Tarkkaan on mietittävä ilmiöihin liittyviä taustatekijöitä ja niiden yhteyttä tapahtumiin. Ajankohtaista on pohtia koronaviruksen vaikutuksia. Kysytään, onko päätöksenteossa jäänyt jotain oleellista huomioimatta. Vallitseva tilanne vaikuttaa nyt kansalaisten hyvinvointiin, liikkumiseen ja kokoontumiseen.
Vaikeuksien keskellä muistellaan kulttuuriasioita. Mikael Agricolan elämänvaiheita on tutkittu. Uuden testamentin suomennos on ollut hyvä suoritus 1500-luvun oloissa. Julkaisut ovat tyydyttäneet ihmisten sivistystarpeita. Mikael Agricolasta puhutaan, kun on kysymys suomenkielisen kirjallisuuden perustamisesta ja suomen kirjakielen isästä.
Mikael Agricola on miettinyt käännöstöissään tekstien suomenkielisiä vastineita, että ne olisivat asiasisällöltään vieraskielisten mukaisia. Hän on käyttänyt vieraiden kielten rakenteita malleina kirjoittaessaan suomenkielisiä tekstejä. Mikael Agricola on pyrkinyt kirjoittamiensa tekstien luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen, mikä on tärkeää viestinnän kannalta.
Mikael Agricola on kehittänyt suomen kieltä, kun tekstejä arvioidaan nykyisten kriteerien mukaan. Tunnemme hyvin hänen pääsiäisen uudissanan, joka kuvaa paastonajan loppumista. Koulutoimen tehtäviä hoitaessaan Mikael Agricola on syventynyt koulun kasvatuksen kysymyksiin, joiden ratkaisut ovat ajankohtaisia nykyäänkin.
Mikael Agricola on ymmärtänyt koulun kasvatuskysymysten ohella kirjojen merkityksen. Vuonna 1543 ilmestyi ABC-kirja, joka sisälsi kristinopin ja lukemisen perusteet. Kirjat ovat säilyttäneet asemansa tärkeinä oppimisvälineinä, vaikka on kehitetty uusia tieto- ja viestintävälineitä koulun opetusta varten.
Ihmisten käyttämän kielen eroavuudet vaikeuttavat kirjojen tekemistä. Mikael Agricolan kirjoitustavoitteet näyttävät melko hyvin onnistuneen: tekstit ovat ymmärrettäviä, vaikka suomen kieli on paljon muuttunut.
Mikael Agricolaa innostettiin aikoinaan lähtemään opiskelemaan saksalaiseen yliopistoon, jossa hän oli Martti Lutherin oppilaana. Uskontotiede alkoi kehittyä. Mikael Agricola toteutti maassamme uskonpuhdistuksen, jonka sisällölliset piirteet ovat tulleet tutuiksi kirkon palvelujen, kouluopetuksen ja muiden viestimien kautta.
Mikael Agricola oli perehtynyt kieliasioihin, historiaan ja syventynyt teologiaan, jota tietämystä hän on tarvinnut Turun piispan tehtävässä. Kiinnostavaa on pohtia, miten ihmiset ovat ottaneet vastaan Mikael Agricolan toteuttaman uskonpuhdistuksen opillinen sisällön. Nykyajan esimerkit osoittavat, että voi esiintyä tulkintaeroavuuksia opillisissa kysymyksissä.
Mikael Agricolan merkitystä korostettiin 1800-luvulla kansallisromanttisen suuntauksen aikana ja perustellusti nykyäänkin. Miten Mikael Agricola olisi vaikuttanut yhteiskuntaan, jos hänellä olisi ollut käytettävissään tämänhetkiset viestintävälineet? Miten hän olisi viestittänyt uskonpuhdistuksen asioita?
Mikael Agricolan taitoja tarvittiin ulkopolitiikan alueella. Hän oli rauhanneuvotteluissa, kun ruotsalaisten ja venäläisten välisiä rajakysymyksiä ratkottiin. Mikael Agricolan kohdalla kysytään, mitä tärkeää on jäänyt tutkimatta historiatiedon kannalta. Nyt mietitään, miten koronavirus – covid-19 – saattoi yllättää maailmanlaajuisesti.
Hyvää palmusunnuntaita.
Vuoden 2020 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
