Kamerunissa maisema on hyvin vaihteleva. Maa on monien vuoristojen ja vesiväylien maa.
Elian elämästä kerrotaan sunnuntain lukukappaleessa. Siinä kerrotaan hänen pyhiinvaelluksestaan Siinain vuoristoon Hoorebiin. Elia oli profeetta Pohjoisessa valtakunnassa eli Israelissa, jonka pääkauunki oli Samaria.
SUNNUNTAI 24.5.2020
6. sunnuntai pääsiäisestä, latinaksi Exaudi
Pääsiäisjakso, pääsiäisaika
Pyhän Hengen odotus
Ensimmäinen lukukappale: 1. Kun. 19: 8-13
Ennen matkalle lähtöään Elia söi kunnolla. Sitten matkansa hän toteutti hyvin pitkään paastoten. Aidon pyynvaelluksen tavoin hänen suurin pyrkimyksensä oli kohdata Jumala. Päästä niin lähelle Herraamme kuin mahdollista. Jumala vastasi hänen sydämensä kaipaukseen ja antoi oman kunniansa tulla ilmi valtaisessa luonnon ilmiöiden välittämässä puhuttelussa.
Aluksi oli raivoava ukkosmyrrsky, siteen maanjäristys. Olen Kamerunissa kokenut miltä ukonilma tuntuu silloin, kun itse on keskellä ukkospilveä. Vuoret ovat niin korkeita, että pilvet liikkuvat ikäänkuin niiden helmoissa. Kun tuollaisen ukkospileven sisällä salamat välähtelevät eri puolilla, niin tunnelma on jylhän vaikuttava. Jotain tuollaista Elia koki Hoorebin huipun luona Siinain vuoristossa erääseen luolaan lepäämään mentyään. Luolassa hän oli turvassa vaikka ilma raivosi ja maa järisi.
Sitten tuli tyyni ilma. Vain hiljainen henkäys oli koettavissa. Tässä tilanteessa Elia koki, että Jumala oli tullut hänen luokseen, Jumala ilmestyi hänelle. Pyhän Hengen vaikuttava puhuttelu kosketti häntä koko olemukseen. Hetki oli pyhä.
Elian kokemuksen merkitys meidän pelastuksellemme
Antti Laato kuvaa tapausta kirjassaan Vanhan testamentin selitysraamattu II, Historiakirjat seuraavin sanoin:
”Jumalan edellä kulki hirmuinen myrsky, maanjäristys ja tulenlieska. Ne tuhosivat tieltä kaiken, ja varjelivat näin Jumalan pyhyyttä joutumasta kosketuksiin minkään epäpuhtaan kanssa. Kukaan ei voinut nähdä Jumalan kasvoja.– Siksi Elia peittää kasvonsa näkemästä niitä. Jumalan todellinen olemus kätkeytyy hiljaiseen tuulen huminaan. Kun siis UT:ssa sanotaan, että Jumala on rakkaus –, sillä tarkoitetaan juuri hiljaisessa tuulen huminassa ilmestyvää Jumalaa. Jumalan rakkauden olemus ei kuitenkaan sulje pois hänen pyhyyttään. Jumalan rakkaus ilmestyi Jeesuksessa ihmisille, niin että kaikki voivat pelastua. Mutta tätä pelastusta edelsi Jumalan pyhyyden vaatimus siitä, että synti on hävitettävä. Siksi Jumalan rakkauden ilmestyminen pelastuksena ihmiskunnalle merkitsi Jeesuksen uhrikuolemaa.”
Laato viittaa myös Lutherin ahdistuneille antamaan lohdutukseen, josta otan muutaman lauseen:
”Lupaus antaa Kristuksen, joka on täydellinen ja ikuinen vanhurskautesi. Niin usko herättää sydämessäni kaikkien kauhujen ja synnintunnon keskelläkin sen lujan toivon, sydämen kaipauksen, että saan olla vanhurskas.”
