Juhannusruusuja kotimme läheltä 14.6.2023
Keskikesä on kukkien aikaa. Iloitsemme luonnon rehevyydestä. Viime päivinä on riittänyt myös lämpöä. Olen onnellinen. Mieleeni tulevat Kamerunin ajat, jossa lämmintä oli ympäri vuoden. Ihmiset olivat ystävällisiä ja työ tuntui mielekkäältä. Uusia seurakuntia syntyi ja kirkko kasvoi.
Johannes Kastaja syntyi puoli vuotta ennen Jeesusta. Siksi Juhannusta vietetään kuusi kuukautta ennen joulua. Sekä joulu että Juhannus ovat syntymän juhlia.
LAUANTAI 24.6.2023
Juhannuspäivä (Johannes Kastajan päivä)
Tien raivaaja
Johanneksen nimi on hepreaksi jō·w·ḥā·nān, יוֹחָנָן , ja se merkitsee ”Herra on armollinen” , ”Herra näyttää armonsa” tai ”Herra armahtaa”.
Johannes aloitti toimiintansa saarnaamalla ja kastamalla kansaa. Hän asettui kauas asutuskeskuksista, mutta silti väkeä tuli hänen luokseen. Hänen toimintansa tuotti nopeasti menestystä. Suuria väkimääriä tuli hänen luokseen kastettavaksi.
Ja näin tapahtui. Johannes Kastaja julisti autiomaassa, että ihmisten tuli kääntyä ja ottaa kaste, jotta synnit annettaisiin heille anteeksi. Hänen luokseen tuli paljon väkeä Jerusalemista ja joka puolelta Juudeaa. He tunnustivat syntinsä, ja Johannes kastoi heidät Jordanissa. Mark. 1: 4-5.
Lisänimen Kastaja hän on saanut siitä, että hän kastoi Jeesuksen. Silloin Pyhä Henki laskeutui Jeesuksen ylle ja taivaista kuului Isän Jumalan ääni. Näin Pyhä Kolminaisuus oli läsnä tuossa kasteessa. Siinä mielessä se on ensimmäinen kristillinen kaste, kaste Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Tämän kasteen Jeesus sitten myöhemmin antoi tehtäväksi kirkolleen: Saattaa koko maailma hänen opetuslapsikseen kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Jeesus Siirakki opetti jo pari vuosisataa ennen Johannes Kastajaa. Hänen opetuksensa eräät piirteet ennakoivat Johannes Kastajan julistusta. Ihmiset pyrkikööt välttämään vääryyttä, väärintekijäin elämä valuu tyhjiin kuin kuiva virta. Jumalattomuus hävittää elämää, niin tekijäänsä kuin hänen ympärillä olevaa.
Sen sijaan rehellisyys kestää iäti, antelias iloitsee.
Hyvyys on kuin siunattu puutarha
ja armeliaisuus kestää iäti.
Jumalan mielen mukainen elämä antaa jälkikasvulle siunauksen ja yhteiskuntakin menestyy. Avioelämä on pidettävä kunniassa. Se on todella merkittävää.
Ystävä ja toveri tulevat ajallaan avuksi
mutta eivät vedä vertoja vaimolle.
Sekä Sirakin kirjalle että Johannes Kastajalle Jumalan kunnioitus oli arvokkainta elämässä.
Herran pelko on kuin siunattu paratiisi,
se suojaa hurskasta paremmin kuin maallinen maine.
Juhlapäivän apokryfiteksti Sir. 40:12–27
Kaikki lahjukset ja vääryydet kitketään pois juurineen,
mutta rehellisyys kestää iäti.
Väärintekijän rikkaus on kuin kuivuva virta,
kuin sateeseen laantuva ukkosen jylinä.
Antelias ihminen iloitsee,
lainrikkoja joutuu perikatoon.
Jumalattoman jälkikasvu versoo niukasti;
sen saastuneet juuret ovat jyrkässä kalliossa.
Jokirantojen ja rantavesien kaislat
tempautuvat pois ennen muita ruohoja.
Mutta hyvyys on kuin siunattu puutarha
ja armeliaisuus kestää iäti.
Työ ja kunnon toimeentulo tuovat iloa elämään
mutta eivät vedä vertoja aarteen löytämiselle.
