Oletetaan piispojen pohdiskelevan puolison pahoinpitelyä: saako vaimoa lyödä?
Joku vähemmistö jossain on todennut että ihan OK pakottaa muija ruotuun väkivallalla. Piispat ovat toki toista mieltä: eihän se nyt rajoituksetta käy, vaan pitää miettiä millä syillä voi lyödä, millä ja kuinka lujaa. Perustetaan komitea joka pohtii asian teologisia ulottuvuuksia.
Lopulta saadaan tulos. Jos ja vain jos ruoka palaa pohjaan kolmesti saman viikon aikana, saa mies lyödä. Tällöin on käytettävä enintään 15 senttimetrin pituista ruokoa, jossa on vähintään 3 senttimetriä läpimitaltaan oleva pehmeästä materiaalista tehty kuori ympärillä.
Samaan aikaan suuri yleisö odottaa kuulevansa ”ei saa löydä”. Toki piispojen kanta on oikeastaan olennaisesti sama, mutta joku varaus kuitenkin jää. Ollaan jotain mieltä mutta ei sitten toisaalta ihan ollakaan.
* * *
Suunnilleen tältä tuntuu tasa-arvoisen avioliittolain käsittely kirkossa. Suuri yleisö odottaa selvää viestiä: Kannatan tehtyä lakialoitetta, samaa(kin) sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä ja täyttä tasa-arvoa.
Se mitä saadaan ei ole ehkä asiallisesti kovin kaukana: laki on hyvä, hyvä että keskustellaan, parisuhteen puolesta voidaan rukoilla tai siis ei voida mutta parisuhteen solmineiden puolesta voidaan, ei ole oikeastaan kaavaa de facto kaavan muodostumista ei ole estetty. Tai ehkä joku kannattaa käytännössä kaikkea, kunhan vain avioliitto säilyy nimenä eri sukupuolille varattuna.
Tuntuu merkilliseltä, jos homous-on-melkein-OK -kantoja sorvaavat eivät osaa ajatella tätä ulkopuolisen silmin.
Jos vaimon, lasten tai muiden ”isäntävallan alaisten” ruumiillista kurittamista tarkastellaan teologisesti, raamatullisesti ja kirkon perinteestä käsin (eikä nykyisestä maallisesta humanismista käsin), niin toki siinäkin tulisi sallia monia eri vaihtoehtoja ja toimintamalleja.
Perinteinen kristillinen lastenkasvatusmalli oli se, että ”ken vitsaa säästää, se lastaan vihaa”. Myös vaimojen, palvelijoiden, piikojen ja renkien jne. ruumiillinen kurittaminen oli pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
”Oletko lopettanut vaimosi hakkaamisen. Vastaa kyllä tai ei.”
Yhä useampi perhe voi pahoin. Rakkaudettomuus ja laittomuus lisääntyy. Avioerot ja lasten erilaiset ongelmat (mm. masennus) ovat yleisiä. Onko nykysuunta hyväksi?
Tänä päivänä tapahtuvilla naisiin tai yhä useammin naisten miehiin kohdistamilla väkivallan teoilla, lasten pahoinpitelemisillä tai muilla väkivallan muodoilla ei taisa olla mitään tekemistä Raamatun kanssa. En ole kuulut, että kukaan väkivallan tekijä olisi perustellut tekojaan Raamatulla. Tuskinpa monet tekoihin syyllistyneet ovat koskaan edes avanneet saati lukeneet Raamattua.
Kyllä se väkivaltainen pahuus kumpuaa ihmisen omasta pahasta olosta ja syyt pahaan oloon ovat varmasti moninaiset, paljon yhteiskunnan tilastakin johtuvia.
On ikävää kun/jos yritetään antaa vaikutelma, että Raamattu puoltaa väkivaltaa, naisten alistamista, rasismia jne. kuten joistakin kommenteista on aika ajoin luettavissa.
Jos Raamattua tulkitaan edellä kuvaamallani tavalla, sillä edistetään kristinuskon alasajamista yhteiskunnassamme.