Tässä vielä lukukappale luettavaksi
1. Kun. 19: 8-13
Elia nousi jalkeille ja söi ja joi. Ruoka antoi hänelle voimaa kulkea neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, kunnes hän tuli Horebille, Jumalan vuorelle. Siellä hän asettui yöksi luolaan. Yöllä Elia kuuli Herran äänen: ”Miksi olet täällä, Elia?” Hän vastasi: ”Hellittämättä olen taistellut puolestasi, Herra, kaikkivaltias Jumala, kun israelilaiset ovat hylänneet sinun liittosi. He ovat hajottaneet alttarisi ja tappaneet profeettasi, niin että vain minä olen jäänyt jäljelle. Nyt he etsivät minua riistääkseen minultakin hengen.” Herran ääni sanoi: ”Mene ulos ja seiso vuorella Herran edessä. Herra kulkee siellä ohitsesi.” Nousi raju ja mahtava myrsky, se repi vuoria rikki ja murskasi kallioita. Mutta se kävi Herran edellä, myrskyssä Herra ei ollut. Myrskyn jälkeen tuli maanjäristys, mutta Herra ei ollut maanjäristyksessä. Maanjäristystä seurasi tulenlieska, mutta Herra ei ollut tulessakaan. Tulen jälkeen kuului hiljaista huminaa. Kun Elia kuuli sen, hän peitti kasvonsa viitallaan, meni ulos ja jäi seisomaan luolan suulle.
Viikkoa ennen helluntaita vietettävän sunnuntain teemaa esitellään ja tekstit näytetään osoitteessa
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-24-5-2020/
Söndagens tema och texterna presenteras här
https://www.kyrkoarskalendern.fi/kalendar-dag/sondag-24-5-2020/
Tuo 1.Kun. 19 on Raamatun kauneimpia ja hienoimpia lain ja Armon kuvauksia. Jumalan laki murskaa kaiken, mutta Jumala ei ole siinä, vaan Hän tulee ihmisen luokse Kristuksessa. Hiljaa ja nöyränä.
Ismo
Kiitos kauniista sanoistasi.
Matias
Mitä jos tasapuolisuuden nimissä muisteltaisiin mitä kristillisessä ajalla on tapahtunut, ei aina moitittaisi niitä israelilaisia. Alkaa olla vastenmielistä näin vanhojen muistelut.
Aloitetaan vaikka ristiretkistä, ja siitä kuinka näille raakalaisille annettiin synnit anteeksi jo etukäteen. Retkillä sattui kaikenlaista, naisia raiskattiin, lapsia tapettiin ja turkkilaisten muistelun mukaan ruokakin loppui ja sitten syötiin kuolleita tovereita.
Heillä oli mukana myös kurtisaaneja ja lapsiakin syntyi noissa kurjissa olosuhteissa.
Heitä pidetiin kuitenkin uljaina uskonsotureina ja sellaiseksi heidät kansalle täällä esitettiin.
Jerusalemissa juutalaisia suljetiin synagoogaan ja poltettiin elävänä ja huudettiin : ”Tämä on Jumalan tahto”. Varmasti siellä oli myös profeettoja joita surmattiin.
Kun ei jaksettu enää lähteä kaukaisille maille, ryhdyttiin surmaamaan lähellä olevia juutalaisia Jumalan vihollisina. Tietysti myös muslimeja tapettiin vääräuskoisina , he muistavat sen vieläkin. Jos siis kristittyjä vainotaan muslimimaissa, siihen on olemassa näitä syitä.
Tarja
1) Väitteesi israelilaisten moittimisesta menee mielestäni täysin harhaan. Elian aikana Israel oli Pohjoinen valtakunta, jonka pääkäupunki oli Samaria. Eteläinen valtakunta oli Juuda ja sen pääkaupunki oli Jerusalem.
