Oletetaan piispojen pohdiskelevan puolison pahoinpitelyä: saako vaimoa lyödä?
Joku vähemmistö jossain on todennut että ihan OK pakottaa muija ruotuun väkivallalla. Piispat ovat toki toista mieltä: eihän se nyt rajoituksetta käy, vaan pitää miettiä millä syillä voi lyödä, millä ja kuinka lujaa. Perustetaan komitea joka pohtii asian teologisia ulottuvuuksia.
Lopulta saadaan tulos. Jos ja vain jos ruoka palaa pohjaan kolmesti saman viikon aikana, saa mies lyödä. Tällöin on käytettävä enintään 15 senttimetrin pituista ruokoa, jossa on vähintään 3 senttimetriä läpimitaltaan oleva pehmeästä materiaalista tehty kuori ympärillä.
Samaan aikaan suuri yleisö odottaa kuulevansa ”ei saa löydä”. Toki piispojen kanta on oikeastaan olennaisesti sama, mutta joku varaus kuitenkin jää. Ollaan jotain mieltä mutta ei sitten toisaalta ihan ollakaan.
* * *
Suunnilleen tältä tuntuu tasa-arvoisen avioliittolain käsittely kirkossa. Suuri yleisö odottaa selvää viestiä: Kannatan tehtyä lakialoitetta, samaa(kin) sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä ja täyttä tasa-arvoa.
Se mitä saadaan ei ole ehkä asiallisesti kovin kaukana: laki on hyvä, hyvä että keskustellaan, parisuhteen puolesta voidaan rukoilla tai siis ei voida mutta parisuhteen solmineiden puolesta voidaan, ei ole oikeastaan kaavaa de facto kaavan muodostumista ei ole estetty. Tai ehkä joku kannattaa käytännössä kaikkea, kunhan vain avioliitto säilyy nimenä eri sukupuolille varattuna.
Tuntuu merkilliseltä, jos homous-on-melkein-OK -kantoja sorvaavat eivät osaa ajatella tätä ulkopuolisen silmin.
Markku Stenholmilla on perussuomalaisena agendansa, Soinin esiin nostaminen on siinä valossa ymmärrettävää.
Itse en maininnut Soinia, koska hänen käsityksensä ihmisten tasavertaisuudesta ei ollut keskustelun aihe. Kiinnitin huomiota siihen, että pelkällä ”olen katolilainen” -argumentilla voi säästyä vastaamasta asiallisesti argumentoituun kysymykseen, koska uskonnollisuus luo jonkinlaisen hyvän ihmisen olettaman. Ja sitten kun tähän olettamaan tulee aivan luonnolisesti jossakin vaiheessa kolauksia (esim. Markku Koivisto, katolisten pappien hyväksikäyttökohut jne. jne.), niin asia on pestävissä pois sillä, että ”he eivät ole oikeita kristittyjä”.
Sivistyksestä moraalin olemassaoloon kaikki esitetään lähtökohtaisesti kristillisiksi hyveiksi, joista pääsee osalliseksi ainoastaan ilmoittautumalla kristityksi. Ongelmat ja pahuus taas selittyvät aina muiden ihmisten tai uskosta erkaantuneiden tekosiksi.
Disclaimer: En väitä uskontoa tai uskovaisuutta näiden ongelmien syyksi, mutta väitän, että tämä asenne puolusteluineen ja peittelyineen luo hyviä edellytyksiä ongelmien kehittymiselle.
@ Juha Heinilä
Yritätkö todistaa yhdellä museokäynnilläsi 20. vuosisadan ihmiskunnan historian julmimmaksi? Jos näin on, kehottaisin sinua tutustumaan historiaan hieman laajemmasta näkökulmasta kuin vain siitä kristikunnan suuresta satukokoelmasta käsin. Joko olet tutustunut esim. Otto Chrons’in linkin kautta tarjoutuvaan erinomaisen mahdollisuuteen? Suosittelen lämpimästi.
”In fact, we may be living in the most peaceable era yet. Evidence of a bloody history has always been around us: the genocides in the Old Testament and crucifixions in the New; the gory mutilations in Shakespeare and Grimm; the British monarchs who beheaded their relatives and the American founders who dueled with their rivals. Now the decline in these brutal practices can be quantified. Tribal warfare was nine times as deadly as war and genocide in the 20th century. The murder rate in medieval Europe was more than thirty times what it is today. Slavery, sadistic punishments, and frivolous executions were unexceptionable features of life for millennia, then were suddenly abolished. Wars between developed countries have vanished, and even in the developing world, wars kill a fraction of the numbers they did a few decades ago. Rape, hate crimes, deadly riots, child abuse — all substantially down.”
