Kamerunissa maisema on hyvin vaihteleva. Maa on monien vuoristojen ja vesiväylien maa.
Elian elämästä kerrotaan sunnuntain lukukappaleessa. Siinä kerrotaan hänen pyhiinvaelluksestaan Siinain vuoristoon Hoorebiin. Elia oli profeetta Pohjoisessa valtakunnassa eli Israelissa, jonka pääkauunki oli Samaria.
SUNNUNTAI 24.5.2020
6. sunnuntai pääsiäisestä, latinaksi Exaudi
Pääsiäisjakso, pääsiäisaika
Pyhän Hengen odotus
Ensimmäinen lukukappale: 1. Kun. 19: 8-13
Ennen matkalle lähtöään Elia söi kunnolla. Sitten matkansa hän toteutti hyvin pitkään paastoten. Aidon pyynvaelluksen tavoin hänen suurin pyrkimyksensä oli kohdata Jumala. Päästä niin lähelle Herraamme kuin mahdollista. Jumala vastasi hänen sydämensä kaipaukseen ja antoi oman kunniansa tulla ilmi valtaisessa luonnon ilmiöiden välittämässä puhuttelussa.
Aluksi oli raivoava ukkosmyrrsky, siteen maanjäristys. Olen Kamerunissa kokenut miltä ukonilma tuntuu silloin, kun itse on keskellä ukkospilveä. Vuoret ovat niin korkeita, että pilvet liikkuvat ikäänkuin niiden helmoissa. Kun tuollaisen ukkospileven sisällä salamat välähtelevät eri puolilla, niin tunnelma on jylhän vaikuttava. Jotain tuollaista Elia koki Hoorebin huipun luona Siinain vuoristossa erääseen luolaan lepäämään mentyään. Luolassa hän oli turvassa vaikka ilma raivosi ja maa järisi.
Sitten tuli tyyni ilma. Vain hiljainen henkäys oli koettavissa. Tässä tilanteessa Elia koki, että Jumala oli tullut hänen luokseen, Jumala ilmestyi hänelle. Pyhän Hengen vaikuttava puhuttelu kosketti häntä koko olemukseen. Hetki oli pyhä.
Elian kokemuksen merkitys meidän pelastuksellemme
Antti Laato kuvaa tapausta kirjassaan Vanhan testamentin selitysraamattu II, Historiakirjat seuraavin sanoin:
”Jumalan edellä kulki hirmuinen myrsky, maanjäristys ja tulenlieska. Ne tuhosivat tieltä kaiken, ja varjelivat näin Jumalan pyhyyttä joutumasta kosketuksiin minkään epäpuhtaan kanssa. Kukaan ei voinut nähdä Jumalan kasvoja.– Siksi Elia peittää kasvonsa näkemästä niitä. Jumalan todellinen olemus kätkeytyy hiljaiseen tuulen huminaan. Kun siis UT:ssa sanotaan, että Jumala on rakkaus –, sillä tarkoitetaan juuri hiljaisessa tuulen huminassa ilmestyvää Jumalaa. Jumalan rakkauden olemus ei kuitenkaan sulje pois hänen pyhyyttään. Jumalan rakkaus ilmestyi Jeesuksessa ihmisille, niin että kaikki voivat pelastua. Mutta tätä pelastusta edelsi Jumalan pyhyyden vaatimus siitä, että synti on hävitettävä. Siksi Jumalan rakkauden ilmestyminen pelastuksena ihmiskunnalle merkitsi Jeesuksen uhrikuolemaa.”
Laato viittaa myös Lutherin ahdistuneille antamaan lohdutukseen, josta otan muutaman lauseen:
”Lupaus antaa Kristuksen, joka on täydellinen ja ikuinen vanhurskautesi. Niin usko herättää sydämessäni kaikkien kauhujen ja synnintunnon keskelläkin sen lujan toivon, sydämen kaipauksen, että saan olla vanhurskas.”
Tässä vielä lukukappale luettavaksi
1. Kun. 19: 8-13
Elia nousi jalkeille ja söi ja joi. Ruoka antoi hänelle voimaa kulkea neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, kunnes hän tuli Horebille, Jumalan vuorelle. Siellä hän asettui yöksi luolaan. Yöllä Elia kuuli Herran äänen: ”Miksi olet täällä, Elia?” Hän vastasi: ”Hellittämättä olen taistellut puolestasi, Herra, kaikkivaltias Jumala, kun israelilaiset ovat hylänneet sinun liittosi. He ovat hajottaneet alttarisi ja tappaneet profeettasi, niin että vain minä olen jäänyt jäljelle. Nyt he etsivät minua riistääkseen minultakin hengen.” Herran ääni sanoi: ”Mene ulos ja seiso vuorella Herran edessä. Herra kulkee siellä ohitsesi.” Nousi raju ja mahtava myrsky, se repi vuoria rikki ja murskasi kallioita. Mutta se kävi Herran edellä, myrskyssä Herra ei ollut. Myrskyn jälkeen tuli maanjäristys, mutta Herra ei ollut maanjäristyksessä. Maanjäristystä seurasi tulenlieska, mutta Herra ei ollut tulessakaan. Tulen jälkeen kuului hiljaista huminaa. Kun Elia kuuli sen, hän peitti kasvonsa viitallaan, meni ulos ja jäi seisomaan luolan suulle.
Matias
”Klemens Aleksandrialainen puolestaan opetti, että Jeesus ei sitä varten syönyt ja juonut, että hän olisi sellaista tarvinnut vaan, koska hän jo etukäteen halusi torjua doketismin harhan ”
Tämä oli hauska, etukäteen torjui .
Klemens lainasi Valentinosta, se on totta, mutta kirjoitti kuitenkin itse, eikä mitätöinyt tekstiä, ainakaan siinä paikassa, mitä minä luin.
Matias
” Lyhyen ajan toimi myös Jerusalemin piispana, mutta siirtyi sitten Kappadokiaan.”
Pietarin ilmestys…piispoista
Jeesus sanoo Pietarille näyssä: ” On myös niitä, jotka eivät kuulu meihin, he kutsuvat itseään piispoiksi ja diakoneiksi, aivan kuin olisivat saaneet valtuutensa Jumalalta, he ovat vedettömiä kaivoja. ”
Pietari: ” Minua pelottaa kuulla, että teeskenteljätkin näyttävät meistä pienten kaltaisilta. On siis olemassa lukuisia ihmisiä, jotka johtavat harhaan monia eläviä ja elävät tuhoutuvat heidän keskellään . Kun harhaan johtajat mainitsevat sinun nimesi, heitä uskotaan. ”
Jeesus: ” Harhaanjohtajat hallitsevat pieniä vain sen ajan, joka on annettu heidän käyttöönsä. Kun heidän harhansa on tullut tien päähän, ikuisesti elävän ajatuksen ajattomuus uudistuu ja pienet alkavat hallita niitä, jotka nyt hallitsevat heitä.