Niin Jeesuksen ajan juutalaisuudessa kuin nykyisessä juutalaisuudessa nimenomaan profeetta Elia edustaa oikeata juutalaisuutta eli Israelin aitoa opetusta ja nimenomaan hänen vaikutuksestaan on noussut profeettakoulu, jonka seuraava johtaja hänen jälkeensä oli profeetta Elisa.
Israelin valtion kukistuttua 723-21 koko pohjoisen valtakunnan perintö siirtyi eteläisen valtion puolelle, kun monet pakenivat sinne ja toivat Israelin alueen 10 heimon perinteen Juudan puolelle tullessaan.
Kuningas Ahaksen vaimo Isebel oli tuonut Israelin puolelle vanhan perinteen vastaisen Baalin palvonnan Foinikiasta Sidonista tullessaan. Tämä toisen jumalan palvonta toimi niin väkivaltaisesti maan alkuperäistä uskon perintöä vastaan kuin mitä lukukappaleen Elian kuvauksesta näkyy.
Pitää siis huomata mistä suunnasta tuulee ja mikä on tekstin kulttuurinen yhteys.
2) Kuvauksesi ristiretkisotilaista voisi olla minkä tahansa tuon aikakauden sotaväkien elämästä. Sama tyyli ja sama käytäntö oli kaikkialla aivan riippumatta siitä missä päin maailmaa tahansa tuohon aikaan on sodittu.
Ehkä on kuitenkin aihetta valottaa vähän tuon ajan historiallista tilannetta. Sitä edeltäneenä aikana islam oli levinnyt pienestä arabialaisesta uskonnosta maailmanuskonnoksi. Muslimien harjoittama miekkalähetys oli johtanut valloituksiin nykyisen Intiasta nykyiseen Espanjaan asti ja Saharan eteläpuolella aina nykyiseen Nigeriin asti sekä itäisessä Afrikassa pieniä siirtokuntia pitkin rannikkoa aina päiväntasaajan eteläpuolelle asti. Islamissa uskonto, filosofia, politiikka, sotiminen, rahatalous, köyhäinhoito ja kaikki muu sellainen ovat yksi ainoa islamin näkökulma samaan todellisuuden tajuamiseen. (Tämä on jäänyt monelta länsimaiselta näkemättä ja siksi monien islamilaisen kulttuurin keskellä nousseen kirjallisuuden tuotteen käännöksissä ilmenee mitä kummallisimpia selityksiä joissa ei tajuta esimerkiksi, miten hurskain uskonnollisuus ja kiihkeimmät seksuaalisuuden kuvaukset voivat esiintyä rinnakkain samassa teoksessa.
Kun siis Eurooppaa oli lähestynyt tällainen kokonaisvaltainen uskonnollisen ja valtiollisen elämän yhdistelmä, niin silloin eurooppalaiset totesivat että miekkaa vastaan voi vain miekka auttaa ja että hyökkäys on tehokkain puolustus.
3
Mikäli taas ajattelet siteeraamaani Antti Laatoa, niin hän on ollut Åbo Academin Vanhan testamentin eksegetiikan ja judaistiikan professori. Juutalaisuuden tutkimus on siis ollut hänen oppituolinsa ja siihen liittyvä opetus ja tutkimusten ohjaaminen on kuulunut hänen työhönsä. Olen ollut mukana sellaisissa tutkijaseminaarin istunnoissa, missä osallistujien papereissa on käsitelty joitakin juutalaisia oppineita ja näiden tuotantoa.
Ota huomioon että samaisessa oppilaitoksessa on myös entinen Kumlingen seurakunnan työtoveri Roges Syrén sekä väitellyt Targumista että opettanut sitä, siis kyse on Vanhan testamentin arameankielisestä käännöksestä, jota juutalaiset ovat tehneet aluksi suullisina käännöksinä heprealaisen tekstinluvun jälkeen ja sitten myöhemmin kirjalliseen asuun saatettu.
Joten mielestäni harmistumisesi menee tekstini ohi.
Kiitos kuitenkin mielenkiinnosta blogiani kohtaan.