Kimmo, toki luin tuon tekstin. Minä kuitenkin olen sitä mieltä, että Hitlerin, Stalinin ja punaisten khmerien tekemät kansanmurhat 20. vuosisadalla ovat niin kammottavia, ettei millään aikaisemmilla vuosisadoilla sellaista ole ollut. Tänäpänä joissakin Euroopan maissa, kuten Suomessa surmataan suruttomasti lapsia. Joka vuosi Suomessa surmataan (abortti) noin 10000 lasta. 40 vuodessa on Suomessa surmattu yli ½ miljoonaa lasta.
Pohjois-Korea on julistanut olevansa sotatilassa Etelä-Korean kanssa. Siitä se alkaa taas. Ihmiskunta ei viisastu koskaan. Muuten kyllä Rooman keisarikuntakin kävi aika julmasti Germanien ym. kimppuun. Ja tuhansia ja taas tuhansia ristiinnaulittiin niihin aikoihin. Että on sitä julmuutta ennenkin ollut.
@ Juha Heinilä
En toki kiistä 1900-luvun julmuuksia, mutta mitä mieltä olet vaikkapa Akkadin Sargonin, Attilan, Tsingis-kaanin, Timur Lenk’in ym kaltaistensa herrojen hirmuteoista silloin ennen muinoin, tai vaikkapa eurooppalaisten ja amerikkalaisten hyvin tunnetuista orjabisneksistä.
Tsingis-kaani esim. valloitti yli puolet silloisista kansakunnista uskomattoman julmalla ja verisellä tavalla, raiskaten ja ryöstäen. Enpä katsoisi näitten herrojen saavutuksia yhtään sen vähäpätöisemmiksi kuin viimevuosisadan hirviöittenkään. 2000-luku on tähänastisista vuosisadoista ainakin toistaiseksi osoittautunut rauhallisemmaksi kuin koskaan ennen, päinvastoin kuin sinä väität.
Mutta makunsa kullakin, kuka mitäkin pahimpana pitää. Pahaa on tapahtunut aina. Tämä aihe vain tuntuu taas kerran lipsahtavan pois varsinaisesta blogin aiheesta, joten eiköhän jo anneta olla.
Osmo, kunhan uhoovat. Ei ne uskalla mitään tehdä. Täytyy pojan vaan näyttää ja pullistella, että kansa uskoo kuka käskee. Tai sitten se on vaan nappula niitten kentsujen taskussa. Siitä oon kyllä kanssas ihan samaa mieltä ettei me koskaan viisastuta. Tämmösiä tasamaan tallaajia vaan ollaan koko sakki.
Väite: (kristittyjen mielestä)” Ongelmat ja pahuus taas selittyvät aina muiden ihmisten tai uskosta erkaantuneiden tekosiksi.”
Samalla tavalla uskosta osattomat selittävät ongelmat ja pahuuden kristinuskosta ja Raamatusta johtuvikai. Piiri pieni pyörii…
Pata kattilaa soimaa.
Salme Kaikusalo ja Juha Heinilä,
Te puhutte rakkaudettomuuden ja laittomuuden lisääntymisestä. Te puhutte lisääntyvästä väkivallasta. Te puhutte perheiden pahoinvoinnista.
Johtuvatko nämä yhteiskunnalliset ongelmat teidän mielestänne siitä, että samaa sukupuolta olevat parit elävät yhdessä, rakastavat toisiaan ja haluaisivat solmia keskenään avioliiton?
Mikäli ette syytä homoja yhteiskunnan ongelmista, en ymmärrä miten teidän kuvaamanne pahuus liittyy blogin aiheeseen.
Jusu Vihervaara, eipäs taas aleta tietämään toisten puolesta, mitä he ajattelevat. On pelkästään sinun kuvitelmaasi, että syyttäisin homoja yhteiskunnan ongelmista. Minä en juurikaan jaksa ottaa kantaa koko homokeskusteluun.
Kommentointi polveilee kaikissa blogeissa ja uutisissa.
Minun viimeinen kommenttini liittyy Tarja Koivumäen kommenttiin.
Pyydän Jorilta anteeksi, että kommentini eivät liittyneet mitenkää blogin aiheeseen eli homoihin vaan otin yleisesti kantaa yhteiskunnassa vaikuttavaan pahuuden ilmentymään.
Aika moni meistä taisi lipsua ns. sivuraiteille blogin aiheesta.