Hae sivustolta

Ihmeet Jeesuksen lahjaa

Matias Roto

Joulukuva rakkaasta Colettesta meidän kotonamme

Rakkaani oli nähnyt minut unissaan jo ennen kuin tulin Kameruniin. Kun saavuin, niin hän hämmästyi, kun uni muuttuikin todellisuudeksi. Löysimme toisemme ja olemme eläneet yhteistä elämää jo yli 20 vuotta. Jumalan johdatus on ollut todellisuutta. Olen kiitollinen rakkaasta puolisostani.

Kautta kirkon historian on esiintynyt ihmeitä. Jumala on näyttänyt voimansa milloin missäkin päin maailmaa, toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän, miten hänelle milloinkin on hyväksi näkynyt.

Evankeliumin saapuminen Pohjoismaihinkin aukeni ihmeen välityksellä. Piispa Ansgarius voiteli öljyllä Birkan hallitsija Björnin veljen. Tämä parani ja kuningas antoi luvan evankeliumin julistukselle. Ovet aukenivat, kun Jumala teki ihmeen.

Jeesuksen ensimmäinen julkinen ihme tapahtui Galilean Kaanassa. Siellä vietettiin häitä. Viini loppui kesken. Jeesus muutti noin puoli kuutiometriä vettä viiniksi. Tämä toteutti jo pitkään juutalaisten keskuudessa vallinneen käsityksen, että Messiaan ilmestyessä esiintyy valtava määrä viiniä. Tämä ihme sisältää moniakin teologisesti merkittäviä näkökohtia. Sivuutan ne koska tällä kertaa avaan silmiemme eteen sunnuntain yleistä näkökulmaa. Kerron vain että tämä ihme avasi opetuslapset ymmärtämään syvemmin Jeesuksen olemuksen. Jeesus on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa.

Joh. 2:11

Tämä oli Jeesuksen tunnusteoista ensimmäinen,

ja hän teki sen Galilean Kaanassa.

Hän ilmaisi sillä kirkkautensa,

ja hänen opetuslapsensa uskoivat häneen.

Vanhana aikana viinin ihme oli yksi kuudesta loppiaisen teemasta. Sen tehtävänä oli julistaa Jumalan kirkkauden ilmestymistä meidän ihmisten keskuudessa. Yhä edelleen se on yksi loppiaisen piirin aiheista. Kirkkomme muistelee Jeesuksen itseilmoitusta ihmeen välityksellä toisena sunnuntaina loppiaisesta.

Sunnuntain epistola asettaa ihmeet oikeaan yhteyteensä Jumalan kansan keskellä. Kirkko tuo esille Jumalan työn. Tehtävänä on tukea ihmisiä. Jokainen on kutsuttu toimimaan yhdessä toinen toisensa kanssa. Yhteinen paras on kirkon näkökulma. Näin keskinäisessä yhteiselämässä Jumalan työ pääsee näkyviin. Silloin jokainen saa tuoda esiin omat armolahjansa. Siis kukin omien kykyjensä ja voimiensa mukaan yhteistä hyvää palvelemaan.

Meillä on saamamme armon mukaan erilaisia armolahjoja.

Jumalan armoa on, että nämä erilaiset lahjaksi saadut palvelun muodot yhdessä muodostavat yhteisön, missä Jumalan rakkaus pääsee vallitsemaan ja keskinäinen ymmärrys lisääntyy. Paavali vertaa kirkkoa ihmisen ruumiiseen, missä jäsenet pitävät huolta toinen toisestaan.

Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta,

kunnioittakaa kilvan toinen toistanne.

Toisinaan ihmeet esiintyvät aivan arkisien kysymysten äärelläkin. Kerran soitin eräälle ystävälleni. Tämä kertoi eräästä perheestä, jolla oli vaikeuksia. Soittomme aikana rukoilimme tämän puolesta. Paljon myöhemmin kysyin ystävältäni, mitä tälle rukouksissamme esiin nostamallemme perheelle kuuluu. Sain jonkin ajan perästä kuulla, että tuo väki oli vapautunut ongelmastaan. Olivat jo unohtaneetkin sen.

On muistettava, että Jumala kuulee kaikki rukouksemme, mutta vastauksissa voi olla useampikin vaihtoehto, esimerkiksi: Kyllä, ei tai myöhemmin.

Sunnuntai 19.1.2025

2. sunnuntai loppiaisesta

Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa

Toinen lukukappale eli epistola Room. 12:6–16

Kirjeestä roomalaisille, luvusta 12

Meillä on saamamme armon mukaan erilaisia armolahjoja.

Se, jolla on profetoimisen lahja,

käyttäköön sitä sen mukaan kuin hänellä on uskoa.

Palvelutehtävän saanut palvelkoon,

opetustehtävän saanut opettakoon,

rohkaisemisen lahjan saanut rohkaiskoon.

