Otsikon sisällön tarkasteleminen suuntaa ajatukset toiminnoille, joita on koettu. Käsiteltävä aihe on läheinen Yhdistyneet kansakunnat -järjestölle, joka on pohtinut hyvinvointiasioiden toteutumista 24.lokakuuta 1945 lähtien. Lokakuun 24. päivä on kansainvälinen YK:n päivä, jota on julistettu vuodesta 1948 ja aloittaa aseidenriisuntaviikon.
YK on hallitusten välinen yhteistyöjärjestö ja perustettu San Franciscossa Kansainliiton korvaajaksi. Järjestön tarkoituksena on arvojensa mukaisesti edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia. Esimerkiksi vuonna 2019 voidaan miettiä, millä tavoin YK:n haastavat periaatteet ovat käytännössä toteutuneet.
YK:n organisaatio muodostuu kuudesta pääelimestä ja New Yorkissa sijaitsevasta päämajasta. Yleiskokous, turvallisuusneuvosto, talous- ja sosiaalineuvosto, huoltohallintoneuvosto, kansainvälinen tuomioistuin ja sihteeristö huolehtivat päätoiminnoista. Erilliset järjestöt, ohjelmat ja rahastot ovat myös tärkeitä toimijoita.
YK:n periaatteet ovat esillä lainsäädännön valmistelussa ja päätöksenteossa. Ne on yleisesti hyväksytty toiminnan ohjeiksi. Niiden perusteella voidaan arvioida omia käsityksiä. Kun näin menetellään, asioita ei nähdäkään liian yksioikoisesti. Tämä koskee kaikkia, jotka ottavat kantaa eri toimintoihin. YK:n johtama ajattelu kiinnittää huomiota muun muassa köyhyysilmiöön, jota tulisi selvittää.
Tavoitteiden arvioinneissa nousee esiin kysymyksiä: millaisia ovat käsitykset päätöksenteon toimivuudesta ja oikeudenmukaisuudesta ja miten estetään yhteiskunnan väestön polarisoitumista. YK:n tähdentämä ihmisarvon yläkäsitteen tulisi suunnata ajattelua. Sen tulisi olla päätöksenteon ohjeena. Tehdyt ratkaisut vaikuttavat siihen, miten hyvin luotetaan hallintoon. Lakien käytäntöön soveltaminen sisältää itseohjautuvuuden ajattelun. Sosiaaliset vaatimukset ja paineet vaikuttavat päätösten taustalla.
Viestintävälineiden tehtävä on välittää luotettavaa tietoa päätöksistä ja tapahtumien kulusta. On saatava sellainen kuva, että kysymysten ratkaisuihin paneudutaan. Eri puolia tarkastelevat kannanotot liittyvät kerjäämisasiaankin, josta YK:n tasolla on oltu huolissaan ja johon pitäisi löytyä mahdollisimman hyvä ratkaisu. Ihmisten parasta tavoitteleva päätöksenteko on yhteydessä laadukkaiden palvelujen järjestymiseen, jota YK tähdentää. Myönteiset kokemukset, joita saadaan hyvistä palveluista, lisäävät päätöksenteon arvostusta.
YK:n liputuspäivä
Rukouspäivä
Vuoden 2019 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
