Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa ilman rahatta, ilman hinnatta viiniä ja maitoa. Miksi annatte rahan siitä, mikä ei ole leipää, ja työnne ansion siitä, mikä ei ravitse? Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvää, ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä. Kallistakaa korvanne ja tulkaa minun tyköni; kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää. Ja minä teen teidän kanssanne iankaikkisen liiton, annan lujat Daavidin armot. (Jes. 55:1-3)
Miksi Jumala valitsi veljessarjasta nuorimman lammaspaimeneksi jätetyn Daavidin, eikä esikoista?
Iankaikkisen liiton merkki on sateenkaari (vert. 1. Moos. 9:1-17); miksi on tärkeää muistaa Jumalan tekemän liiton, kun näemme taivaalla sateenkaaren; mikä on Jumalan osuus ja mikä ihmisen osuus tässä liitossa?
Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon (Matt. 11:28); miksi Jeesus ottaa jokaisen syntisen avosylin vastaan; miksi on tärkeää käydä säännöllisesti iankaikkisen liiton aterialla, ehtoollisella?
He kaikki tuntevat minut, pienimmästä suurimpaan, sanoo Herra; sillä minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejänsä (Jer. 31:34b); miksi on oikein sanoa, että iankaikkinen liitto on armoliitto?
Henki ja morsian sanovat: ”Tule!” Ja joka kuulee, sanokoon: ”Tule!” Ja joka janoaa, tulkoon, ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi. (Ilm. 22:17); miten vaikuttaa puhdas evankeliumi; Miksi ei ole (tai on) helppoa ottaa lahjaksi Jumalan suurta armoa, anteeksiantamusta ja elämää Jeesuksessa Kristuksessa?
Kaikki julkaistut blogini:
. . . . .
Seuraavat blogit:
Ruoka (3.9.2015)
Monta Jeesusta (17.9.2015)
Tässä keskustelussa on esitetty mielenkiintoisia ja Raamattuun perustuvia kommentteja Jumalan tekemistä liitoista. Onkohan kukaan huomannut, että niitä useita? Tässä muutama.
Sateenkaari on merkkinä Nooan kanssa tehdystä liitosta: ”Minä teen liiton teidän ja teidän jälkeläistenne kanssa,kaikkien elävien olentojen kanssa, jotka ovat teidän kanssanne maan päällä, lintujen, karjaeläinten ja kaikkien villieläintenkin kanssa, kaikkien niiden kanssa, jotka tulivat arkista ulos.”(1.Mo9:10)
Nooan kanssa tehtyyn liittoon sisältyi lupaus: ”Minä teen liiton ja annan teille lupaukseni: koskaan enää ei vedenpaisumus tuhoa kaikkea elävää, se ei koskaan enää hävitä maata.”
Lakiliiton Kaikkivaltias ”teki Mooseksen välityksellä israelilaisten kanssa Moabin maassa”. Ja tuohon liittoon soveltuvat sitten Martti Pentin Heprealaiskirjeestä otetut sanat ”Jos ensimmäinen liitto olisi ollut rikkumaton, ei sen sijalle olisi tarvittu toista….minä teen uuden liiton Israelin kansan ja Juudan kansan kanssa.”
Ja tuo uusi liitto solmittiin sitten Suuremman Mooseksen, Jeesuksen Kristuksen välityksellä. ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne”, sanoi Vapahtajamme yhdelletoista uskolliselle apostolilleen viimeisellä ateriallaan. Punaviini kuvasi sopivasti Kristuksen verta. Eläinten verihän oli ollut vanhentuneessa lakiliitossa uhrina merkittävässä roolissa.
Uuteen liittoon Jeesus liitti paitsi taivaaseen menon, myös vallankäytön tulevaisudessa: ”Minä annan teille kuninkaallisen vallan, niin kuin Isäni on minulle antanut.”(Lu22:29) Tällä hän epäilemättä viittasi siihen, että apostolit olisivat osa sitä joukkoa, jotka ”tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan ne tuhannen vuotta.”
Uuden liiton toista osapuolta, Jeesuksen voideltuja veljiä kutsutaan nimellä ”Jumalan Israel”(Gal6:16) Tämä kansa peri sen omaisuuskansa-aseman, joka Isaelin kansalla muinoin oli. Näin Raamattu tuosta uuden liiton kansasta: ”Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa, määrätty julistamaan hänen suuria tekojaan, joka teidät on pimeydestä kutsunut ihmeelliseen valoonsa. Ennen te ette olleet kansa, mutta nyt te olette Jumalan kansa.”(1.Piet2:9,10)
Mutta onko nyt sitten niin, ettei Lähi-Idässä asuva voimakas sotilasvaltio Israel olekaan enää minkäänlaisessa liittosuhteessa Taivaan Isän kanssa, kun lakiliitto kerran on päätkseen tullut jo parisen tuhatta vuottas sitten?
Rauli, kiitos hyvästä kommentista. Ihan hyvin kävit läpi Jumalan tekemiä liittoja. Yhtään liittoa Jumala ei ole rikkonut, eikä riko. On hienoa uskoa ja luottaa Jumalan lupauksiin. Anteeksiantamus ja lupaus Karitsan häistä ovat meille kristityille tärkeitä. Mitä Israeliin tulee, niin heille on lakiliitto edelleen voimassa ja sen mukaisesti he elävät. Toki Jumalan armoon ovat kaikki pyhät kautta ihmisen historian luottaneet.