Kristus, Pyhä, viaton, hiljainen ja nöyrä. Yksin meidän vanhurskautemme Jumalan edessä. Keskellämme ristin alla vaeltaessamme.
Kosti Vasumäki
Onko panettelija viaton, nöyrä ja hiljainen.
”Älä kulje panettelemassa heimolaisiasi, älä saata lähimmäistäsi syytöksilläsi hengenvaaraan. ” 3 Moos. 18
”Älä kosta omaan kansaasi kuuluvalle äläkä pidä yllä riitaa hänen kanssaan, vaan rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Minä olen Herra.”
Tarja
Tarkoitatko, että juutalaisuuden suuren sankarin Elian valittelu aidon uskon kohtaamisista vaikeuksista on panettelua. Eliahan taisteli aina Abrahamista, Isakista ja Jaakobista alkaneen ja Mooseksessa edelleen uudistuneen aidon Israelin hengellisen perinnön puolesta maahan ulkoapäin tulleen vieraan uskonnon aiheuttamaa uhkaa vastaan.
Tuossa tilanteessa hän joutui tilapäisesti pakoilemaan. Vertaapa nykyaikana Etelä-Arfikan Nelson Mandelaa joka pitkästä vankilakaudestaan huolimatta saattoi opiskella ja lopulta nousta maansa hallitsijaksi.
Samalla tavalla juutalaisuudessa Elia on Mooseksen rinnalla mainittu toinen suuri sankari. Mooses Lain eli Tooran edustajana ja Elia Profeettojen eli Nevi’imin edustaja.
Joten mietin, että kuka tässä riitelee ja ketä vastaan. Minä en tässä panettelua vaan vainojen uhrin, joka valittelee kovaa kohtaloaan uskonnollisen vainon aikana.
Matias
Enhän minä suinkaan Eliaa tässä moiti, vaikka hänkin taisi hutkia Baalin pappeja monta sataa, jos tarinaa on uskominen. Mutta näin, niinkuin tasapuolisuuden nimissä voisimme puhua myös kristinuskon tarinoista. Juudan Israelin väliset alkavat olla niin vanhoja.
Voisimme puhua vaikka Idän kirkon ja Lännen kirkon erosta ja Konstanttinopolin hävityksestä, joka tuntuu olevan melkoinen hirmuteko, ryöstö, raiskaus ja murha ja hävitys tapahtumineen. Kumpi niistä oli vääräoppinen? Hyökkääjä taisi olla lännen kirkko?
Elian palatakseni, hänen pitäisi tulla takaisin ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä,
Mutta nähdäänkö hänen kristillisesti antikristuksena. ? Se on kiinnostavaa. Älä vain kerro, että Johannes Kastaja oli Elia, sen minä olen jo kuullut.
Matias
”Joten mietin, että kuka tässä riitelee ja ketä vastaan. ”
Jos tarkoitat sitä kommenttia Kostille…..niin…
En minä sinua tarkottanut, ethän sinä ole heimolainen, vaan Jeesus. Jeesusta tarkoitin. Sinä olet Jeesuksen seuraaja , joten…..??? Hmmm…. miten se sitten pitäisi ottaa.
Matias
”Kiitos kuitenkin mielenkiinnosta blogiani kohtaan.”
Kiitos kiitos, minäkin tykkään sinusta. 🙂 Kiitos vastauksista.
Tarja
Jeesuksen omina me kuulumme hänen perheväkeensä, olemmehan kasteessa tulleet Jumalan lapsiksi.
Maailma on täynnään sellaisia tapauksia kuin Konstantinopolin hävitys. Sen taustalla ei ollut uskon erot vaan aivan taloudelliset syyt: Muuan porukka oli päättänyt tehdä ”ristiretken” ja sopinut eräiden venetsialaisten kanssa kuljetuksesta. Kun matkaan sitten kuitenkin tuli mutkia, niin piti jotenkin saada korvatuksi jutun mönkään menosta aiheutuneet kulut. Sitä varten valitsivat sopivan ryöstökohteen islamin painostuksen alla heikontuneen Bysantin pääkaupungin. Näin he saivat ryöstämällä rahoitetuksi aikaisempien suunnitelmiensa aiheuttamat maksuvalmiudet.