Lapset ja kaupungin rakentaminen pitävät elossa nimen,
mutta enemmän arvostetaan nuhteetonta vaimoa.
Viini ja soitto ilahduttavat sydäntä
mutta eivät vedä vertoja viisauden rakastamiselle.
Huilu ja harppu sulostuttavat laulun
mutta eivät vedä vertoja miellyttävälle puheelle.
Kauneus ja koristeellisuus viehättävät silmää
mutta eivät vedä vertoja vehreälle oraalle.
Ystävä ja toveri tulevat ajallaan avuksi
mutta eivät vedä vertoja vaimolle.
Veljet ja tukijat auttavat hädän hetkellä,
mutta paremmin sinua auttavat laupeudentekosi.
Kulta ja hopea tasoittavat tietä,
mutta enemmän arvostetaan hyvää neuvoa.
Rikkaus ja voima antavat itseluottamusta
mutta eivät vedä vertoja Herran pelolle.
Herraa pelkäävältä ei puutu mitään,
muuta apua hänen ei tarvitse etsiä.
Herran pelko on kuin siunattu paratiisi,
se suojaa hurskasta paremmin kuin maallinen maine.
SUNNUNTAI 25.6.2023
4. sunnuntai helluntaista
Kadonnut ja jälleen löytynyt
Juhannuksen jälkeinen sunnuntai kertoo Jumalan etsivästä työstä. Jumala etsii kadonnutta. Kun etsitty löytyy, niin ilo on suuri taivasten valtakunnassa.
Tämä kadonneen löytyminen koskee niin ihmisiä kuin Jumalalle pyhitettyjä huoneita.
Kun Antiokus IV Epifanes asetti ”hävityksen kauhistuksen” Jerusalemin temppeliin, niin Pyhälle kaansalle tuli hätä. Jumalan temppeli oli pakolla muutettu epäjumalan temppeliksi. Näin Valittu kansa menetti pyhäkkönsä. Syttyi kapina ja juutalaiset voittivat epäjumalan palveluksessa olleet joukot. Tuo kapina vapautettua maan. Jerusalemin temppeli vihittiin uudelleen käyttöönsä. Siitä alkoi temppelin puhdistuksen juhla Hanukka, hepreaksi חנוכה. Ilo ja riemu olivat suuria. Vuonna 167 eKr. temppeli menetettiin. Se palautettiin käyttöönsä temppelin puhdistuksen toimituksella vuonna 164 eKr. Kadonnut oli uudelleen löydetty.
Toinen Makkabealaiskirje kertoo tämän juhlan synnystä.
Kirjoitamme siis teille siksi, että käymme kohta viettämään temppelin puhdistamisen juhlaa; toivomme, että tekin viettäisitte samaa juhlaa samoina päivinä.
Jumalaan me panemme toivomme: hän osoittaa meille pian laupeutensa ja kokoaa meidät kaikkialta taivaan alta pyhään paikkaamme, sillä hän on pelastanut meidät suurista onnettomuuksista ja puhdistanut temppelin.
Vapautuminen suuresta ahdistuksesta, ”hävityksen kauhistuksesta”, synnytti juhlan jota juutalaiset yhä edelleen viettävät.
Meidän kirkkomme adventtikynttilöiden sytyttäminen joulun alla on laina juutalaisten hanukka -juhlan tavasta sytyttää päivä kerrallan yksi kynttilä lisää.
Sunnuntain apokryfiteksti 2. Makk. 2:1–18
Eräästä kirjoituksesta käy ilmi, että profeetta Jeremia käski pakkosiirtolaisten ottaa pyhää tulta mukaansa, niin kuin on kerrottu, ja että hän antoi heille mukaan Jumalan lain ja varoitti heitä, etteivät he unohtaisi Herran käskyjä eivätkä harhautuisi vääriin ajatuksiin nähdessään kultaisia ja hopeisia, kauniisti koristettuja jumalankuvia. Muutakin samankaltaista hän puhui, jotta he pitäisivät lain sydämessään.
