Hoosianna, Daavidin Poika

Joh.12:12-16: Seuraavana päivänä, kun suuri kansanjoukko, joka oli saapunut juhlille, kuuli, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin, ottivat he palmupuiden oksia ja menivät häntä vastaan ja huusivat: ”Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen, Israelin kuningas!” Ja saatuaan nuoren aasin Jeesus istui sen selkään, niin kuin kirjoitettu on: ”Älä pelkää, tytär Siion; katso, sinun kuninkaasi tulee istuen aasin varsan selässä”. Tätä hänen opetuslapsensa eivät aluksi ymmärtäneet, mutta kun Jeesus oli kirkastettu, silloin he muistivat, että tämä oli hänestä kirjoitettu ja että he olivat tämän hänelle tehneet. (Joh. 12:12-16)

Jeesus oli aikaisemmin vetäytynyt syrjään, kun kansa oli yrittänyt tehdä hänestä kuningasta. Joh.6:15: Kun nyt Jeesus huomasi heidän aikovan tulla ja väkisin tehdä hänestä kuningasta, hän vetäytyi taas vuorelle, hän yksin. (Joh.6:15).  — Nyt Jeesus valmistautuu sapuakseen Messiaana ”isänsä Daavidin kaupunkiin”. Väkijoukko ympäröi hänet ja piti häntä Daavidin Poikana, joka tuo pelastuksen (Hoosianna merkitsee ”pelasta”, ”anna apu”). Juutalaiset odottivat häntä, jonka on määrä tulla Herran nimessä. Ps 118:26: Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä. Kansa oli oppinut pääsiäisajan liturgeista sanat: ”Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Siunattu isämme Daavidin valtakunta, joka nyt tulee! Hoosianna korkeuksissa!”

Välijoukko pitää Jeesusta Daavidin Poikana, joka tuo pelastuksen. ”Kunnian kuningas” saapuu omaan kaupunkiin ”aasilla ratsastaen”. Sakarjan kirjassa kerrotaan, kuinka Kuningas tulee ratsastaen aasilla, aasintamman varsalla. Sak.9:9: Iloitse suuresti, tytär Siion, riemuitse tytär Jerusalem, sillä sinun kuninkaasi tulee sinulle! Vanhurskas ja auttaja hän on, on nöyrä ja ratsastaa aasilla, aasintamman varsalla. (Sak.9:9). — Psalmissa 24 kerrotaan, kuka on kunnian Kuningas. Ps 24:7-10: Nostakaa päänne, te portit, nostakaa päänne, te ikuiset ovet, kunnian Kuninkaan käydä sisälle! Kuka on se kunnian Kuningas? Hän on Herra, voimassa väkevä, Herra, voimallinen sodassa. Kohottakaa päänne, te portit, nostakaa päänne, te ikuiset ovet, kunnian Kuninkaan käydä sisälle! Kuka on se kunnian Kuningas? Hän on Herra Sebaot, hän on kunnian Kuningas. Sela. (Ps 24:7-10)

Kun enkeli ilmoittaa Marialle Jeesuksen syntymästä, hän sanoo, että syntyvää lasta kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavisin valtaistuimen. – Luuk.1:30-33: Niin enkeli sanoi hänelle: ”Älä pelkää Maria; sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä. Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus. Hän on oleva suuri, ja häntä pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä valtaistuimen. Hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman”. (Luuk.1:30-33).

Adventtina laulamme tai kuuntelemme Hoosianna-hymniä. Mielessämme on joulun odotus ja Jeesus-lapsen syntymäjuhlan viettäminen. ”Hoosianna-sunnuntai” liittyy kuitenkin pääsiäiseen. Jeesuksen julkinen toiminta tähtäsi alusta lähtien pääsiäisen tapahtumiin. Uskontunnustuksen sanoin: ”……kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän Kaikkivaltiaan oikealla puolella ja….

… on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.” Evankelis-luterilaisen kirkon katekismuksessa (1999), joka aikanaan jaettiin jokaiseen kotiin, todetaan: ”Aikojen lopulla Kristus tulee takaisin. Kaikki joutuvat nöyrtymään hänen valtansa ja oikeudenmukaisen tuomionsa alle. Iankaikkisesta kadotuksesta meidät pelastaa vain Kristuksen armo.”  Syy, miksi Jumala antoi syntyä oman Poikansa maailmaan, selviää pienoisevankeliumista (Joh. 3:16): Sillä niin on Jumala rakastanut maailmaa, että hän antoi ainoan Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.” (Joh. 3:16)

Jeesuksen paluusta maan päälle on kirjoitettu Raamatussa monissa luvuissa Uudessa testamentissa ja Vanhassa testamentissa. Ev.lut.kirkon evankeliumikirjassa on 2. Adventtisunnuntain evankeliumitekstiksi (1. vuosikerta) valittu Luuk. 21:25-33 (34-36), jossa Jeesus itse puhuu paluustaan maan päälle.  Luuk.21:25-33: Ja on oleva merkit auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivoa, kun meri ja aallot pauhaavat. Ja ihmiset menehtyvät peljätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa; sillä taivaitten voimat järkkyvät. Ja silloin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan pilvissä suurella voimalla ja kirkkaudella. Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä. Ja hän puhui heille vertauksen: ”Katsokaa viikunapuuta ja kaikkia puita. Kun ne jo puhkeavat lehteen, niin siitä te näette ja tisestänne ymmärrätte, että kesä on jo lähellä. Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että Jumalan valtakunta on lähellä. Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki tapahtuu. Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa. Luuk. 21:25-33.

Luuk.21:34-36: Mutta pitäkää vaari itsestänne, ettei tiedän sydämiänne raskauta päihtymys ja juoppous eikä elatuksen murheet, niin että se päivä yllättää teidät äkkiarvaamatta niinkuin paula, sillä se on saavuttava kaikki, jotka koko maan päällä asuvat. Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä. (Luuk. 21-34-36).

+++

Avaja porttis, ovesi, / käy Herraas vastaan nöyrästi, / kun itse taivaan kuningas / sun tahtoo olla vierahas. / Suo ilovirtes kaikua, / on siitä riemu taivaassa. / Nyt olkoon kiitos Jeesuksen, / kun saapuu luokse syntisen. (Adventtivirsi n:o 2)