Joten kysymys ei ollut uskonasioista, vaan uhriksi valitun poliittinen ja sotilaallinen heikontuminen ison itäisen ja eteläisen hyökkääjän ahdistelemana.
Opetus meidän ajallemme on että kenenkään valtion ei pidä päästää puolustustaan niin heikkoon kuntoon että jotkut rahanahneet pääsevät ryöstämään maan kaiken vähääkään arvokkaan omaisuuden.
Eliaan takaisin tulon odotus tarkoittaa, että kerran kun Jumala antaa luvatun pelastuksen ajan kansalleen niin silloin tulee joku joka on yhtä voimallinen hengellisessä elämässään kuin Elia omana aikanaan.
Vapahtajamme julkisen toiminnan alkuvaiheessa tällainen persoonallisuus oli Johannes Kastaja. Aluksi nämä sukulaiset toimivat rinta rinnan, mutta sitten Johanneksen jouduttua vankeuteen Jeesus jatkoi yksinään omien opetuslastensa avustamana. Tämä Jeesuksen työ on jatkunut keskeytyksettä kirkon työnä. Kirkko on Kristuksen ruumis ja me kirkon jäsenet olemme jäseniä Kristus-ruumiissa.
Matias , ” Kirkko on Kristuksen ruumis…. ”
Ruumistemppeli on minun mielestäni ruumisarkku, siinä on risti katolla ja ruumiille puetaan valkoiset vaatteet. Siinä se sitten lähtee ikuisuus matkalle, mutta ne valkoiset vaatteet eivät poista sitä, mitä hän oli eläessään, se on kirjautunut elämän kirjaan, ikuisuuteen, eikä sitä voi enää muuttaa, siihen on painettu sinetti.
Siksi on hyvä varjella kulkunsa niin, ettei tarvitse katua, jos se kirja jossakin avataan ja levitetään eteen.
Elävä ihminen ei ole ruumis, hän on vartalo ja mieli, järki, ymmärrys ja kieli.
Tarja
Vertaus ruumiista tarkoittaa eri jäsenten yhteenkuuluvuutta. Eri jäsenillä on erilaisia tehtäviä, mutta jokainen palvelee omalla paikallaan kokonaisuuden hyväksi. Jos yksi jäsen kärsii niin koko ruumis kärsii, jos jossain jäsenessä tuntuu oikein hyvältä, niin sen vaikutus heijastuu koko ihmiseen.
Näin myös Kristuksessa ollessamme olemme toinen toistemme yhteydessä yhtä syvällisesti ja elämänläheisesti kuin eri jäsenet ruumiin koko yhtenäisyyttä palvellessaan.
Toinen vertaus samanlaisesta yhteydestä on vertaus puusta ja oksista. Oksat ovat oleellinen osa puuta. Ne kaikki saavat elääkseen tarvitsemaansa ravintoa samoista juurista ja sama runko kuljettaa kaiken tarvittavan kullekin oksalle. Oksat puolestaan palvelevat omalta osaltaan kokonaisuutta, lehtivihreän yhteyttämisellä, kukkien kantamisella ja hedelmän tuottamisella jne.
Niin kuin elimistömme eri jäsenet eivät voi miten kauaa tahansa elää muusta ruumiista erillään tai irralliset oksat eivät nekään voi elää kuinka kauaa tahansa kuihtumatta, samoin myös meidän yhteytemme yhteisessä kirkossa ja Kristuksen yhteydessä saa voimansa Jumalan Pojan suuresta rakkaudesta ja armollisesta huolenpidosta.