Samassa kirjoituksessa kerrotaan vielä, että kun profeetta sai Jumalalta ilmoituksen, hän käski toisten ottaa pyhäkköteltan ja liitonarkun ja seurata häntä, sillä hän aikoi mennä vuorelle, jolle Mooses oli noussut katsomaan Jumalan omaa maata. Vuorelle tultuaan Jeremia löysi luolamaisen onkalon. Hän vei pyhäkköteltan, liitonarkun sekä suitsutusalttarin sinne ja tukki suuaukon.
Jotkut mukana olleista menivät uudelleen vuorelle merkitäkseen tien, mutta he eivät kyenneet löytämään luolaa. Kun Jeremia sai tietää tästä, hän nuhteli heitä ja sanoi, että paikan tulikin pysyä piilossa, kunnes Jumala taas osoittaisi laupeutensa ja kokoaisi kansansa yhteen. Silloin Herra tuo nuo esineet jälleen päivänvaloon ja Herran kirkkaus näkyy taas pilvessä niin kuin se näkyi Mooseksen aikana ja silloin, kun Salomo pyysi, että Jumala pyhittäisi temppelin.
Tuossa kirjoituksessa kerrotaan myös, että viisas Salomo uhrasi temppelissä kiitokseksi sen valmistumisesta ja vihkimisestä. Niin kuin silloin, kun Mooses rukoili Herraa ja taivaasta iski tuli, joka poltti uhrit, niin Salomokin rukoili, ja tuli iski alas ja kulutti polttouhrit. Mooses sanoi: ”Herran tuli kulutti syntiuhrin, koska uhrilihaa ei syöty.” Mooseksen tavoin Salomokin vietti juhlaa kahdeksan päivää.
Näistä tapahtumista kerrotaan myös Nehemian laatimissa asiakirjoissa ja muistiinpanoissa. Niistä käy myös ilmi, kuinka hän perusti kirjaston ja kokosi sinne kuninkaista kertovat kirjat ja profeettakirjat, Daavidin kirjoitukset ja kuninkaiden lahjoituskirjeet. Samalla tavoin Juudas keräsi meille kirjoitukset, jotka sodan sytyttyä olivat joutuneet hajalleen; ne ovat nyt kaikki meidän hallussamme. Jos tarvitsette näitä kirjoituksia, lähettäkää miehiä hakemaan niitä. Kirjoitamme siis teille siksi, että käymme kohta viettämään temppelin puhdistamisen juhlaa; toivomme, että tekin viettäisitte samaa juhlaa samoina päivinä. Onhan Jumala pelastanut koko kansansa ja antanut meille kaikille perintöosan sekä kuninkuuden, pappeuden ja pyhityksen, niin kuin hän on laissaan luvannut. Jumalaan me panemme toivomme: hän osoittaa meille pian laupeutensa ja kokoaa meidät kaikkialta taivaan alta pyhään paikkaamme, sillä hän on pelastanut meidät suurista onnettomuuksista ja puhdistanut temppelin.
Juhannuspäivän aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/lauantai-24-6-2023/
4. sunnuntain helluntaista aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-25-6-2023/
Tässä on viite Raamattuun Sirakin kirjan lukuun 40:
https://raamattu.fi/raamattu/KR38/SIR.40/
ja tässä Toisen Makkabealaiskirjan lukuun kaksi:
https://raamattu.fi/raamattu/KR38/2MA.2/
Kirjastolaitos on hyvin vanha.
2. Makk. 2 kertoo
Näistä tapahtumista kerrotaan myös Nehemian laatimissa asiakirjoissa ja muistiinpanoissa. Niistä käy myös ilmi, kuinka hän perusti kirjaston ja kokosi sinne kuninkaista kertovat kirjat ja profeettakirjat, Daavidin kirjoitukset ja kuninkaiden lahjoituskirjeet.
Suomalainen kirjastolaitos on sellainen, että esimerkiksi Espanjassa kirjastoihmiset katsovat kaihoten maamme korkeaa kirjastojen palvelutasoa.
Itselläni on kirjastokortti puoleen tusinaan alueeseen.
Toisen Makkabealaiskirjan kertomuksessa temppelin vihkimisen juhlan toimittamisesta kerrotaan aikaisempien aikojen vastaavista tapahtumista. Näin kunkin hetken tapahtumat sidotaan vuosituhansien ketjuun, yhteisen kansan yhteiseen pyhään perintöön.