Joka antaa omastaan, antakoon pyyteettömästi;

joka johtaa, johtakoon tarmokkaasti;

joka auttaa köyhiä, auttakoon iloisin mielin.
    Olkoon rakkautenne vilpitöntä.

Vihatkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä.

Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta,

kunnioittakaa kilvan toinen toistanne.

Älkää olko velttoja, olkaa innokkaita,

palakoon teissä Hengen tuli, palvelkaa Herraa.

Toivokaa ja iloitkaa, ahdingossa olkaa kestäviä, rukoilkaa hellittämättä.

Auttakaa puutteessa olevia pyhiä,

osoittakaa vieraanvaraisuutta.

Siunatkaa niitä, jotka teitä vainoavat, siunatkaa älkääkä kirotko.

Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.
    Olkaa keskenänne yksimielisiä.

Älkää pitäkö itseänne muita parempina,

vaan asettukaa vähäosaisten rinnalle.

Edellinen artikkeli
Kannet kiinni
Seuraava artikkeli
USKONTO

53 KOMMENTIT

  1. Sunnuntain aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä

    https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-19-1-2025/

    Roomalaiskirjeen luvun 12 voi lukea täältä

    https://www.raamattu.fi/raamattu/UT2020,B2000,KR92,KAR11,Biibbal/ROM.12

    Hyvä hakukone on Koivuniemen Raamattuhaussa. Panen viitteen 1776 käännöksen mukaiseen Room. 12.

    https://www.koivuniemi.com/raamattu?tila=luku&kaannos=fi-biblia&kirja=roo&luku=12

  2. Kroatiassa on tänään 12.1.2025 pidetty oresidentinvaalien toinen kierros.
    Sen innoittamana kuuntelin äänikirjana seuraavien seitsemän sunnuntain epistoloiden luvut kroatiaksi, koko luvut, vaikka vain osa lukua on toisena lukukappaleena.
    Panen viitteen käännökseen tämän blogin tekstin Room. 12:6–16 lukuun:
    https://live.bible.is/bible/HRVCBV/ROM/12

    19.1. Room. 12
    26.1. Room. 1
    2.2. 2. Kor. 3
    9.2. Kol. 3
    16.2. 1. Kor. 9
    23.2. Ap.t. 16
    2.3. 1. Kor. 13

  6. Toivotan Ihmeellistä Uutta Vuotta!
    Vanhassa kristinopissa on kohta: ”Miten Jumala ilmoittaa itsensä?” Vastaus: ”Jumala kohtaa meidät luonnossa, elämämme kohtaloissa ja kansojen vaiheissa. Hän puhuu meille omassatunnossamme. Mutta erityisesti Jumala ilmaisee itsensä meille Pyhässä Raamatussa ja Vapahtajassamme Jeesuksessa Kristuksessa.”
    Taviksen tsolla voisi nähdä ihmeitä varsinkin keväällä kun luonto puhkeaa uuteen elämään. Se merkitsee, että ihmeellinen Jumalamme antaa ihmiskunnalle vielä toivon uudesta ja paremmasta. Jokainen pieni kukka avaa silmämme näkemään Jumalan suuren rakkauden. Jumalä näyttää niissä ihmeellisen kärsivällisyyden ja huolenpidon esikuvaksi meille kärsimättömille.
    Jokainen syntymä on myös ihme perheessä, varsinkin Vapahtajamme syntymä ihmiseksi.
    Suuri ihme on se, kun jumalattoman, kovasydämisen ihmisen sydän kääntyy Jumalan puoleen ja Jeesus saa tehdä hänestä Jumalalle kelpaavan, lempeän ja rakastavan lähimmäisen.
    Kasteen hetkellä tapahtuva ihme on suuri. Lapsen nimi kirjoitetaan Elämän kirjaan: ”Jos et olisi syntynyt tänne, et pääsisi sinne”(Pietilä Paulin kastejuhlassa). Olemme kasteen ja mahdollisen parannuksen (mielenmuutoksen) jälkeen Jumalan lapsia ja Kristuksen kanssaperillisiä.
    Ihme on kun silmät aukeavat ja kieli alkaa kiittää ja laulaa uutta virttä Herralle. ”Se alkaa täällä jo maitten päällä – ja jatkuu iäti taivaassa.”

  7. Nuorena innokkaana uskovana kerroin ihmeestä monille, jonka olin metsässä kerran kokenut. Talvisessa metsässä toimiessani olin kadottanut hansikkaani. Pois lähtiessäni etsiskelin niitä jälkiäni seuraten mutta en löytänyt. Sitten rukoilin. Takanani muutaman kymmenen metrin päässä kaatui samassa puu lumen painosta. Mieleen tuli, että kaatuneen puun latva osoittaa suunnan. Juoksin sen luo ja siitä latvan suuntaan. Tuli samaan paikkaa josta lähdin ja hanskat oli siinä jaloissani. Olin varma silloin että se oli rukousvastaus ja että ryhtyisin uskovaksi. (Silloin en tiennyt ettei uskovaksi ryhdytä. Se ei vain toimi niin. ) Samana päivänä erä mies sanoi: ”olipa jännä sattuma. Siihen loppui minun uskoni. Se olikin vain sattuma. Paljon myöhemmin halusin tulla uskoon ja avasin sisimpäni Jeesukselle ja Hän tuli sinne asumaan ja toi tullessaan oman uskonsa sinne. Tämän uskon varassa kun olen rukoillut niin ”sattumia” on alkanut tulla yllättävän paljon. Niitä on tullut hyvin yllättäviltä tahoilta. Sellaisilta, joita en edeltä olisi osannut aavistaa ja jokainen niistä on ollut suuri ihme. Sattumia on ihan liikaa, joten enää en jaksa uskoa että ne kaikki olisi sattumia.