Salme varmaan on ainakin jollain tapaa oikeassa. Kuitenkin jaksaa ihmetyttää, että onko niitä oikeita kristittyjä olemassakaan tuollaisella määritelmällä? Kun se tuntuu menevän suunnilleen niin, että niin kauan kuin mitään pahaa ei tuoda näkyville, kaikki hyvä juontaa juurensa kristinuskosta, mutta sitten, kun jotain kyseenalaista näkyy, sillä ei ole mitään tekemistäkään koko asian kanssa.
Näin voidaan siis argumentoida esim. että ”olen katolilainen, en siis voi määritelmällisesti olla rasisti”, vastuusta voi irtisanoutua, asioita ei tarvitse analysoida. Niin kauan kuin mitään raskauttavaa ei ole esitetty, voi täysin palkein identifioitua ”hyvien ihmisten” puolelle ja jatkaa paahtamista.
Ihmiset nyt kuitenkin ovat Raamatullaan ja uskollaan perustelleet vaikka mitä. Toki Raamatun voi varata aina vain kaikelle hyvälle ja kauniille ja kieltää siihen uskovien ihmisten inhimilliset heikkoudet käyttää pyhää kirjaansa kyseenalaisiin tarkoituksiin. Ja onhan se tie helvettiin päällystetty hyvillä aikeilla, kuten tiedämme..
”Näin voidaan siis argumentoida esim. että ”olen katolilainen, en siis voi määritelmällisesti olla rasisti”, ”
Soinin tietäen on vähintään puolittain herjaamista mennä nimittelemään häntä rasistiksi, joten ne jotka tuota jaksavat jauhaa voisivat vilkaista peiliin ja miettiä onko heillä mitään kanttia syytellä toisia rasisteiksi ja onko heillä mitään oikeutta odottaa perusteltuja, asiallisia vastauksia syytöksilleen. BBC:n toimittajahan oli saanut tietonsa suoraan Suomesta.
”Yhä useampi perhe voi pahoin”
Lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren mukaan ylivoimainen enemmistö lapsista voi paremmin kuin koskaan ennen. Vain pienen pieni vähemmistö on ongelma.
Yritä muistaa tämä jatkossa, koska olen todella kyllästynyt pahan maalailuun, jolle ei ole perusteita. Yleensäkin pahan määrä on romahtanut yhteiskunnassa. Se koskee niin henkirikoksia kuin väkivaltaakin. Koko ajan menemme parempaan suuntaan, mikä tilastoista näkyy. Psykiatri Hannu Lauerma on tästä kirjoitellut, jos kiinnostaa nähdä faktaa.
Kuten Matti hyvin tiedät, faktat ja tilastot eivät paljoa paina kun vaakakupissa on ”lopunajan merkit”. Eihän se toinen tuleminen pääse toteutumaan ellei asiat mene huonompaan suuntaan ja vauhdilla!
Sinänsä kirkon piispojen venkoilu tässä avioliittoasiassa on pelkkää politikointia väistämättömän muutoksen edellä. Kaikille lienee selvää, että lakimuutos ennenpitkää tulee, nyt vain koitetaan pitää kirkko mukana keskustelussa ettei loputkin arvovallasta murene.
Matti Virtanen, jokaista pahoin voivaa perhettä tai lasta pitäisi auttaa. Jokainen avioero on turha ja se voitaisiin välttää, jos perhettä autettaisiin ratkaisemaan ongelmat. Tänäpänä kouluissa opettajien työajasta menee suuri osa järjestyksen ylläpitämiseen, miksiköhän?
Niin, tuskinpa kouluissa ilmenevä väkivalta ja muu pahoinvointi johtuu ainakaan siitä, että kouluissa opetettaisiin liikaa Raamattua kun suvivirrenkin laulaminen on jo kyseenlaista. Perustellaanko koululaisten pahoinvointia kohta jo suvivirren laulamisella?