Toisen temppelin uudelleen vihkimisen kuvaavassa kirjassamme viitataan Salomonin rakentaman ensimmäisen temppelin vihkimiseen ja siinä ilmestyneeseen Jumalan merkkiin.
Tuossa kirjoituksessa kerrotaan myös, että viisas Salomo uhrasi temppelissä kiitokseksi sen valmistumisesta ja vihkimisestä. Niin kuin silloin, kun Mooses rukoili Herraa ja taivaasta iski tuli, joka poltti uhrit, niin Salomokin rukoili, ja tuli iski alas ja kulutti polttouhrit.
Tämän taustalla on varhaisempi Toisen Aikakirjan kuvaus:
2.Aikakirja:
7:1 Kun Salomo oli lakannut rukoilemasta, tuli taivaasta tuli ja kulutti polttouhrin ja teurasuhrit, ja Herran kirkkaus täytti temppelin,
Juhannuksen aihe ”Tien raivaaja” viittaa siihen, että Johannes Kastajan toiminta tähtäsi Jeesuksen toiminnan esille tuloon. Johannes siis valmisti henkisen ja hengellisen maaperän sellaiseksi, että Jeesus tuli tunnetuksi koko maailman Pelastajana.
Tästä kertoo Johanneksen evankelliumi seuraavasti UT2020 käännöksen mukaan:
Kastamisesta
Fariseukset olivat lähettäneet edustajia, jotka kysyivät Johannekselta: »Miksi sitten kastat ihmisiä vedellä, jos et kerran ole Kristus, Elia etkä profeetta?»
Johannes vastasi: »Minä kastan vedellä. Teidän luonanne on kuitenkin jo mies, jota ette tunne. Hän tulee minun jälkeeni. Minä en ole tarpeeksi arvokas edes avaamaan hänen sandaalinsa remmiä.»
Tämä tapahtui Betaniassa, missä Johannes oli kastamassa. Betania sijaitsi Jordanjoen toisella puolella.
Jeesus on Jumalan Poika
Seuraavana päivänä Johannes näki, että Jeesus oli tulossa hänen luokseen. Hän sanoi: »Katsokaa, Jumalan Karitsa, joka ottaa kantaakseen maailman synnin! Hän on se, josta sanoin: ’Minun jälkeeni tuleva pääsee edelleni, koska hän oli olemassa jo ennen minua.’ Minäkään en tuntenut häntä, mutta juuri siksi tulinkin kastamaan ihmisiä vedellä, että Israel oppisi tuntemaan hänet.» Johannes todisti: »Olen nähnyt, miten Henki laskeutui taivaasta kuin kyyhkynen ja jäi hänen päälleen.
Minäkään en tuntenut häntä, mutta hän, joka lähetti minut kastamaan, sanoi minulle: ’Se, jonka päälle näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, kastaa Pyhällä Hengellä.’ Minä olen sen nähnyt ja todistan, että tässä on Jumalan Poika.»
Joh. 1: 24 – 34
https://raamattu.fi/raamattu/UT2020/JHN.1/
Matias, kiitos hyvästä blogista. Juhannusruusu on hieno. Hyvää kesää ja juhannusta!
Kiitos Juha kommentistasi
Samaten sinulle ja kaikille lukijoillemme
Oikein sydämellistä ja siunauksellista Juhannusta!
Jeesus Sirakin suuri viisaus tulee näkyviin siinä, että hän panee asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen. Niinpä hän sanookin Jumalan kunnioittamisen olevan elämämme kalleimman asian.
Herraa pelkäävältä ei puutu mitään,
muuta apua hänen ei tarvitse etsiä.
Tämän kanssa on täysin sopusoinnussa hänen kaimansa meidän Vapahtajamme Jeesuksen opetus noin pari vuosisataa myöhemmin.
Matt. 6: 31 – 34 UT 2020
Älkää siis milloinkaan huolehtiko siitä, mitä söisitte tai joisitte tai pukisitte päällenne. Vierasuskoiset tavoittelevat kaikkea tätä. Taivaallinen Isänne tietää kyllä, että tarvitsette tätä kaikkea.
Etsikää te ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen oikeamielisyyttään, niin saatte kaiken muunkin. Älkää siis huolehtiko huomisesta, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat ongelmat.»