Matias
Olen tuon saman lukenut myös Krisnasta, joka on ikäänkuin laajentunut Vishnun yli, itsenäiseksi, kaiken sisältäväksi ruumiiksi, jonka jäseniä jäsenet ovat. Krisna syntyi neitseellisesti Vishnun navasta kasvaneesta lootuskukasta ja koki näin neiseellisen syntymän.
Valitettavasti tämä ruumis synnytti kastijaon, koska ruumiissa on eriarvoisia jäseniä.
Mutta ajatellaan ruumista; Päässä on pää, se on selvä, pää ei tee mitään, kädet tekevät, ja jalat liikuttavat, silmät näkevät ja korvat kuulevat, kieli maistaa ja nenä haistaa, ja osa poistaa kuonaa.
Mutta mitä sille tapahtuu, jos pää sanoo, mitä kukin saa olla, eikä kuonaa saa poistaa kukaan?
Muistaakseni Klemens sanoo Jeesuksesta, ” Hän oli kaikessa veljiensä kaltainen, hän söi ja joi, mutta hän ei ulostanut, koska edes ruoka ei hänessä turmeltunut. ”
Tarja
Intialaisessa uskonnollisuudessa näennäisesti samanlaiset lauseet liittyvät hyvinkin erilaiseen kokonaisratkaisuusn.
Tämän takia vain muutaman yksityiskohdan samanlaisuus ei välttämättä merkitse samaa asiaa, vaan ainoastaan sitä, että samantapaiset vaeltavat kertomukset ja kielikuvat eri tilanteissa palvelevat eri sanomaa, kun sitä tarkastellaan esiyksen kokonaiskuvan pohjalta.
Edelleen on todettava että intialaisen uskonnollisuuden piirissä maan eri osien uskonnolisissa korostuksissa esiintyy hyvinkin erilaisia ilmiöitä sekä esitettävien kertomusten kuin paikallisten tapojen ja riittien tasolla.
Tämä luo sen erikoisen tilanteen että vähääkään kattavien esitysten tekeminen vaatii useinkin huomattavasti enemmän tilaa, kuin aluksi tehtävään ryhdyttäessä on ajateltu.
Esimerkiksi siihen aikaan kun seurasin sanskritin luentoja tekeillä ollut valtava sanskritin sanakirjaa oli ilmestynyt jo useita kirjoja, mutta vielä ei ollut päästy edes ensimmäisella kirjaimella alkavien sanojen ja käsitteiden esittelyä loppuun asti.
Se mitä haluan sanoa, on se, että Raamatun käyttämässä mielessä käytettyä ilmausta kirkosta Kristuksen ruumiina eivät intialaisen uskonnollisuuden kuvaukset pysty selittämään. Sanoman merkitys on haettava Raamatun ja kristillisen perinteen omista lähteistä.
Toisten uskontojen käytössä olevat samantapaiset ilmaukset nimittäin puolestaan pitää sijoittaa omien ajatusrakennelmien pohjalle ja näin saatu tulos kuvaa vain noiden ilmausten merkitystä heidän oman teologisen järjestelmänsä sisällä.
Tarja
Sinä viittaat Klemensiin.
Kirkkoisä Klemens Aleksandrialainen, eli varsinaisesti omana aikanaan Titus Flavius Clemens eli noin vuuodesta 150 noin vuoteen 215. Hän oli kristitty filosofi. Lyhyen ajan n 200 – 202/203 hän opetti Aleksandrian katekeettakoulussa, mutta joutui vainojen takia lähtemään. Lyhyen ajan toimi myös Jerusalemin piispana, mutta siirtyi sitten Kappadokiaan.
Klemensin nimiin panemastasi ajatuksesta
minulle puolestani tulee mieleeni
gnostilainen Valentinos / Valentinios, joka eli noin vuodesta 100 noin vuoteen 153/155/160/161 AD. Hänen ympärilleen muodostui valentinolainen koulukuntan.
