Historiaa käsittelevät tapahtumat ovat ajankohtaisia. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Kuopion kaupungintalolla kokoonnutaan 14.3.2017 historiikin julkistustilaisuuden merkeissä. Historiikin tekijöillä on ollut suuri urakka takanapäin. Sanomattakin on selvää, että työ on aiheuttanut heidän lähipiirilleen monenlaista uhrautumista, josta on lausuttava vilpittömät kiitokset.
Aiheeseen liittyen Kuopion kaupungintalolla oli 2.3.2017 klo 17 – 20 yleisöseminaari, jonka puhuttelevana otsikkona oli ”100 vuotta Suomen itsenäisyyttä”. Ohjelman pääotsikot olivat: ”Svinhufvud ja Suomen itsenäisyys”, ”Pioneeriaselaji ja Suomen puolustus”, ”Hovioikeudet ja Suomen oikeuslaitos”, ”Eduskunta ja perustuslait” ja ”Kansanvaltaa Kuopiossa”. Musiikkiesitykset ja päätössanat kuuluivat myös ohjelmaan.
Tilaisuuden asioista viestitettiin tiedotusvälineissä. Vuorovaikutus esitelmien pitäjien ja yleisön välillä lisäsi seminaaritapahtuman kiinnostavuutta. Oli avartavaa osallistua esitelmiä koskevaan keskusteluun. Historian kysymyksiä on avattava, sillä uusia näkökulmia tarvitaan.
Historian ”peilauksilla” on merkittävä rooli kulttuurin kannalta. Historiaa tarkasteltaessa kuljetaan ”tapahtumarastien” kautta ja hahmotetaan kehityksen kulkua. Päätöksiä ja tilanteita on pohdittava huolella. Kun esimerkiksi ulkopolitiikan kohdalla mennään ”koetellun ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan mukaan”, tavoitteet pysyvät hallinnassa.
Asioiden ollessa Suomessa kunnossa voidaan sanoa, että ”juhlavuottaan viettävä maamme seilaa luotettavasti ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä”. Taustalla olevat sisäpoliittiset haasteet – sosiaali- ja terveydenhuolto – ovat tietenkin myös mielessä. Päätöksenteon on oltava ”selkokielistä”, että ymmärrettävyysvajetta ei synny.
Valtakunnan tason päätöksentekoon liittyviä asioita, jotka ovat yhteydessä perustuslakiin, on noussut esille. Johtopäätösten tekemisen kannalta on tärkeää, että päätöksentekoa koskevia pohdintoja huomataan suuresta viestinnän tarjonnasta. Ne saattavat olla juuri tarvittavia näkökulmia tarkastelun kohteena oleviin kysymyksiin.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
Veikko Vilmi :” Kun esimerkiksi ulkopolitiikan kohdalla mennään ”koetellun ulko- ja turvallisuuspolitiikan kartan mukaan”, tavoitteet pysyvät hallinnassa.”
Mitkä tavoitteet? Nekö, jotka syntyivät jo sodan jälkeen. Viktor Vladimirovin mukaan SNTL halusi jo 50-luvulla vaikuttaa Suomen presidentinvaaliin ja asia hoidettiin Kremlissä Porkkalan palautus –operaationa, jossa ensin tehtiin päätös Porkkalan palauttamisesta ja vasta sen jälkeen aloitettiin muodolliset neuvottelut Paasikiven ja Kekkosen kanssa. ”Paasikiveä pidettiin liian vanhana ja Kekkosen valinta loisi jatkumon Paasikiven myöntyväisyyslinjalle. Moskovan suunnitelmien mukaan uusi linja olisi nimeltään Paasikiven-Kekkosen linja.” (Viktor Vladimirov: Näin se oli)
Lisäys :Kremlin kommunistisen diktatuurin luoman idean mukaisesti Kekkosen-Paasikiven -linja ajettiin suomalaisten arkipäiväksi vailla Jumalaa olevine itsesensuureineen ja ”maan tapoineen” ja luotiin yhteiskunnallinen nomenklatuura-järjestelmä, joka menettelytapoineen mielestäni muistuttaa hyvin paljon Erich Frommin määritelmää megakoneesta , jonka ”lähtökohta on järjestelmä, joka perustetaan yhteisen hyvän nimissä palvelemaan kansalaisia. Kun järjestelmää paisutetaan, se vähitellen unohtaa alkuperäisen tarkoituksensa ja alkaa käyttää kansalaisia omiin tarkoituksiinsa.”