Matias
”Avioliiton kunnioitus,”
Maria ei avioitunut Jeesuksen isän kanssa, oli se sitten jumala, tai jumalaksi korotettu mies.
Mitä Trinitas ( kolmiyhteinen ) halusi sillä sanoa. Hänellä ei myöskään ole hyvää vaimoa. Vaatiiko hän ihmisiltä sellaista, mitä itse ei tee? Ja miten Jeesuksen aviottomuus äidin osalta ja omalta osaltaan, voi olla kelvollinen antamaan ohjeita muille.
Miehen ja naisen piti tulla yhdeksi lihaksi, Jumalan kuvana, kun taas Jeesus oli yhtä Isän kanssa, joka tässä kontekstissa kuulostaa jopa kornilta kombolta.
Muistelen lukeneeni myös, että Je suis ( minä olen) Siirakki opetti, että lapsille ei saa näyttää iloista naamaa, vastakohta on tietysti ankaruus ja kuri sallittuina.
”Jumalattoman jälkikasvu versoo niukasti;
sen saastuneet juuret ovat jyrkässä kalliossa.”
Jos verrataan Jeesuksen menestystä aviottomana ( sikisi synnissä, ja perisynti ym. ) lapsena, niin onhan se huikea, joten Siirakki ei tuntenut tätä tapausta, eli hengellistä versomista, jolloin kuollut voidaan nostaa arvoon arvaamattomaan, kun siitä tulee ikäänkuin nimimerkki, jonka taakse kuka tahansa voi piiloutua ja panna puheensa hänen kannettavakseen. Olivat ne sitten järkeviä, tai pelkkää hullutusta, kuten Paavali sen ilmaisi.
Tarja
Kiitos kommenteistasi
Valitettavasti niissä esiintyy joitakin väitteitä, jotka eivät vastaa todellisuutta.
1) Marian ”kihlaus” oli tuon ajan juutalaisen oikeuskäsityksen mukaan jo juridinen avioliiton vahvistus. Käytännön mukaan tuollainen voitiin tehdä paljon ennen nuoren parin yhteen muuttamista. Lupauksen ikärajana oli kolme vuotta. Sitä nuoremman tytön lupaaminen ei ollut sitova avioliittolupaus.
2) Maria ei yhtynyt keneenkään koko elämänsä ajan. Hän on ikuinen neitsyt. Jeesuksen syntymä siis ei ollut kenenkään meille tuntemattoman isän tekosia.
Olen tästä kirjoittanut aikaisemmin luetuimman blogin. Luettu 9625 kertaa.
https://www.kotimaa.fi/blogit/maria-ikuinen-neitsyt/
Tarja
Jatkoa
3) Miehen ja naisen yhdeksi lihaksi tuleminen on Jumalan antama elämänjärjestys. Mies ja nainen liittyvät toisiinsa. Tämä yhteen kasvaminen toteutuu kokonaisvaltaisesti koko elämän alueella.
Lasten perimä on DNA -tasolla puolet kummaltakin. Elämän mallina oleminen ja ulkonainen lapsista huolehtiminen vaihtelee perheestä toiseen.
Ylisukupolvinen huolenpito on suuri siunaus koko suvulle. Sen sijaan laiminlyönti kasvatuksessa tuo tullessaan ongelmia, joiden vaikutus niistäkin tulee esiin useamman sukupolven ajan.
Jumalisuus eli kunnian antaminen elämän antajalle puolestaan tuo siunauksen joka voi koitua monien sukupolvien yli ulottuvana elämän laadun hyvinvointina.
Tästä elämän jatkuvuuden lainalaisuudesta sukupolvien ketjussa kerrotaan jo kymmenen käskyn ensimmäisen käskyn yhteydessä.
2. Moos. 20: 5 – 6
Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua. Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni.
Tämän kanssa samoilla linjoilla on ikivanha kiinalainen viisaus, joka sanoo, mitä pitää tehdä,
jos haluaa vaikuttaa elämään muutaman vuoden eteenpäin,
sitten toisena sanotaan mitä pitää tehdä, jos haluaa vaikuttaa sata vuotta eteenpäin: Istuttaa puu,
mutta
jos haluaa vaikuttaa tuhat vuotta , 1000 vuotta , eteenpäin,
niin pitää kasvattaa lapsi.