  8. Sunnuntaille 19.1.2025 osuu myös kansallispyhimyksemme päivä.

    Pyhän Henrikin muistopäivä on kitkkokäsikirjassamme osiossa

    Erityispyhät, muita erityispyhiä.

    Pyhän aiheena on:

    Piispa Henrik, uskon opettaja ja marttyyri.

    Pyhän Henrikin muistopäivää voidaan viettää 19.1..

    Toisena lukukappaleena tälle juhlapäivälle esitetään kaksi vaihtoehtoa:

    Ensimmäinen vaihtoehto on

    Hepr. 13:7–8

    Kirjeestä heprealaisille, luvusta 13

    Muistakaa johtajianne, niitä, jotka julistivat teille Jumalan sanaa. Pitäkää mielessänne, miten he elämänsä elivät, ja ottakaa heidän uskonsa esikuvaksenne. Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti.

    Toinen vaihtoehto on

    2. Tim. 2:8–13

    Toisesta kirjeestä Timoteukselle, luvusta 2

    Muista, että Jeesus Kristus, Daavidin jälkeläinen, on herätetty kuolleista, niin kuin minä julistan. Hänen vuokseen minä kärsin, olen vieläpä kahleissa kuin rikollinen. Mutta Jumalan sana ei ole kahleissa. Siksi kestän mitä tahansa Jumalan valittujen tähden, jotta hekin saavuttaisivat pelastuksen, jonka Kristus Jeesus on hankkinut, ja sen mukana ikuisen kirkkauden. Tämä sana on varma:
    – Jos olemme hänen kanssaan kuolleet, saamme hänen kanssaan myös elää.
    Jos kestämme lujina, saamme myös hallita hänen kanssaan.
    Jos kiellämme hänet, myös hän on kieltävä meidät.
    Jos olemme uskottomia, hän pysyy silti uskollisena,
    sillä omaa olemustaan hän ei voi kieltää.

    Muistopäivän aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä:

    https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-19-1-2025/

  10. Tasavallan presidentti Alexander Stubb on 24. lokakuuta antanut julistuksen kahdesta ekumeenisesta rukouspäivästä vuonna 2025.

    Ensimmäistä näistä kahdesta rukouspäivästä vietämme

    lauantai 18.1.2025.

    Sen aiheena on

    Kristittyjen ykseyden rukouspäivä 2025.

    Kirkkomme liturgisessa perinteessä se kuuluu osastoon:

    Erityispyhät / Yhteiskunnalliset juhlapäivät

    ja sen otsikkona on

    Kansalliset rukouspäivät.

    Toinen lukukappale eli epistola on 2. Kor. 4:10–14

    Toisesta kirjeestä korinttilaisille, luvusta 4

    Me kannamme aina ruumiissamme Jeesuksen kuolemaa, jotta myös Jeesuksen elämä tulisi meidän ruumiissamme näkyviin. Me tosin elämme, mutta meidät annetaan Jeesuksen tähden alituisesti alttiiksi kuolemalle, jotta myös Jeesuksen elämä tulisi näkyviin kuolevaisessa ruumiissamme. Meissä siis tekee työtään kuolema, mutta teissä elämä. Meillä on sama uskon Henki, josta on kirjoitettu: »Minä uskon, ja siksi puhun.» Niin mekin puhumme, koska uskomme. Me tiedämme, että hän, joka herätti kuolleista Herran Jeesuksen, herättää Jeesuksen tullessa meidätkin ja tuo meidät eteensä yhdessä teidän kanssanne.

    Suomessa on vuodesta 1676 lähtien vietetty säännöllisesti rukouspäiviä, joita aiemmin oli neljä ja ne olivat valtiovallan määräämiä. Kansallisten rukouspäivien valinta ja päättäminen on ollut kirkkojen omissa käsissä vuoden 2004 alusta lähtien. Vuonna 2008 siirryttiin neljästä rukouspäivästä kahden rukouspäivän käytäntöön. Rukouspäivien valmistelusta ja aineistosta vastaa Suomen Ekumeeninen Neuvosto.

    Juhlan aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä:

    https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/lauantai-18-1-2025/

Uudemmat kommentit »
Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25
© Kotimaa – Merkityksellistä sisältöä