Tämä ryhmä ei hyväksynyt Jeesuksen aineellista puolta todelliseksi. Niinpä muutamat opettivat Jeesuksen syntymästä, että Jeesus kulki Marian läpi niin kuin vesi virtaa putken läpi. Jeesuksen kuolemakaan ei ollut todellinen, vaan se oli vain eräänlainen näytös. Jeesus riisui ruumiilta näyttävän asunsa kuin repaleisen vaatteen ja sitten pukeutui kirkkauteen.
Valentinos löysi eron Jeesuksen ja tavallisen kuolevaisen ruumiin välillä ruuansulatuksessa: Jeesus ei ulostanut, ruoka ei jumalallisessa ruumiissa voinut ”turmeltua”.
Taustalla oli se että jo ennen häntä kirkko oli opettanut, että Jeesus söi ja joi, turjuakseen doketismia eli siis sellaista ajassa liikkuvaa oppia, että Jeesus muka olisi vain näennäisesti ruumiillinen. Doketismi nimittäin torjui ajatuksen Kristuksen ruumiillisuudesta.
Klemens Aleksandrialainen puolestaan opetti, että Jeesus ei sitä varten syönyt ja juonut, että hän olisi sellaista tarvinnut vaan, koska hän jo etukäteen halusi torjua doketismin harhan
Matias
Minä kyllä ymmärrän sen ajatuksen yhdestä ruumiista, oli se sitten Krisnassa tai Kristuksessa, mutta siinä oletetaan, että Jumala olisi ihmisen muotoinen olio, jossa on erilaisia jäseniä ja elimiä.
Ruumiinjäsenillä on erilaisia tehtäviä, se pitää paikkansa.
Mutta jos silmä sanoo: – Näen tuolla kaukaisuudessa sinihuippuisen vuoren, miten kaunis se onkaan. Korva kuuntelee ja sanoo: En kuule mitään vuorta, silmä valehtelee, ei sellaista ole. Kieli lipoo, mutta ei maista vuorta, iho hapuilee ilmaa, ei tunne vuorta, nenä nuuhkii, mutta ei haista vuorta. Miten silmä voi saada näkemättömät näkemään.
Sanotaan, että ” usko tulee kuulemisesta” .ja ” Kellä korva on se kuulkoon.” Mutta kuten tarina kertoo, korvat eivät näe.
Oletan, että Jumala ei kinastele itsensä kanssa, eikä toisen kanssa, koska hän on Yksi ja yksinäinen, kaikessa kaiken aikaa, näkemässä, kuulemassa, tuntemassa .
Tarja
Tuot esille sen miten jokaiseen ilmaukseen sisältyy myös sellaisia ajatusulottuvuuksia, jotka eivät varsinaisesti kuulu kerrottavaan asiaan. Tämä pätee kaikkeen vertauskuvalliseen ja avoimeen puhetyyliin ja valtaosiin vertausista.
Jumalan mieltäminen ruumiillisena saa läheisempää kosketuspintaa meihin siinä, että ihminen on Jumalan kuva. Näin meidän ruumiillinen olemuksemme heijastaa jotakin sitä mikä ilmaisee merkittävää Jumalan olemuksesta. Vanhassa testamentissahan myös käytetään Jumalan ilmestymisistä ruumiillisia ja ihmisen olemukseen kuuluvia kuvauksia. Puhutaan Jumalan kasvoista, Jumalan kädestä, Jumalan tahdosta, Jumalan puheesta jne.
Uuden testamentin puolella taas Jumalan Poika Jeesus on olemukseltaan paitsi kokonaan Jumala myös kokonaan ihminen. Hänen ihmisyydessään koko ihmiskunta on saanut osallisuuden Jumalan turvallisesta läsnäolosta kanssamme ja todellisen kosketuskohdan hänen täydellisestä huolenpidostaan meistä ihmisistä. Näin Jumalan iankaikkisuus on kohdannut meidän ajallisen ja paikkaan sidotun elämämme todellisuuden ja tuonut jokaiseen hetkeen ja jokaiseen aineellisen maaimammekin sopukkaan rakastavan Jumalan suoman toivon ja tulevaisuuden näköalan.
Matias
”Jumalan mieltäminen ruumiillisena saa läheisempää kosketuspintaa meihin siinä, että ihminen on Jumalan kuva. ”
Itse ajattelen kuitenkin henkisesti, eli ominaisuuksia joita Jumalassa kuvataan olevan, joiden kaltaiseksi meidän tulisi pyrkiä, koska esim. nainen ei voi olla isän kuva, eikä pojankaan kuva, me olemme erilaisia, me olemme naisia ja siksi ajattelemme eritavalla. Me emme voi voi muuttua isän, tai pojan kaltaiseksi. Me olemme äitejä ja tyttäriä. Vaimoja ja mummoja. Elämän antajia ja hoivaajia, kehdosta hautaan. Me pesemme vauvat ja ruumiit ja kaiken siltä väliltä. Mutta kuka sitä huomaa.
Meidät on kristinopissa kokonaan syrjäytetty, meiltä on viety jopa pää, ja annettu se miehelle.
Meillä ei ole edes omaa nimeä. Lapsena me olemme isän nimessä ja avioiduttuamme jonkun toisen isän, pojan nimessä. Koska pojalla on yleensä isänsä nimi.
Näin me joudumme nimellisesti olemaan isän ja pojan nimessä, mutta henkisesti me olemme vapaita ajattelemaan ihan omallakin tavalla, sitä ei voi kukaan kieltää. Olemme kuitenkin olleet pakotettuja olemaan hiljaa, mutta nykyisin meillä on sananvapaus.
Isän ja pojan nimessä oleminen on ehkä vain naisille tarkoittu uskonto, koska nimellisesti se siinä toteutuu. Me olemme aika olemattomia, kuin henkiolentoja,
mutta olemattomuudellakin on puolensa.
Tarja
Paavali toteaa, että Kristuksessa ei ole miestä ilman naista eikä naista ilman miestä. Tässä hän hellenistijuutalaisena tuo esille ikivanhan juutalaisen ajatuksen siitä että koko perhe kuuluu yhteen ja näin kokonaisena kansana sekä miehet että naiset kuuluvat yhteen. Ja koska Paavali on kääntynyt Jeesuksen seuraajaksi niin hän myös tuo esille missä tämä miehen ja naisen ja koko yhteisön yhteenkuulumisen sanoma saa täyttymyksensä eli Jeesuksessa Kristuksessa.
Muutoin tuo mitä kerrot on todellakin yksipuolista ja miesvaltaista, jos se irroitetaan alkuperäiseen tekstiyhteyteen kuuluvasta kollektiivisesta eli hyvin yhteisökeskeisestä elämäntilanteesta.
Joten voidaksemme tasapainottaa sanoman alkuperäiseen yhteyteen kuuluvien ulottuvuuksien esiintuomisessa nykyajan individualistisessa yhteiskunnassamme meidän on löydettävä toisia keinoja ilmaista asia. Tuo tehtävä on toisinaan vaikeaa, mutta se on tarpeen tehdä.
Onhan esimerkiksi Euroopan tilastossa esimerkiksi naisten palkkausten tilastollisesti vertailukelpoisin taulukoin Virossa Euroopan suurin ero miesten ja naisten palkoissa ja Suomessakin ero on isompi kuin koko Euroopan keskiarvo.
Kun taas muutoin varallisuuserojen köyhien ja rikkaiden välisissä taulukoissa Suomi kuuluu Euroopan parhaimpiin valtioihin tasaisimpien tulonjaon maihin.
Gini-kertoimella Suomi on Euroopan viidenneksi paras maa.
Seuraavan tiedoston sivulla 37 oleva taulukko kertoo tämän
http://www.labour.fi/tutkimusjulkaisut/raportteja/raportteja-39/