Jumala, ole minulle armollinen hyvyytesi tähden; pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden. Pese minut puhtaaksi rikoksestani, puhdista minut synnistäni. Sillä minä tunnen rikokseni, ja minun syntini on aina minun edessäni. Sinua ainoata vastaan minä olen syntiä tehnyt, tehnyt sitä, mikä on pahaa sinun silmissäsi; mutta sinä olet oikea puheessasi ja puhdas tuomitessasi. Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt. Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka, ja sisimmässäni sinä ilmoitat minulle viisauden. (Ps. 51:3-8)
Kuningas Daavid jatkaa:
Minä tahdon opettaa väärille sinun tiesi, että syntiset sinun tykösi palajaisivat. Päästä minut verenvioista, Jumala, minun autuuteni Jumala, että minun kieleni riemuitsisi sinun vanhurskaudestasi. Herra, avaa minun huuleni, että minun suuni julistaisi sinun kiitostasi. Sillä ei sinulle kelpaa teurasuhri, sen minä kyllä antaisin; polttouhri ei ole sinulle mieleen. Jumalalle kelpaava uhri on särjetty henki; särjettyä ja murtunutta sydäntä et sinä, Jumala, hylkää. (Ps. 51:15-19)
”Anna minulle jälleen pelastuksen riemu ja suo minun iloiten sinua seurata, niin opetan tiesi sinusta luopuneille, ja he palaavat sinun luoksesi.” Vuoden 92 käännöksessä on edeltävä jae samaa virkettä lainauksen alun kanssa. Parannussaarnan pontimena ei siis ole ankaruus vaan riemu.
”Sillä kun Jumala oli antanut lupauksen Aabrahamille, vannoi hän itse kauttansa, koska hänellä ei ollut ketään suurempaa, kenen kautta vannoa, ja sanoi: ”Totisesti, siunaamalla minä sinut siunaan, ja enentämällä minä sinut enennän”; ja näin Aabraham, kärsivällisesti odotettuaan, sai, mitä luvattu oli.
Sillä ihmiset vannovat suurempansa kautta, ja vala on heille asian vahvistus ja tekee lopun kaikista vastaväitteistä.
Sentähden, kun Jumala lupauksen perillisille vielä tehokkaammin tahtoi osoittaa, että hänen päätöksensä on muuttumaton, vakuutti hän sen valalla, että me näistä kahdesta muuttumattomasta asiasta, joissa Jumala ei ole voinut valhetella, saisimme voimallisen kehoituksen, me, jotka olemme paenneet pitämään kiinni edessämme olevasta toivosta.
Se toivo meille on ikäänkuin sielun ankkuri, varma ja luja, joka ulottuu esiripun sisäpuolelle asti, jonne Jeesus edelläjuoksijana meidän puolestamme on mennyt, tultuaan ylimmäiseksi papiksi Melkisedekin järjestyksen mukaan, iankaikkisesti.” Hebr.6
Voimme puhua myös Jumalan valaliitosta, sillä Jumala on itse vannonut ja antanut lupauksen Kristuksessa ihmiskunnalle ja tehnyt armoliiton ihmisen kanssa. Pitäkäämme sen tähden kiinni Jumalan armo lupauksista, että saismme pelastuksen oikeaan aikaan.
”Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, onka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.
Eikä ainoastaan se, vaan meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset, sillä me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä, mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä, ja koettelemuksen kestäminen toivoa; mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.
Sillä meidän vielä ollessamme heikot kuoli Kristus oikeaan aikaan jumalattomien edestä.
Tuskinpa kukaan käy kuolemaan jonkun vanhurskaan edestä; hyvän edestä joku mahdollisesti uskaltaa kuolla.
Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.
Room. 5
Ismo, kiitos hyvistä kommenteista. Näin on.
Laki uhreinensa ei saa aikaan täydellistä puhdistusta, mutta Kristus on täyttänyt Jumalan tahdon ja pyhittänyt meidät uhraamalla itsensä.
Sillä koska laissa on vain tulevan hyvän varjo, ei itse asiain olemusta, ei se koskaan voi samoilla jokavuotisilla uhreilla, joita he alinomaa kantavat esiin, tehdä niiden tuojia täydellisiksi. Sillä eikö muutoin olisi lakattu niitä uhraamasta, koska näillä, jotka jumalanpalvelustaan toimittavat, kerran puhdistettuina, ei enää olisi ollut mitään tuntoa synneistä? Mutta niissä on jokavuotinen muistutus synneistä. Sillä mahdotonta on, että härkäin ja kauristen veri voi ottaa pois syntejä.
Sentähden hän maailmaan tullessaan sanoo: ”Uhria ja antia sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit; polttouhreihin ja syntiuhreihin sinä et mielistynyt. Silloin minä sanoin: ’Katso, minä tulen – kirjakääröön on minusta kirjoitettu tekemään sinun tahtosi, Jumala’.” Kun hän ensin sanoo: ”Uhreja ja anteja ja polttouhreja ja syntiuhreja sinä et tahtonut etkä niihin mielistynyt”, vaikka niitä lain mukaan uhrataankin, sanoo hän sitten: ”Katso, minä tulen tekemään sinun tahtosi”. Hän poistaa ensimmäisen, pystyttääkseen toisen. Ja tämän tahdon perusteella me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan. (Hebr. 10:1-10)
Amen