Olen lukenut muutamia kiinalaisia kertomuksia, joissa tämä opetus on havainnollistettu vaikuttavilla kertomuksilla.
Tarja
4) Viittaat sanoilla ”Je suis” Vapahtajamme Jeesuksen opetukseen sanoissa ”Minä olen”. Tämä ilmaus on erityisesti tuotu esille Johanneksen evankeliumissa, missä se toistuu jopa evankeliumin rakenteeseen liittyvänä tukirankana kuvaamaan evankeliumin johdonmukaista kuvausta siitä, miten Taivaan Isä ja Jumalan Poika ovat kaksi eri persoonaa, mutta yksi ja sama Jumala. Tuo ilmaus nimittäin viittaa Jumalan ilmoitukseen Siinailla, missä Jumala ilmaisee itsensä Moosekselle palavassa pensaassa.
2. Mooseksen kirja luku 3
1 Mooses paimensi appensa Jetron, midianilaisen papin, lampaita. Kerran hän vei lauman autiomaan toiselle puolen ja tuli Jumalan vuoren Horebin juurelle. 2 Siellä hänelle ilmestyi Herran enkeli tulenliekissä, joka nousi orjantappurapensaasta. Mooses huomasi, ettei tuli kuluttanut pensasta, vaikka se oli liekeissä. 3 Silloin hän ajatteli: »Menenpä katsomaan tuota ihmettä. Minkä vuoksi pensas ei pala poroksi?»
4 Kun Herra näki hänen tulevan katsomaan, hän huusi pensaasta: »Mooses, Mooses!» Mooses vastasi: »Tässä olen.» 5 Herra sanoi: »Älä tule lähemmäksi! Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä.» 6 Herra sanoi vielä: »Minä olen sinun isäsi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.» Silloin Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa. —–
13 Mooses sanoi Jumalalle: »Kun minä menen israelilaisten luo ja sanon heille, että heidän isiensä Jumala on lähettänyt minut heidän luokseen, he kysyvät minulta: ’Mikä on hänen nimensä?’ Mitä minä heille silloin sanon?» 14 Jumala sanoi Moosekselle: »Minä olen se joka olen.» Hän sanoi vielä: »Näin sinun tulee sanoa israelilaisille: ’Minä-olen on lähettänyt minut teidän luoksenne.’»
Tarja
Jatkoa
5) Oikaisuja
A)
Viittaamasi lause jumalattoman kasvatuksen huonoista hedelmistä ei ole Siirakin ihanne lasten kasvatuksesta eikä missään mielessä hänen noudattamansa kasvatusohje. Sen sijaan hän käyttää sitä varoituksena huonoa kasvatusta estääkseen, saadakseen ihmiset kasvattamaan lapsensa kunnon ihmisiksi.
B)
Minä olen -lauselma ei ole Jeesus Sirakin esittämä lause, se kuuluu kaksi vuosisataa myöhäisemmän Jeesus Nasaretilaisen opetuksiin.
Ei pidä sekoittaa toisiinsa Mooseksen seuraajan Joosuan kaimoja, joita vuosisatojen aikana ja vielä Vapahtajamme maan päällä liikkumisen aikoinakin esiintyi hyvinkin lukuisia.
Aivan kielen äännelakien historian kannalta Joosua -muoto on noin tuhat vuotta myöhäisempi lausuminen kuin Jeesus -nimen vokalisointi.
Koska panit puheenvuoroosi ranskalaiset sanat niin vertaampa vanhan Apostolien tekojen Stefanus -nimen muuttumista ranskan kielen ääntämyksen historiassa. Nykyranskassa se lausutaan Etienne -muodossa.
Matias
”Älkää siis milloinkaan huolehtiko siitä, mitä söisitte tai joisitte tai pukisitte päällenne. Vierasuskoiset tavoittelevat kaikkea tätä. Taivaallinen Isänne tietää kyllä, että tarvitsette tätä kaikkea. ”
Papin ei tarvitse tietenkään huolehtia asunnosta, vaatteista ja ruuasta koska hänellä on vakituinen työpaikka jonka kansa kustantaa. Kuten myös vaatteet ja asunnon, sekä ruuan ja juoman. Mutta kaikki ihmiset eivät ole pappeja, eivätkä voi sellaisiksi ryhtyä, joten tuo opetys sisältää valheellisen lupauksen ja vastuuttoman opetuksen.
Papit eivät tiedä mitään tavallisten ihmisten elämästä, jossa on pakko huolehtia huomisesta ja tulevaisuudesta, perheestä ja lapsista ja maasta ja maailmasta, ja siitä päivästä kun työ ehkä loppuu, ja putoaa halveksittujen joukkoon.
Kuinka tärkeinä hyvinvonti, kasvu ja menestys pitävätkään työntekijöitä, mutta kuitenkin kaiken aikaa haluaa huonontaa heidän asemaansa ja oikeuksiaan ja kirkko lupailee, että jumala kyllä antaa teille kaiken mitä tarvitsette.
Höpöä. Tulen vihaiseksi tällaisesta.
Tarja
Jatkan numerointia, jotta asiat eivät sekaantuisi.
6) Turhien huolien kantamista ja asioiden hyvää ja ripeää tekemistä ei missään mielessä pidä sekottaa samaksi asiaksi. Päin vastoin. Ripeästi ja hyvällä mielellä tehty työ tuo levollisen olon, kun asia on kuntoon saatu. Sama ilmiö on myös urheilussa, kun on kunnolla harjoitellut, niin itse suorituksen voi sitten tehdä vapautuneella mielellä ja tulos tulee hyväksi. Ajattelempa eilistä Suomen jalkapallo-ottelua San Marinoa vastaan, jota prinsessani kanssa katselimme. Teemu Pukin laukaus lähti tavattoman vaivattoman näköisesti aivan kuin hän olisi tehnyt maailman yksinkertaisimman jutun. Näin se käy kun sen osaa.
Jotta Vapahtajamme opetus turhien huolten lamaannuttavaa vaikutusta välttäminen onnistuisi, niin on hyvä pitää mielessä Sananlaskujen opetus:
Sananlaskut:
6:6 Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu.
6:9 Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloinka nouset unestasi?
10:4 Köyhtyy, joka laiskasti kättä käyttää, mutta ahkerain käsi rikastuttaa.
Tämä sama periaate oli jo Jeesus Sirakin pojanpojalla hänen kääntäessään Sirakin opetuksen hepreasta kreikaksi.
Johdanto
— Niinpä katsoin, että minun tulisi puolestani aikaa ja vaivaa säästämättä kääntää tämä kirja. Työtä tehdessäni valvoin monet yöt ja uurastin parhaan taitoni mukaan, jotta saisin käännökseni valmiiksi ja voisin antaa kirjan myös niiden käyttöön, jotka asuvat vieraassa maassa mutta haluavat saada opetusta ja ovat valmiit elämään lain mukaan.
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/SIR.1/
Onko sitten ollut olemassa joku ryhmä, jonka ei ole tarvinnut huolehtia huomisesta?
Kyllä se löytyy, nimittäin orjat,
he ovat saaneet ympärivuorokautisesta työstään tai sotimisestaan ruuan ja juoman ja ilmeisesti myös vaateparren ja nukkumapaikan ja päänalusen jossain ulkorakennuksessa. He eivät saaneet perustaa perheitä, koska enimmäkseen olivat ulkomaalaisia. vieras uskoisia. Ei siis ollut elatushuolia.
” Pysy sillä paikalla mihin olet syntynyt, olit sitten orja, tai vapaa. ” kuten Paavali ohjeistaa, joten todennäköisesti orjillekin syntyi lapsia joiden kohtalo oli orjuus, ihmisten määrittelmänä kohtalona. Jumalattomana lapsena syntyperältään.
Nykyiset työntekijät haluavat kuitenkin perustaa perheen, saada palkkaa ja lakisääteisen turvan myös silloin, kun työ mahdollisesti loppuu tai vanhuus vie voimat. Ilman työntekijöitä ja muinaisia orjatyöntekijöitä, meillä ei olisi niitä historiallisia nähtävyyksiä ja valtioiden voimanäyttöjä joita yleensä pidetään hallitsijan toimena, Hallitsija korotetaan kunniaan ja voidellaan nimellä Suuri.
Tarja
7) Orjien asemaa muinaisessa juutalaisessa yhteisössä voisi verrata nykyaikaisessa mielessä koko iän pysyvään työpaikkaan. Siinä oli taattu työ, ruoka, vaatteet, vaimo/mies jne pysyvästi koko iäksi.
Ongelma oli se, että työpaikan vaihtamista ei itse voinut päättää, vaan sen päätti omistaja. Samaten vanhemmat eivät voineet itse päättää tyttöjensä aviosta vaan sen päätti orjan omistaja.
Aikoinaan Liitonkirjan eräistä lakipykälistä tutkimuksen tehdessäni totesin, että yhdellä waw -kirjaimelle oli Liitonkirjassa tehty vallankumous. Hammurabin laissa orjan kuolemaan johtaneesta kohtelusta piti maksaa korvaus orjan omistajalle. Kyse siis oli omistusoikeuden turmelemisesta korvauksen maksaminen. Mutta Liitonkirjassa orjan kuolemaan johtaneesta kohtelusta sai murhasyytteen. Orja siis oli tässä suhteessa vapaan ihmisen kanssa tasaveroinen.
Vapahtajamme aikana moni varakkaampi koki orjien pitämisen taloudellisesti liian raskaaksi. Niinpä tuona aikana hyvin monet palkkasivat päiväpalkkalaisia. Näiden värväämiseen ei liittynyt mitään muita kuluja kuin palkan maksu. Niinpä päiväpalkkalaiset olivat tuon ajan todellinen heikkopalkkaisten ryhmä. Heidän taloudellinen asemansa oli kaikkein heikoin.
Tuo ”Hyvyys”-käsite pitäisi oikeastaan selvittää itselleen. Opettajani Ann-Mari Martola, kenraalin tytär sanoi Porvoon Yhteislyseossa 1950-luvulla, että ”hyvä”-sana pitäisi poistaa sanakirjasta, sillä kukaan ei ole sanonut, mitä hyvä on. Sitä käytetään milloin missäkin tarkoituksessa. (Nykyisin sana rakkaus on samalla tavalla kärsinyt inflaation). Siteeraan tähän Miikan kirjan kohtaa: ”Mitä tuoden minä voisin käydä Herran eteen? Käynkö hänen eteenssä tuoden polttouhreja, vuodenvanhoja vasikoita? Ovatko Herralle mieleen tuhannet oinaat, kymmenettuhannet öljyvirrat? Annanko esikoiseni rikoksestani, ruumiin hedelmän sieluni syntiuhriksi?”Hän on ilmoittanut, sinulle, ihminen, mikä HYVÄ on; ja mitä muuta Herra sinulta vaatii, kuin teet sitä, mikä OIKEIN on, RAKASTAT LAUPEUTTA; ja vaellat NÖYRÄSTI Jumalasi edessä!” jne (Miika 6:6-8) – Isäni opetti poikiaan: ”Tee niinkuin HYVÄ on, älä niinkuin käsketään!”
Valma
Kiitos viisaasta kommentistasi.
Olisipa hyvä joskus pysähtyä käsitteiden ”hyvä” ja ”rakkaus” eli ulottuvuuksiin ja käyttöyhteyksiin.
Teologiassahan on paljonkin tutkittu rakkaus -käsitettä ja hyve -käsitettä, mutta miten hyvä -käsite liittyy näihin, siinäpä kysymys.
Muuten olen sitä mieltä, että
Isäsi opetus oli todella nasevan hyvä.
Valma
Panin Raamatun hakukoneeseen hakusanaksi ”hyvä”. Tulos on tässä:
”Hakuehdolla löytyi 671 jaetta.”
Siinä ovat mukana myös erilaisia hyvä -sanan johdannaisia.
https://www.koivuniemi.com/raamattu?tila=pikahaku&hakuehto=hyv%E4&kaannos=fi-38&kirjat=kr
Valma
Katsoin vielä Isosta Raamatun tietosanakirjasta hyvä -sanan hakusanalla, montako vastinetta sille löytyy alkukielistä.
Tuloksena näkyy olevan, että hyvä sanalla on käännetty 71 erilaista alkukielen sanaa tai muuta asiaa ilmaisevaa sanontaa.
Sana vastaa siis seitsemänkymmentä yhtä , 71 , alkukielen sanaa tai muuta ilmausta.