Tiistaiaamu valkeni kirpeän raikkaana ja kirkkaana, kun kävelin Westminsterin sillan yli, Parlamentin vieritse ja Abbeyn editse dekaanin pihalle, jonka toisella laidalla on Kirkon talon (Church House) pääsisäänkäynti.
(Jos katsot Westminster Abbeyn pääsisäänkäyntiä, oikealla puolella näkyy porttikongi, josta pääsee sisäpihalle. Asuntojen lisäksi sieltä löytyy Kirkon talo, Abbeyn kuorokoulu, kahvila ja sisäänkäynti klausuuriin: Abbey on alun perin benediktiiniluostarin kirkko, ja nykyään kuninkaallinen kirkko, Royal foundation. Perinteisesti uusi arkkipiispa käy Abbeyssä ottamassa vastaan protestikirjeen, jossa dekaani ilmoittaa, ettei arkkipiispalla ole mitään asiaa ja valtaa Abbeyssä, ja voi vierailla siellä vain dekaanin kutsusta.)
Päivä alkoi rukouksella ja pienryhmäkeskusteluilla, joissa jaoimme ryhmässä oman uskontarinamme: mĩten meĩstä tuli kristittyjä. Lisäksi keskustelimme evankelioimisesta ja sen haasteista nykypäivänä. Ajatuksena on, että samat pienryhmät jatkavat koko viisivuotiskauden.
Pienryhmien jälkeen työskentely jatkuĩ raportilla evankelioimistyöryhmöltä. Kantavana lauseena on tämän hetkinen tilanne, jonka mukaan 81-vuotias on viisi kertaa todennäköisemmin seurakuntalainen kuin 18- vuotias. Lapsi-, perhe- ja nuorisõtyöhön panostaminen nähdään ensiarvoisen tärkeänä kirkon tulevaisuuden kannalta: tilastot puhuvat edelleen karua kieltään. Kahvipöytäkeskusteluissa yllättävän moni tunsi Suomen luterilaisen kirkon lapsi- ja nuorisotyön vahvuudet ja moni oli kiinnostumut Tampereen ja Manchesterin hiippakuntien välisestä rippikouluyhteistyöstä.
Iltapäivän istunnon ensimmäinen asia oli ekumeenisesti merkittävä Columban julkilausuma Englannin kirkon ja Skotlannin krkon välillä. Skotlannin kansallinen kirkko, Church of Scotland, on reformoitu kirkko. Skottilainen episkopaalinen kirkko, Scottish Episcopal Church, on anglikaaninen väemmĩstökirkko. Se on Anglikaanisen kommuunion ja Porvoon kommuunion jäsenkirkko. Synodi kävi kiivaan väittelyn, Skotlannin kirkon johtajan läsnäollessa, julkilausuman sisällöstä ja valmistelutyöstä. Keskustelussa esitettiin huoli, kuinka Skottilainen Episkopaalinen kirkko siivuutettiin neuvotteluissa ja pohdittiin, astuuko Englannin kirkko sisarkirkkonsa alueelle: Skotlannin kirkon ja Skotlannin Episkopaalisen kirkon väliset suhteet ovat hyvät, mutta eivät samall tasolla, kuin nyt Synodille esitetty julkilausuma Englannin kirkon ja Skotlannin kirkon välillä.
Vaikka valmistelutyötä arvosteltiin, tekstin teologisesta sisällöstä ei noussut isoa keskustelua. Komitean työ pohjautui Meissenin ja Reuillyn julkilausumille. Columban julkilausuma mahdollistaa ehtoollisvieraanvaraisuuden ja pappien kutsumisen kirkkojen välillä, mutta se ei ole yhtä kattava kuĩn Porvoon julkilausuma. Mielenkiintoisena huomiona voidaan pitää anglikaanisen neuvottelupuolen näkemystä piispanvirasta. Episkope, kaitsenta, on nähty tiukasti piispanvirkaan liittyvänä. Porvoon julkilausumassa tässä siirryttiin ajatukseen, että kirkon apostolisuus voi jatkua myös yhteisön kautta eli kun yhteisö huolehtii uskon säilymisestä. Kolumban julistuksessa anglikaaninen osapuoli näkee piispan viran yhteisössä: yhteisö kutsuu ja asettaa palveluvirkaan. Yhteisö nähdään siis itsessään kirkon apostolisuuden ja kaitsennan jatkumona ja takeena.
Columban julkilausuma hyväksyttiin ja Synodi pyysi Englannin kirkon ekumeenisista suhteista vastaavaa neuvostoa huolehtimaan sen toimeenpanemisesta. Columba oli 500-luvulla elänyt irlantilainen apotti, joka teki lähetystyötä ja kristillisti nykyisen Skotlannin alueen.
Iltapäivä jatkui keskustelulla maksuista, joita peritään kirkollisten vihkimisten ja hautajaisten yhteydessä. Tällä hetkellä toimituksille on olemassa perusmaksu, jonka lisäksi voidaan maksaa erikseen suntion palveluista tai kirkon lämmittämisestä. Tämä on ehkä suomalaisittain vieras konsepti, mutta koska kirkolla ei ole oikeutta verottaa, eikä sillä myöskään ole jäsenmaksuja, ovat toimituksista pyydettävät maksut elintärkeitä kirkkojen ylläpidolle. Ehdotus sisälsi yhden yksittäisen maksun, joka olisi kattanut nyt vapaaehtoisena nähdyt palvelut. Ehdotus ei saanut kannatusta.
Ilta päättyi keskusteluun, ja Synodin hyväksyntään, ehdotuksesta, joka muuttaisi kirkon lainsäädäntötyötä. Kirkolliskokous voi säätää lakeja, jotka parlamentin ja hallitsijan hyväksynnän jälkeen tulevat osaksi valtion lainsäädäntöä. Nyt ehdotetaan mallia, jossa osa ensisijaisesta lainsäädännöstä osa voitaisiin säätää asetuksella, jolloin käsittelyä Parlamentin ala- ja ylähuoneessa tarvittaisi. Kirkkojärjestystä ei siis käytännössä tällä hetkellä ole ja sellainen haluttaisiin nyt luoda. Uskoa ja oppia koskevat päätökset ovat kanonisessa laissa. Muut, kuten hallintoa ja työsuhteita, papiston kurinpitoa ja kirkollisia maksuja koskevat säädökset ovat osa maallista lakia.
Istuntopäivän päätti Hillsong -tyylinen ylistyspalvelus istuntosalissa kitaran ja sellon säestyksellä.
Näitä yksityiskohtia on ilo lukea 🙂