Pääsiäinen on kristillisen perinteen juhla, joka on antanut uuden sisällön esikristilliselle kevään juhlalle. Keväisen luonnon ja elämän vertauskuvat liittyvät pääsiäiseen. Kristillisessä perinteessä pääsiäismuna on ylösnousemuksen vertauskuva. Pääsiäisenä korostuvat syvälliset arvot, joita mietimme. Asiaan liittyen kysytään, mitä liturgiset värit, musta ja valkea, tarkoittavat pääsiäisen sanomassa. Pääsiäisenä pohditaan ruokakulttuuria.
Palmusunnuntaina alkoi hiljainen viikko, jota kutsutaan pyhäksi viikoksi, suureksi viikoksi ja piinaviikoksi. Kärsimyssunnuntain nimi on myös käytössä. Se kertoo, että lähestytään pääsiäistä ja kärsimystapahtumia. Kärsimyksen syvintä olemusta pohditaan. Pääsiäisen paikka on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai.
Tunnemme hyvin Mikael Agricolan liputuspäivän ja hänen keksimänsä pääsiäisen uudissanan, joka kuvaa paastonajan loppumista. Olemme huomanneet, että pääsiäisen paikka kalenterissa vaihtelee vuosittain. Vuonna 2010 pääsiäispäivä oli 4. huhtikuuta, nyt puolestaan 1. huhtikuuta.
Carl Friedrich Gaussin mukaan pääsiäinen voidaan määrittää matemaattisesti kalenteriin. Opiskelijoita kiinnostanee kevätarvioinnin lähestyessä Gaussin käyrä ja kyseisen matemaatikon henkilöhistoria ja miten hän selviytyisi niin sanotuista ”Pisan testeistä”. Verkossa on osaamista kuvaavia tehtäväsarjoja, joita kannattaa kokeilla.
Kyseinen henkilö suoritti 10-vuotiaana opettajan antaman silloisen ”Pisa-tehtävän”. Oppilaiden oli laskettava summan arvo luvuista yhdestä sataan. Opettaja luuli, että hän saisi tehdä ”rauhassa omia töitään”, kun antaa tarpeeksi vaikean tehtävän ratkaistavaksi. Toive ei toteutunut, sillä 10-vuotias oppilas osoitti nopeasti matemaattiset taitonsa ja kykynsä.
Pääsiäisen ja kulttuurin kannalta Johann Sebastian Bach on miettinyt nuottien järjestystä viivastolla. Hänen säveltämänsä Tuomas-passio on korkealaatuinen tuotos, jota arvostetaan. Kun pääsiäistä tarkastellaan musiikin näkökulmasta, Matteus-passiota ei voida sivuuttaa.
Monia kiinnostavat pääsiäissanan kielivastineet: påsk, Easter ja Ostern sekä Пасха ja Πάσχα. Niihin perehtyessä sanojen kulttuurilliset ja kielihistorialliset tekijät vievät helposti mukaansa. Sanojen muinaisgermaaninen alkuperä tulee vastaan sanojen rakenteita ja taustoja tutkiessa.
Hiljaisen viikon päiville on annettu kansanomaiset nimet: malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai, pitkäperjantai, pääsiäislauantai eli lankalauantai, hiljainen lauantai ja pääsiäissunnuntai eli sukkasunnuntai. Pääsiäispäivän jälkeen on toinen pääsiäispäivä.
Hiljaisen viikon päivien nimet ja pääsiäisen sanoma ovat tulleet tutuiksi kodeissa, kouluopetuksessa ja kirkollisissa tapahtumissa. Vilkkaasti on keskusteltu, mitä virsiä saisi esittää koulujen juhlissa. Kouluissa taideaineiden yhteydessä askarrellaan ja maalataan pääsiäismunia. Suomalaisten kultaseppien tekemät tuotokset Pietarissa ovat kuuluisia.
Hiljainen viikko on tullut tutuksi, kun virpojat ovat soittaneet ovikelloa sunnuntaina eli virposunnuntaina. He ovat kysyneet reippaasti, toimintaa harjoitelleina: ”Saammeko virpoa?” Myöntävän vastauksen jälkeen on tapahtunut virpominen: ”Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuodeks, sulle vitsa mulle palkka.”