Hän repii heidän harhansa irti juurineen, tekee siitä häpeällisen esimerkin ja se paljastuu kaikessa säädyttömyydessään, josta se tunnetaan. Pietari hyvä, tällaiset harhaanjohtajat eivät koskaan muutu.
Minuun he eivät kuitenkaan voi koskea. Sinä Pietari, joudut olemaan heidän keskellään, mutta älä ole arka äläkä pelkää. He eivät käsitä mitään, sillä näkymätön on asettunut vastustamaan heitä.”
Tarja
Mistä luit? Mikä oli yhteys?
Muihin kysymyksiin palaan myöhemmin.
Matias
Kirja: ” Nag Hammadin kätketty viisaus.”
Sieltä: ” Pietarin ilmestys. ”
Tarja
Huomaan olleeni epätäsmällinen kysymyksessäni, jolla ajattelin Klemens Aleksandrialaisen lausetta. Klemens oli erittäin oppinut mies, aikansa eturivin henkilöitä koko kreikkalaisessa maailmassa. Siksi hänen tuotantoonsa kuuluu monenlaisia sitaatteja, useinkin vapaasti toistettuina yhteyteen sopeutettuina. Hän siteeraa suvereenisti niin kreikkalaisia filosofeja kuin raamatulliseen ja juutalaisuuteen kuuluvaa ainesta tuodakseen esille oman todistuksensa Kristuksen sanomasta oman aikansa kreikkalaisen kulttuurin keskuuteen.
Toisaalta tuossa Valentinoksen lauseessa omassa yhteydessään on voimakkaasti aineellisen ruumiin torjuva käsitys eli siis tässä tapauksessa gnostilainen käsitys, jota Klemens vastusti. Tämän vastustuksen ilmaukseksi otin hänen kannanottonsa kaikenlaiseen doketismiin, joka opetti että aineellisuus on vain harhaa tai näennäistä. Doketismi hylkäsi kaiken aineellisuuden merkittävänä pitämisen pahana ja torjuttavana ilmiönä.
Sen sijaan eilen ajattelin, että kertaan vielä kerran tuota Pietarin apokalypsia ennen paluutani jatkamaan keskustelua.
Tässä on lukijoillemme osoite, mistä sen voi lukea englanniksi, jos ei pääse lukemaan meidän etevien tutkijoittemme tekemää asiaa käsittelevää teosta.
http://www.gnosis.org/naghamm/apopet.html
Marjanen on yksi maailman huipputason gnostilaisuuden tutkijoita. Tässä tiedot mainitsemastasi suomennoksesta.
Pietarin ilmestys, johdanto, käännös ja selitykset Antti Marjanen. Teoksessa Dunderberg, Ismo; Marjanen, Antti: Nag Hammadin kätketty viisaus – gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä”. 2. täydennetty painos. WSOY, Helsinki, 2005.
Nag Hammadin Pietarin ilmestystä ei saa sekottaa jo vanhastaan tunnettuun toiseen Pietarin ilmestykseen, joka on sisällöltään hyvinkin erilainen.
Nag Hammadin Pietarin ilmestys on hyvin voimakkaasti doketistinen teos. Se on myös hyvin elitistinen siinä, että vain harvat ja valitut ovat sellaisia, että he ovat oikeasta valosta osallisia ja vähitellen voivat vapautua tästä, tiedostaa oman lähtönsä valon luota. Mutta suuret joukot ovat pimeyden vallassa.
Teos on tässä gnostilaisessa otteessaan voimakkaasti kirkon vastainen, koska siinä isot joukot ovat pimeyden vallassa. Näiden mukana myös kirkon työssä olevat piispat ja papit ym ovat pimeyden puolella.
Myöskin Jeesuksen ristin työ mitätöidään tuossa teoksessa. Se suorastaan tehdään naurun alaiseksi, kun kertojan mielestä oikea Kristus ilkkuu ristille ripustettua miestä. Näin kertomuksen kristus tehdään sellaiseksi joka on onnistunut keplottelemaan itsensä vapaaksi jolloin joku sivullinen vähän saman näköinen on ripustettu ristille.
Doketismissaan eli aineellisuuden kieltämisessään Nag Hammadin Pietarin ilmestys on yksi doketistisimpia tuon löydöksen tekstteistä.
Kleemensin puhe siitä, että esim Luukkaan evankeliumin ja apostolisen isän Ignatiuksen mainitsemat Jeesuksen ruokailut kuolleista ylösnousemisensa jälkeen ennakoivat tulevaa doketismia, saa selityksensä juuri tämänlaisten Nag Hammadin Pietarin ilmestyksen kaltaisten ajatusten liikkumisesta jo varsin varhain, vaikkakin vasta Valentinoksen aikana suuntaus sai voimakkaan systemaattisen ilmauksensa.
Raamatussa on useampia doketismiin kantaa ottavia lauseita.
Esimerkiksi seuraava kertoo siitä miten voidaan olla varmoja Jeesuksessa pysymisestä, niin ettei doketismi pääse salaa yllättämään väärässä hengessä annettuun opetukseen. Pitää siis pitäytyä aineelliseen ihan konkreettiseen ruumiiseen ihmisyyden ottaneeseen Jeesukseen Kristukseen.
1.Johanneksen kirje:
4:2 Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta;
Matias
”Myöskin Jeesuksen ristin työ mitätöidään tuossa teoksessa. Se suorastaan tehdään naurun alaiseksi, kun kertojan mielestä oikea Kristus ilkkuu ristille ripustettua miestä. ”
Tässä tietysti tulee esille se, että Jumalaa ei voi naulita ristille, koska hän ei ole ihminen.
Ja toisaalta, se voi tulla Psalmista 36, Daavidin virsi , jossa Jumala nauraa pahantekijöille, koska tietää heidän päiviensä joutuvat.
” 22Jumalaton miettii vanhurskaalle pahaa
ja kiristelee hänelle hampaitansa;
13 mutta Herra nauraa hänelle,
sillä hän näkee hänen päivänsä joutuvan.”
Yleisesti ajatellen näin. Jumalan kerrotaan nauravan.
Olet sanonut, että Jeesus Kristus on täysi ihminen ja täysi Jumala. Kun sanotaan myös, ” Et elä enää sinä, vaan Kristus sinussa. ” Pitääkö tästä vetää se
johtopäätös, että myös te olette täysi ihminen ja täysi jumala?
Kyllä Jumala voi nauraakin.
Tarja
Kiitos puheenvuoroistasi ja kysymyksistäsi.
Noissa Raamatun kohdissa missä sanotaan että Jumala nauraa, kuten psalmissa kaksi tai viittaamassasi psalmissa 36, halutaan sanoa, että mikään mahti maailmankaikkeudessa ei voi mitätöidä Jumalan työtä tai estää sitä tapahtumasta.
Sen sijaan Pietarin ilmestyksessä tuo nauraminen vaikka sekin osoittaa, että Jumala n enemmän kuin ihmisten juonittelut, mutta koko asetelman ongelma on siinä, että koko Jeesuksen sovintokuolema ja sen merkitys koko maailman vapauttamiseksi jätetään tapahtuman ulkopuolelle.
Tässä se tulee vähän samantapaisille linjoille kuin islamin opetuksessa, missä Jeesuksen ristin kuoleman kieltäminen on aatteellisesti voittajan ja häviäjän välinen asetelma. Jeesus ei ole voinut olla niin heikko, että juutalaiset olisivat voineet sanoa, että me voitimme hänet kun saimme hänet tapetuksi. Islamissa se on tilanteen arvion mukaan sotatilanteen selviymiskamppailu. Voittaja on se joka jää henkiin mutta hävinnyt se joka kuolee.
Pietarin ilmestyksessä kysymys on siinä, että kuolemaa varten haettu on päässyt ovelasti livistämään, kun toinen hänen näköisensä joutuu varsinaisesti kuolemaan tarkoitetun sijaan. Motiivianalyysi osoittaa eroja, vaikka ilmiön ulkokuori onkin samantapainen.
Ainoastaan Kristus on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa.
Sanonta etten enää elä minä vaan Kristus minussa kertoo Jumalan äärettömästä läheisyydestä uskovan luona. Persoonat eivät kuitenkaan sekaannu toisiinsa vaan rakkauden läheisyys on niin syvällinen ja läheinen että voidaan sanoa sekä ”minä Kristuksessa” että ”Kristus minussa”. Kumpikin kuvaa Jumalan todellista läsnäoloa koko meidän elämässämme.
Matias
”Jeesus ei ole voinut olla niin heikko, että juutalaiset olisivat voineet sanoa, että me voitimme hänet kun saimme hänet tapetuksi. ”
Eihän juutalaisilla ollut edes oikeutta antaa kuolemantuomioita, te olette vain haluneet syyttä pahuuttanne juutalaisia, koska kristinusko on roomalainen uskonto. Roomassa myös ristiinnaulittiin paljon ihmisiä ja vainottiin myös kristittyjä.
On jopa kerrottu, että Jerusalemin hävitys, maan raiskaaminen ja ihmisten tappaminen olisi ollut seurausta siitä, että Jeesus siellä kuoli, ikäänkuin Jumalan rangaistus, koska ovat jumalan murhaajia. Miten Jumala olisi rangaissut, jos kuoli. Tyhmät .
Pitää muistaa, että myös Rooman maailmanvalta hajosi.
Yhdeksän vuotta Jesusalemin hävityksen jälkeen esim. Vesuvius purkautui ja peitti alleen koko Pompeijin kaupungin. Paljon muutakin katastrofaalista tapahtui, osa maasta valui mereen.
Juutalaisia on sitten syytetty myös tulivuorenpurkausten ja maanjäristysten aiheuttajiksi. Ei tässä ole mitään järkeä enää.
Roomalaisilla oli tapana surmata suuria joukkoja ihmisiä, heitä vastaan kapinoimisesta.
Josefuksen kirjassa, jos muistat, nuori väki erään Juudaksen johdolla nousivat temppelin harjalle ja pudottivat sieltä Rooman Kotkan, Kultainen Kotka oli isien lain vastainen, temppeliin ei saanut tuoda mitään vieraiden jumalien kuvia. Herodes suuttui silmittömästi vaikka hän oli jo sairas siinä vaiheessa. Hän piti tekoa pyhäinhäväistyksenä, koska se oli Rooman vastainen teko.
Kansa pyysi, että rangaistaisiin vain johtohahmoja ei koko kansaa tai suuria joukkoja. Pojat eivät paenneet, vaan ottivat hymyillen vastaan rangaistuksen ja heidät poltettiin elävältä. Muut teloitettiin. Herodes vielä ihmetteli, että mitä varten olette tuon näköisiä vaikka teitä kohta rangaistaan. He sanoivat toimineensa isien lain puolesta ja siksi pääsevät tulevassa parempaan paikkaan, mutta sinulla ei ole sinne pääsyä.
Heillä oli tällainen usko.
He eivät pelänneet kuolemaa, mikäli se oli asian, kuten isien laki, puolesta, oman asian puolesta. Se tulee esille jo makkabilaisajalla.
Jeesuksen kuolema on vain jatkumoa tälle kuoleman halveksunnalle. Hän oli valmis sen ottamaan vastaan. Kuten vuorisaarnassa sanotaan: ” Yksikään piirto tai kirjain ei laista katoa, niin kauan kun taivas ja maa pysyy. ” Tällainen fanaattisuus on ollut ajalle ominaista.
Eräs Jeesuksen kertoma vertaus:
Kun lasket verkot veteen ja saat saaliin, siinä on paljon pieniä kaloja, etsi sieltä se suurin ja päästä ne pienet menemään. Tämä selvästi ohjeistaa siihen, mitä kansa tuossa pyysikin, että ei rangaista kaikkia, vaan otetaan se suurin eli johtohahmo ja muut saavat elää. Ehkä Jeesus oli jonkun ryhmän johtohahahmo, se suuri kala. Ainakin Josefuksen kirjassa eräs Jeesus on yksi suurista.” Rosvopääälliköistä” kuten hän sanoo, roomamielinen kun oli.
Roomalaiset antoivat hävityksen jälkeen Jerusalemille nimen Aelia Capitolina ja keisari Hadrianus toisen kapinan jälkeen koko alueelle nimen Palestiina, tarkoituksena hävittää juutalaisten historia koko alueelta, pyyhkiä pois kartalta. Ja kristinkansa luuli ja kertoi, että Jerusalem nousi taivaseen, puhuttiin kultaisesta kaupungista, jonne mennään kun aika koittaa.
Jerusalem seisoo kuitenkin edelleen paikallaan, omalla nimellään, juutalaiset elävät ja Israelin valtio on syntynyt uudelleen. Sanotaanko sitä sitten voitoksi, vai Jumalan tahdoksi, sen saa jokainen päättää itse.
Tarja
1) Puhuin islamin opista eli Muhammedin käsityksestä, kun kerroin siitä miten hän ajatteli, että ristiinnaulisteminen olisi todistanut juutalaisten voitosta.
Aluksihan Muhammed tarvitsi juutalaisten apua saadakseen hyvän vastaanoton Medinassa paetessaan Mekasta. Tuohon juutalaisten suosioon pääsemistä varten hän sepitti Joosef -suuran. Mutta kun tilanne sitten muuttui ja Muhammed jo oli saanut riittävän vahvan aseman, hänen suhtautumisensa juutalaisiin osoitti toisen puolen. Juutalaisten epäluulo hänen uutta uskontoaan kohtaan, johti siihen välien heikontumiseen ja sitä kautta tuo oppi, ettei Jeesus voinut, siis moraalisesti ei voinut sallia, kärsiä ristillä, koska se olisi ollut sodassa häviön merkki.
Kysymys siis ei ollut mistään historiallisesta kannanotosta vaan islamin kunnia-käsitteestä nousevasta opillisesta kannanotosta.
2) Puhe kristinuskosta muka roomalaisena uskontona ei mielestäni sovi millään mittarilla historialliseen todellisuuteen koko vanhana aikana. Kristinuskohan on alkuperältään nimenomaan yksi juutalaisuuden muoto: Jeesus oli juutalainen, apostolit olivat juutalaisia, suurin osa parin ensimmäisen vuosisadan kristityistä oli juutalaisia. Vasta vähitellen kreikkalaisten määrä kasvoi niin paljon että kreikkalaisten määrä ylitti juutalaisten määrän.
Tämä ei ollut kielikysymys, koska kreikan kieli oli jo pitkään ollut monta kertaa suuremmalla osalla juutalaisia kuin aramean kieli. Yksistään Rooman valtakunnassa arameankielisiä noin 1,5 miljoonaa ja kreikankielisiä noin 7-9 miljoonaa, puhumattakaan sitten Parttian valtakunnasta tai Etiopiasta. Kreikan kieli yhdisti väen nykyisestä Intiasta Espanjaan sekä Etiopiasta Brittein saarille.
On muistettava että koko Rooman imperiumin sivistyskieli oli kreikka aina koko vanhan ajan aikana. Vasta keskiaikana latina vähitellen sivuutti kreikan merkityksen läntisessä Euroopassa. Tämä uusi kehitys alkoi 400 – 500 luvulla AD. Sitä ennen kreikka oli ollut kaiken vähääkään merkittävämmän kirjalisuuden ja kulttuurin välittämisen kieli.
Muutoinkin puhe kristinuskosta muka roomalaisena uskontona on vääristymä, koska jo paljon ennen Roomassa 300 -luvun lopulla toteutettua valtakunnan kääntymistä kristinuskoon idässä oli ollut erittäin monia kukoistavia valtiokirkkoja. Mainitttakoon jo 301 AD Armenian kääntymystä kuninkaan määräyksestä, kun hän oli kokenut ihmeparantumisen pyhällä öljyllä voitelemisen sakramentin saamisen tuloksena.
3) Mistä lähteestä ovat peräisin nuo väitteet että Jerusalemin hävitys olisi ollut ristiinnaulitsemisen tuottama rangaistus?
Tällainen väite nimittäin ei alkuunkaan vastaa kristikunnan käsitystä Jeesuksen ristin merkityksestä. Esimerkiksi katolisessa katekismuksessa sanotaan että Jeesus kuoli meidän kaikkien syntiemme tähden. Hänen kuolemansa syynä siis olivat meidän syntisyytemme. Tällä nimenomaan torjutaan kaikki vääristyneet syytökset että Jeesuksen kuolema muka olisi ollut juutalaisten vika. Koko ihmiskunnan syntien tähden kuollut Jeesus ei tuolla teollaan hankkinyt kenellekään kostoa kärsimyksestään vaan päin vastoin: Juuri tuolla kärsimyksellään hän itse kantoi kaikkien meidän syntimme ja syyllisyytemme ristillä ja otti kantaakseen meidän kaikkien ihmisten kaikki syytöksiä ansaitsevat tekomme. Näin hän kuolemallaan poisti koston ja vihanpidon. Hänen kuolemansa on sovinto Jumalan ja ihmisten välillä eli siis koko luomakunnan perusteita myöten ulottuva sovinnon teko, jotta enää ei haudottaisi kostoa eikä enää kenenkään tarvitsisi kärsiä syntinsä takia vaan kaikki voisivat rohkeastia elää vapautunutta Jumalan lapsen elämää sovinnossa itsensä ja kaikkien toistenkin lähimmäistensä kanssa.
4) Kalavertaus puhuu syömäkelpoisista ja -kelvottomista kaloista. Koko ei ollut määrittelevä vaikka se tietenkin oli yksi tekijä kannattiko kalaa kuljettaa mukanaan.
5) Mistä olet ottanut tuon täysin eka kertaa kuulemani urbaanilegendan että kristikunnan opissa muka olisi ajtus Jerusalemin noususta taivaisiin. Tällainen ei alkuunkaan sovi minkäänlaiseen teologiseen malliin, vaan se on jostain huuhaalähteestä peräisin.
Matias
” Islamissa se on tilanteen arvion mukaan sotatilanteen selviymiskamppailu. Voittaja on se joka jää henkiin mutta hävinnyt se joka kuolee.”
Tämä on jo Rooman ajalta tunnettu, pidettiin suuria vottokulkuieita ( Triumfi ) kotimaassa, saaliineen ja vankeineen, joita ruoskittiin heidän päälleen sai sylkeä ja huudella. Heitä teloitettiin kansahuviksi, ristiinnaulittiin ja poltettiin.
Kuten näemme Tituksen riemukaaressa kuvattuna, Jerusalemin temppelistä ryöstetyn saalliin esittely, iso kultainen kynttelikkö ja muut temppelikalleudet kuvattuna. Myös kaikki yksityisten ihmisten omaisuus vietiin. Niillä rakennettiin sitten Colosseum.
Islamissa on vielä Rooman Augustuksen aikaisia lakeja , kuten alhainen naimaikä ja mies omistaa naisen ja lapset ja voi tehdä niiden kanssa mitä haluaa.
Tarja
1) Tuo malli sodassa voittamisesta koskee kaikkia kansoja ja kaikkia sotia. Se ei ole sen paremmin islamin kuin roomalaistenkaan yksinoikeutta.
Sen sijaan tämän sodassa voiton -käsitteen käyttämistä islamissa Jeesuksen ristintyön mahdollisuuden torjunnassa on oppi, jota en ole muualla tavannut. Kuten jo eilen totesin niin sisällöllisesti tuo arabien malli ei sovellu edes Nag Hammadin Pietarin ilmestyksen motiiveihin.
2) Sotasaaliin ryöstäminen on myös ikimuistoisista ajoista ollut lähes jokaiseen sotaan jotenkin liittyvä. Nykyaikana ”sotasaalis” on esimerkiksi öljykenttien hallinta, esim Orientissa, tai maaiman suurimpien kaivosten hallinta, esim entisen Jugoslavian sota 1990 luvulla tai joku muu taloudellinen tai kaupallinen etu tai muu sellainen.
3) Islamin avioliittolailla ei ole mitään tekemistä Roomalaisen lain kanssa. Se nousee suoraan muinaisesta itämaisesta käytännöstä. Yksikään muslimimaa ei ilman ulkomaista pakkoa tule milloinkaan allekirjoittamaan YK:n lapsiavioliittoja rajoittavia suosituksia, koska Muhammedin ainoa neitsyenä naima vaimo, hänen suosikkinsa Aisha kihlattiin jo kuusivuotiaana eli silloin solmittiin juridisesti sitova avioliitto ja häät eli seksuaalisen kanssakäymisen aloittaminen hänen appiukkonsa suosituksesta Aishan ollessa yhdeksän vuoden vanha. Tämän takia lapsiavioliitot pysyvät muslimimaissa niin kauan kunnes ne kääntyvät kristinuskoon tai muuta sellaista tapahtuu.
Mielestäni tuo että islamin mukaan mies voi tehdä vaimolleen mitä haluaa ei pidä paikkaansa. Toisin kuin moni nykylänsimainen tulee ajatelleeksi Muhammedin vaikutus oman aikansa naisten asemaan oli valtava edistysaskel heidän asemaansa.
Muhammed esimerkiksi taisteli vuokra-avioliittoa vastaan, jossa vaimo annettiin määräajaksi esim yhden lapsen saamisen ajaksi tai määrätyksi kalenterikaudeksi, joka antoi köyhemmällekin miehelle saada vaimo edes vähäksi aikaa elämäänså, kun täyden eliniän morsiusmaksut olivat niin suuria. Tämän käytännön poistaminen lisäsi naisten turvallisuutta. Samaten vaimojen määrän rajaaminen neljään oli suuri muutos aikaisemmin vallinneeseen tilanteeseen, missä rikkaat ja vaikutusvaltaiset ottivat lähes kaikki naiset, jolloin köyhät miehet jäivät ilman, ja noissa haaremeissa puolestaan moni vaimo sai miehensä huomiota vain satunnaisesti silloin tällöin, jos edes silloinkaan.
Jo nämä muutokset olivat merkittäviä juridisia naisen asemaa parantavia toimenpiteitä, jotka auttoivat yhteiskuntaa voimistumaan sisältä päin.
Sitten tulee myös muuan asuun liittyvä ilmiö. Arabinaisen bruka oli suuremmoinen keksintö naisten terveyden parantamiseksi. Koko vartalon suojaava puku antoi viileyttä kuuman päivän hellettä vastaan kun lämpötila nousi yli 40 asteen sekä lämpöä yön kylmyyttä vastaan kun lämpötila saattoi paikoin laskea alle 10 asteen. Harso silmillä ja nenän edessä esti ilman pölynä lentävän hiekan tunkeutumisen hengitystiehyeisiin ja silmiin. Näin hengityselinten terveys parani ratkaisevasti ja silmäsairauden vähenivä paljon. Edelleen kokoasu alhaalta ylös asti piti myös sukuelimet hiekkapölyltä suojassa, minkä takia syntyvyys kasvoi ja lapsiluku nousi arabialaisen kulttuurin alueella. Seurauksena oli suuri väestön kasvu ja se puolestaan mahdolisti islamin leviämisen islamin ensimmäisenä vuosisatana Intian rajoilta nykyiseen Espanjaan asti. Ilman tätä erinomaista naisen terveyttä ja arkielämää parantavaa pukua tuo valtapoliittinen suoritus ei olisi ollut mahdollinen.
Toinen juttu sitten on että tämän realistisen hyödyn jälkeen burkan käyttö jossain aivan muissa olosuhteissa kuten meillä täällä pohjoisemmissa maissa aivan erilaisissa sääolosuhteissa, toimii ainoastaan uskonnollisen yhteenkuuluvuuden ilmauksena, koska sen kaltaisia ratkaisuja ei meidän sääoloissamme tarvita.
” Alueelle nimi Palestiina ” jatkoa omaan edelliseen.
Palestiinalaiset, raamatussa Filistealaiset ( Hepr. P’lishtim , olivat vanhan ajan Israelin viholliskansa. Alkuperää ei tunneta, heitä pidetään indoeurooppalaisena merikansana.
Hadrianus antoi toisella vuosisadalla vihoissaan alueelle nimen Israelin arkkivihollisten mukaan ja siitä tuli Palestiina, ikäänkuin Filistea.
Poika on latinaksi Fili. Filioque, pojasta. Filioque kiista oli idän ja lännen kirkkojen välinen kiista Nikaiassa. Kysymys oli hengestä, kummasta henki lähtee, se pyhempi, isästä vai pojasta. Hyvin suuri kiista.
Tuleeko sana Fili, filistealaisista, vaikka heitä ei enää edes ollut Jeesuksen aikana ? Vai tarkoittaako se jotain muuta? Meillä on kerrottu, että Jeesus asui Palestiinassa, ikäänkuin Filisteassa. Uskoivatko etelä-eurooppalaiset olevansa filistealaisia joille Pyhä maa kuuluu, kun tunkeutuivat sille. ?
Eurooppalaiset siis pyrkivät Pyhälle maalle hallitsemaan alueita. Uskoivatko he olevansa filistealaisia, fistealaisia on pidetty myös kreikkalaisina.
Vaikka esim. apostolien teoissa puhutaan juutalaisten maasta ja Israelista, jossa Jeesus teki, mitä teki. Ja äitikin oli juutalainen.
Nykyisillä palestiinalaisilla ei ole filistealaistaustaa, he ovat sekakansaa, joita yhdistää Rooman antama nimi ja Muhammadin antama uskonoppi.
Filistealaisista linkissä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Filistealaiset
Tarja
1) Nykytutkimuksessa filistealaisia pidetään indoeurooppalaisina merikansoihin kuuluvana. Alkuperä on Euroopasta todennäköisimmin Kretalta. He lienevät myös Raamatussa mainittujen kaftorilaisten kanssa, mahdollisesti nämä puolestaan ovat hyvin läheisiä kasluhilaisten kanssa.
Antti Laato. Vanhan testamentin selitysraamattu I, Laki. ISBN 978.951-888-769-3
2) En usko että filistealla olisi mitään yhteyttä latinan poika sanaan.
3) Nikean tunnustuksen filioque -kiista on syntynyt siitä, että alkuperäisessä kreikankielisessä Nikean ja Konstantinopolin kokousten jälkeisessä tekstissä tuota vastaavaa sanaa ei ollut. Lännen puolella vähitellen teologisessa opetuksessa haluttiin korostaa kolminaisuusopin luonnetta niin, että kaikkien persoonien yhteenkuuluvuus tulisi selvemmin esiin. Vähitellen vuosisatojen jälkeen tuo opetus sitten siirtyi teologisesta opetuksesta latinankieliseen liturgiaan asti.
Lännen kirkko siis halusi jopa sanonnan tasolla alleviivata sitä, että Pyhä Kolminaisuus on yksi Jumala ei kolmea jumalaa. Samalla korostuu myös se että Isän toimiessa myös Poika ja Pyhä Henki toimivat, sekä että Pojan toimiessa myös Isä ja Pyhä Henki toimivat kuin myös sitä että kun Pyhä henki toimii niin silloin myös Isä ja Poika toimivat. Näin siis tähän lyhyeen sanan lisäykseen sisällytettiin kaikki se mitä perusteellisemmin tuodaan julki Athanasiuksen uskontunnustuksessa.
Idän kirkon puolella puolestaan todettiin että koska alkuperäisessä kokouksissa hyväksytyissä sanamuodoissa ei tuota sanaa ole ollut niin ei sitä tarvita nyttenkään. Tällöin sanoma on sellainen että tuolla sanotaan vain se että Pyhä Henki on Jumala eikä mitään muuta sen yli. Tämähän ihan oikeasti riittääkin, koska jo toisaalla on sanottu että Jumala on yksi. Näin siis molemmat kirkot opettavat itse asiassa samaa uskon todellisuutta, mutta toinen selittää tämän yksityiskohtaisemmin ja toinen pyhästä kunnioituksesta jättää kaikki turhat sanat pois selityksestä kun sanoma kerran muutoinkin on selvä.
4) Rooman maailmanvalloituksen pyrkimyksiin kuului vallata aina uusia alueita. Näin myös Juudean, Samarian ja Galilean valtaus kuului heidän valloitushalunsa piiriin ja makkabealaisten keskinäisten kiistojen keskellä tuohon tuli erinomainen käytännön tilaisuus.
En ole kuullut enkä lukenut että filisteaa olisi ollut käytössä Jeesuksen aikana. Nimen palautti Hadrianuksen porukka voidakseen, jos mahdollista, poistaa myös alueen nimessä elävää juutalaisten muistoa. Palestiina on alkuperäisempi ääntämys tuosta sanasta, joka vielä Vanhaa testamenttia luettaessa sanottiin Jeesuksen aikana. P:n muuttumine f:ksi tapahtui vasta ensimmäisen vuosituhannen loppupuolella samaten aan muuttumine iiksi. (Samasta syystä puhumme roomalaisten kanssa vanhemman ääntämismuodon mukaisesti puunilaisista ja Pyhän maan naapurissa saman kielilain muutoksen käyneessä muodossaan foinikialaisista. )
Matias
”5) Mistä olet ottanut tuon täysin eka kertaa kuulemani urbaanilegendan että kristikunnan opissa muka olisi ajtus Jerusalemin noususta taivaisiin. Tällainen ei alkuunkaan sovi minkäänlaiseen teologiseen malliin, vaan se on jostain huuhaalähteestä peräisin.”
Olenhan minä huomannut, että evankeliumia ei ole paljon luettu. Ilmestyskrjassa se kerrotaan. Kai se on taivaaseen noussut, jos se sieltä laskeutuu alas.
luku 21: 2 Johanneksen ilmestys
”Ja pyhän kaupungin, Uuden Jerusalemin minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu.
Lisäksi kerrotaa, että sitä valaisee Jumalan kirkkaus, ei ole enää yötä eikä päivää.
Muuri oli rakennettu Jaspiksesta , ja kaupunki oli puhdasta kultaa, puhtaan lasin kaltaista. Muurin perustukset oli kaunistettu kaikkinaisilla kalliilla kivillä. Ensimmäinen perustus oli Jaspis, toinen oli safiiri, kolmas kalkedon, neljäs smaragdi, viiden sardonyks, kuudes sardion, seitsemäs krysoliitti, kahdeksas berylli,
sitten oli toaasi, krysoprasi, hyasintti ja ametisti.
Portit oli rakennettu jokainen yhdestä helmestä ja niillä seisoi enkeleitä, ja kadut oli puhdasta kultaa.
Temppeliä ei näkynyt, Herra Jumala Kaikkivaltias oli sen temppeli.
Eikä sinne päästetä ketään epäpyhää, eikä ketään kauhistusten tekjää, eikä vahettelijaa, vaan ainoastaan ne jotka on kirjaan kirjoitettu.
22:1 Ja hän näytti minulle elämän veden virran, joka kirkkaana kuin kristalli juoksi Jumalan ja Karitsan valtaistuimelta. (2) Keskellä katua, virran molemmin puolin oli elämän puu, joka kantoi kahdet hedelmät , antaen joka kuukaisi hedelmänsä ja puun lehdet ovat kansojen terveydeksi. Eikä mitään kirousta ole enää oleva.
Tällaista sieltä löytyy.
Tarja
Ilmestyskirjassa ei puhuta ajallisesta Jerusalemista. Ilmestykirjan Jerusalem on rinnakkainen ilmaus uusien taivaiden ja uuden maan luomisessa aukeavasta todellisuudesta.
Paavalilla on Galatalaiskirjeessä kuvaus Jumalan luona olevasta taivaallisesta yhteisöstä. Niin kuin Jerusalem oli hallintokeskus juutalaisuuden kulttuurissa, niin tämä Jumalan taivaassa oleva hallintokeskus on apostolin kielenkäytössä saanut nimen Jerusalem.
Galatalaiskirje
4:26 Mutta se Jerusalem, joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme.
Tässä nimi Jerusalem siis kuvaa sitä että evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta on peräisin Jumalan luota ja että Jumalalla on jo ollut mielessään tarkka malli siitä, miten pelastus tuodaan maailmaan ja miten sanoma Jumalan valtakunnasta viedään maan ääriin asti.
Näin siis sanaa Jerusalem käytetään ainakin kolmesta eri todellisuudesta (meidän ajallisen tarkastelutapamme käsittein ilmaistuna)
pre-eksistenttisestä eli jo ennen pelastuksen ajan koittoa oleva Jerusalem,
maallinen Jerusalem
ja eskatologinen eli siis Jumalan antaman tulevaisuuden asuinsija, missä Jumalan ääretön kirkkaus luo voimakkaampaa valoa kuin aurinko.
Matias
”Tällöin sanoma on sellainen että tuolla sanotaan vain se että Pyhä Henki on Jumala eikä mitään muuta sen yli. Tämähän ihan oikeasti riittääkin, koska jo toisaalla on sanottu että Jumala on yksi. ”
Mutta Jeesus sanoo, muistaakseni Filippuksen evankeliumissa näin: ” Ne jotka sanovat, että Maria sikisi pyhästä hengestä, eivät tiedä mistä puhuvat, vai oletteko kuulleet, että nainen voisi tulla naisesta raskaaksi. ”
Mitä siitä sanot ?
Tarja
Totean vain että Filippuksen evankeliumin gnostilainen väritys on niin voimakas, että monissa kristologisissa kysymyksissä sen teologia ei kohtaa kirkon alkuperäistä sanomaa, vaan kuvaa kirjoittajan oman porukan ajattelua noin kolmisensataa vuotta Jeesuksen syntymän jälkeen ( täsmällisyys + – puoli vuosisataa). Siinä tulee esille selkeä oppositio katolista eli yhteistä kirkkoa kohtaan, koska muutamissa kohdissa kirkon organisaatiota ja oppia vastustetaan.
Myös gnostilaisuudelle tyypillinen negatiivinen asenne seksuaalisuutta kohtaan tulee esille jopa töksähtävän yllättävissä yhteyksissä, kuten tässäkin esille nostamasi tekstin perustelussa, miksi Jeesus ei ole voinut siitä Pyhästä Hengestä.
Siinä todetaan että Jeesus ei ole voinut siitä Pyhästä Hengestä siitä syystä, että hänen neitsyytensä on edelleen kokonaan todellisuutta, hän on koskematon. Näin siis tuon tekstin sepittäjä on kuvitellut, että myös tämän sikiämisen yhteydessä siittämisen olisi pitänyt tapahtua yhdynnässä jossa neitsyys olisi menetetty. Hänelle ei tullut mieleen, että Pyhästä Hengestä sikiämisen yliluonnollisessa tapahtumassa kyse ei ollut seksuaalisesta aktista.
Tekstin sepittäjä näyttää myös ajattelevan, että Pyhä Henki olisi naispuolinen henki. Näin hänen ajatuksissaan kyseessä olisi kahden naispuolisen välinen akti, joten tuollaisessa yhdynnässä ei lapsia voi siittää.
(Tässä voi todeta että Antonyn kommentaarissa on asiavirhe, kun hän kuvittelee että kirjoittaja leikittelee kreikan henki-sanan feminiinisyydellä. Kreikassa ta pneuma kuitenkin on neutri, joten tämä selitys kaatuu. Sen sijaan hepreanssa rū-aḥ , henki -sana on feminiini, mutta tämän olettaminen syyksi puolestaan sisältää ongelman siitä, että teos muutoin asennoituu juutalaisuuteen nuivasti. Joten mielestäni kysymys on jostain muusta oletuksesta, jonka mukaan kirjoittaja on ajatellut Pyhän Hengen naispuoliseksi. )
Matias
Hyvää huomenta
Siellä sanotaan myös: ” Jos Jeesuksella ei olisi ollut toista isää, hän ei olisi sanonut. Isäni joka on taivaissa, hän olisi sanonut vain, Isäni. ”
Pyhä henki ei siis voi olla kirkollisesti femisana, hyvä on, mutta Viisaus on femisana, raamatussa. ” Kutsu viisaus sisareksesi ja ymmärrys ystäväksesi, ”
Tämä Jumalan luomus, eli viisaus oli alusta asti mukana luomistyössä, mutta Paavali tappoi sen sanomalla, että Viisaus katoaa ja tieto ( logos-gnosis) käy turhaksi. Ja usko käveli käveli kaiken yli, päätä ei saanut enää kääntää. Kiista filosofian kanssa sai teologian kaappaamaan/ väittämään, että Jeesus on se itse viisaus, ja näin Jeesuksesta tuli tyttö-poika. Jeesus-Sofia.
Palataan Maryaan. Kuten varmasti tiedät Mar ja Mor ovat Syyrian kielellä herraa tarkoittavia sanoja, kuten esim. Mar Toma, Herra Tuomas. Kuka sitten on Mar Ya . Hän on joku herra, joka synnyttää itsensä kanssa hengen tuotteen eli evankeliumin. Tai useampi herra. Hengen tuotteita ovat romaanit ja esseet ja muut kirjoitelmat ja niissä voi synnyttää neiseeellisesti poikia ja tyttöjä mies yksinään, kuviteellisen naisen kanssa, tai kuvitellen itse olevansa se nainen. myös naiset nykyisin saavat synnyttää kirjoja, hengen tuotteita.
Mies/ herra voi siis synnyttää lapsia, mutta vain ajatuksen tasolla ja sanoilla. Yhteenkään naiseen fyysisesti koskematta. Hän kuvittelee tämän naisen jonka kautta hän lapsia tekee, ja kuva jonka hän naisesta antaa, kertoo paljon siitä mikä on miehen ihanne.
Marian kohdalla, hän on melkein lapsi, kaunis todennäköisesti, puhdas/koskematon, miehestä tietämätän, nöyrä ja vaatimaton. Kun naisella ei ole ollut ketään muuta, miehen ei tarvitse vaivata itseään ajatuksella, että hänen taitoaan miehenä verrataan keneenkään toiseen/ aikaisempaan kokemukseen. Hyvin yleinen kysymys on: ” Onko sinulla ollut muista.” Mies on aina epävarma omasta suorituksestaan, mutta hänen ei tarvitse sitä miettiä, jos nainen ei muusta tiedä.
Neitsyydestä tuli hittituote, sen avulla mies pääsi ensimmäiseksi ja vapautui päässään olevista demoneista, jotka syntyivät niistä muista, aikaisemmista, eivät tietenkään johtuneet miehen mustista sukista, vaan olivat naisen synnin aiheuttamia.
Tarja
1)
Viisaus -sana on hepreaksi חָכְמוֹת , ḥā·ḵə·mō·wṯ , viisaus, viisas nainen
ja toinen sana חָכְמָה , ḥā·ḵə·māh , viisaus. taitavuus
Kummatkin ovat feminiinejä.
Kreikaksi se on sofia , σοφία, ας, ἡ , viisaus, näkemyksellisyys, taitavuus, älykkyys. Sekin on feminiininen sana.
Kun Sananlaskut puhuvat Viisaudesta personoituna maailman luomiseen osallistuneena, niin siinä sanotaan toisin sanoin se mitä luomiskertomuksessa todetaan, että kaikki Jumalan luoma on oikein hyvää, erinomaisen hyvää, suurenmoista.
Sananlaskujen muotoilu on samalla sillä tavoin personoidun Viisauden kielellä kerrtottu, että siinä ollaan nähty profetia Jeesuksesta. Tämä puolestaan on täysin sopusoinnussa sen luomisteologiaan kuuluvan todellisuuden kanssa, että Isä loi maailman Pojassaan. Tämä on looginen seuraus siitä, että kolmiyhteinen Jumala on yksi ja siten missä Isä toimii, siellä toimii myös Poika ja Pyhä Henki.
Nikean tunnustuksessa tämä todetaan sanoin:
“— yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, joka ennen aikojen alkua on Isästä syntynyt, Jumala Jumalasta, Valkeus Valkeudesta, tosi Jumala tosi Jumalasta, syntynyt, ei luotu, joka on samaa olemusta kuin Isä ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä, —-
2)
Heprealaisessa ajattelussa usko on varmempi kuin tieto. Meillä suomalaisilla on tapana sanoa, etten minä tiedä, mutta luulen, tai ettei luulo ole tiedon väärti.
Heprealaisessa ajattelussa se minä on varmalla pohjalla, luja totuus, varma asia, totinen tosi, aamen , se on varmaa ja luotettavaa.
Tämä täysi varmuus tulee ilmi esim. Hepr 11:1 seuraavin sanoin
Hebrealaiskirje:
11:1 Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.
Sen sijaan heprealaisessa ajattelussa tieto on aina vajavaista, tietämys voi muuttua, kasvaa tms, Vasta kun tuleva paratiisi tulee meidän osaksemme, vasta silloin, tieto tulee täydelliseksi.
1.Korinttolaiskirje:
13:9 Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista. 13:10 Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista.
3)
Aramean sana מָרֵא , mārê , Herra, on
seemiläiseltä johdannoltaan eri sana kuin
heprean sana מִרְיָם , mirjām, Mirjam, kreikaksi Μαριαμ, Mariam tai Μαρία, ας, ἡ , Maria .
Olen kirjoittanut aikoinaan blogin Neitsyt Mariasta, johon tuli 281 puheenvuoroa.
https://www.kotimaa.fi/blogit/maria-ikuinen-neitsyt/
4)
Sinä puhut neitsyydestä tunnepuolelta käsin tarkastellen.
Minä puolestani olen ajatellut että neitsyyden biologisena merkkinä olevalla immenkalvolla on aikoinaan ollut merkittävä terveydellinen merkitys. Se on suojannut tulehduksia ja likaantumista vastaan ja näin säilyttänyt naisen terveyttä siihen asti, kunnes hän tulee sukukypsään ikään ja voi saada lapsia. Näin sen on omalta osaltaan ollut tukemassa ihmisessä luonnostaan olevaa lisääntymisen perustarvetta.
Muilta osin en tällä kertaa käsittele kysymystä enempää, ettei keskustelumme siirtyisi kokonaan pois tähän astisista aiheista.
Matias
”Ilmestyskirjassa ei puhuta ajallisesta Jerusalemista. Ilmestykirjan Jerusalem on rinnakkainen ilmaus uusien taivaiden ja uuden maan luomisessa aukeavasta todellisuudesta.”
Se on vain Jesajan kirjan jäljittelyä.
Jumala Jesajassa puhuu hellitellen kuin vaimolleen, Jerusalemille näin:
”Katso, minä muuraan sinun kivesi kiiltokivellä,
panen sinun perustuksesi safiireista,
12minä teen sinun harjasi rubiineista
ja sinun porttisi kristalleista
ja koko sinun ympärysmuurisi jalokivistä.
13
Sinun lapsesi ovat kaikki Herran opetuslapsia,
ja suuri rauha on sinun lapsillasi oleva.
14Sinut vahvistetaan vanhurskaudella;
sinä olet oleva kaukana väkivallasta,
sillä ei sinulla ole pelkäämistä, ”
Tätä voisi verrata lauluun:
” Teen ruusutarhaksi tienoon sen, missä jalkasi pieni astuu. ” Minä laulan sun iltasi tähtihin ja sinun yöhösi kuutamoita. Minä laulan sun aamuhus armahin, kevätkiuruja purppuroita. ”
Tällaista runollista ilmaisua.
Jos platonisesti ajattelemme, ideoiden maailmassa on kaikesta täydellinen mallikappale, mutta sen voi tavoittaa vain ajatuksen tasolla, ei koskaan näkemisen tasolla. Tältä pohjalta myös Jerusalemista on mallikappale ikuisten ideoiden näkymättömässä maailmassa. Jerusalem ei siis voi kadota, ei vaikka se hävitettäisiin ja vaikka sen nimi muutettaisiin.. Se kuuluu ikuisiin.
Olen joskus lukenut, että muinaiset kirkkoisät olettivat tai päätivät, että tämä Platonin ideoiden maailma on se Jumalan valtakunta. He eivät ymmärtäneet, että sitä voi tavoitella vain ajatuksen tasolla, ei koskaan näkyvän tasolla. Kun ihminen ajattelee sitä, hän voi myös katsella omaan ajatustaan sielunsa silmin, mutta fyysisesti hän ei voi sinne mennä.
Tarja
Meillä nykykulttuurissa on toisten ajatusten siteeraaminen tehtävä rajatusti tai muutoin syytetään plagioinnista.
Vanhaan heprealaiseen ajatteluun on kuulunut se, että nykyhetken ajattelu on pitänyt kytkeä aikaisempaan kokemukseen tai kirjallisuudesta puheen ollen aikaisempiin kirjoituksiin. Näin siis nykyhetki ja menneisyys kytkeytyvät yhteen.
Voimme siis todeta, että Ilmestyskirja on käyttänyt aikansa Raamattua omana oppikirjanaan ja jatkaa omalla kirjoituksellaan aikaisempien sukupolvien työtä.
Muutoin voimme todeta että Ilmestyskirja on Uuden testamentin raamatullisimpia kirjoja. Se on lähes kauttaaltaan uusin avoimin kielikuvin kirjoitettua Vanhan testamentin kuvastusta. Vanhan testamentin aarteisto on siinä saatu valtaisaan ja voimalliseen kielikuvien ja kuvausten upeasti roihuvaksi juhlakokoksi.
2) Keskiajan suuri tietoteoreettinen keskustelu oli se ovatko yleiskäsitteet reaalisia vaiko vain nimelllisiä. Tässä siis pohdittiin Platonin filosofian ideoiden reaalisuutta.
Realistit puolustivat sitä, että ne ovat reaalisia, joten Platonin filosifiaan liittyen heidän väitteensä oli se, että Platonin ideat ovat todella reaalisesti olemassa, jopa reaalisemmin kuin erilliset esineet.
Nominalistit puolestaan väittivät että yleiskäsitteet olivat vain nimiä tai ne olivat vain erillisten esineitten nimistä tehtyjä ajatuksia tai mielteitä. Yllä olevassa tekstissäsi sinä omalta puoleltasi julistaudut näiden nominalistien joukkoon kuuluvaksi sanoillasi: ” — vain ajatuksen tasolla —.”
Tässä keskustelussaan keskiaika jatkoi jo vanhana aikana keskustelun alaisena ollutta kreikkalaisen filosofian suurta olemisen perusteiden pohtimista.