Pääsiäisen aikana on mielessä asioita, jotka liittyvät arvojen toteutumiseen, tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Martti Luther lausui aikoinaan tunnettuja ”teesejään”, joita oli tarpeellista ottaa huomioon silloisessa yhteiskunnassa. Ajankohtaan liittyen voidaan hiljentyä miettimään pääsiäisen sanomaa ja sitäkin, miten päätöksenteko on onnistunut tehtävässään, jota perustuslaki ohjeistaa ja valvoo.
Perusteltua on kysyä, miten maamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä ja miten hoidetaan sosiaali- ja terveydenhuolto. Keskustelua ovat sävyttäneet elokuvatkin. Niiden tekemistä on pohdittu ja palkittu Jussi-gaalassa. ”Tuntematon sotilas” ja ”Ikitie”-tuotokset ovat saaneet eri määrin julkisuudessa palstatilaa ja arvioita.
”Sananvapaus” ja ”sananvastuu” ovat yhteydessä omiin kokemuksiin ja arvomaailmaan. Kuopion kaupungintalolla järjestettiin ”Sananvapausseminaari” 19.3.2018. Toimintojen vastuullisuutta perätään. Aiheellisesti kysytään, millaista on oikeudenmukaisuuden toteutuminen yhteiskunnassa.
Hyvinvointikysymyksiä mitataan eri tavoin. Melko usein asioita tarkastellaan niitä tarkemmin analysoimatta: voidaan sanoa muun muassa, että ollaan keskimäärin tyytyväisiä hyvinvointia ja onnellisuutta kuvaavien tekijöiden suhteen. Päätöksenteko näyttäytyy toisenlaiselta, kun tuloksia arvioidaan tarkemmin eri väestötyhmien kannalta.
Asioita pohtiessa muistuu mieleen kiinnostava tähtitieteen tutkimustuloskin. Saturnuksen uloimman renkaan laidalla kiertää jäästä ja kivestä muodostunut taivaankappale, joka on luultavasti kehittymässä Saturnuksen itsenäiseksi kiertolaiseksi. Mitä kertovat toisaalta joulukertomukset tähtitieteen kannalta?
Hyvää pääsiäisen aikaa.
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
Radio Patmoksen aamussa keskusteltiin Pääsiäisestä ja mm helvetistä: Saimme kuulla pohdintaa Jumalan rakkaudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Keskustelijan mielestä ikuinen rangaistus tulisessa helvetissä on oikeudenmukainen seuraus adamin synnistä ja ihmisten sittemin tekemeistä tekosynneistä olkoot ne miten pieniä hyvänsä. Tulkitsen tämän niin, että esim. 14 vuotiaana syöpään kuollut tyttö, joka ei ole ehtinyt saada uskonlahjaa ja on tietysti syytön omaan periyntiinsä, on tekemiensä tekosyntien esim. sokeripalan näpistämisestä ja vanhemilleen kiukuttelusta ansainnut miljardi vuotta ja taas miljardivuotta jne kestävän kärvennyksen muutaman tuhannen asteen liekeissä. Tuli mieleen kysyä että ajatellaanko siellä ihan aikuisen oikeasti mitä puhutaan ja opetetaan?
Arvoisat lukijat
Kiitän suuresti, kun olette lukeneet pääsiäistä koskevia artikkeleitani ja pohtineet niiden sisältöä.
Historiasta muistamme Mikael Agricolan, jonka toiminta on ollut merkittävää. Häntä ei voida sivuuttaa, kun kerrotaan pääsiäisestä suomen kielellä.
Pääsiäisen liturginen väri on kertonut paljon pääsiäisen sanoman sisällöstä. Muistelemme vielä, mitkä ovat hiljaisen viikon kansanomaiset nimet.
Kiirastorstain ja pitkäperjantain kirjoitetut tekstit ja tulkinnat ovat puhuttaneet. Mietimme sitä, mitä annettavaa hiljaisella viikolla on ollut kiireisille ihmisille. Virpojat ovat kuuluneet hiljaisen viikon tapahtumiin.
Toinen pääsiäispäivä on lopuillaan. 31. maaliskuuta oli lankalauantai, jolloin aikoinaan poltettiin esimerkiksi katajista tehtyjä pääsiäiskokkoja. Polttamisella ajateltiin vaikutettavan suotuisasti hyviin asioihin. Nyt voidaan pohtia, mitä pääsiäinen on merkinnyt ihmisille verrattuna aikaisempiin pääsiäisen ajanviettoihin.
Hyvää toista pääsiäispäivää.
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio