Ihmeet Jeesuksen lahjaa

Joulukuva rakkaasta Colettesta meidän kotonamme

Rakkaani oli nähnyt minut unissaan jo ennen kuin tulin Kameruniin. Kun saavuin, niin hän hämmästyi, kun uni muuttuikin todellisuudeksi. Löysimme toisemme ja olemme eläneet yhteistä elämää jo yli 20 vuotta. Jumalan johdatus on ollut todellisuutta. Olen kiitollinen rakkaasta puolisostani.

Kautta kirkon historian on esiintynyt ihmeitä. Jumala on näyttänyt voimansa milloin missäkin päin maailmaa, toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän, miten hänelle milloinkin on hyväksi näkynyt.

Evankeliumin saapuminen Pohjoismaihinkin aukeni ihmeen välityksellä. Piispa Ansgarius voiteli öljyllä Birkan hallitsija Björnin veljen. Tämä parani ja kuningas antoi luvan evankeliumin julistukselle. Ovet aukenivat, kun Jumala teki ihmeen.

Jeesuksen ensimmäinen julkinen ihme tapahtui Galilean Kaanassa. Siellä vietettiin häitä. Viini loppui kesken. Jeesus muutti noin puoli kuutiometriä vettä viiniksi. Tämä toteutti jo pitkään juutalaisten keskuudessa vallinneen käsityksen, että Messiaan ilmestyessä esiintyy valtava määrä viiniä. Tämä ihme sisältää moniakin teologisesti merkittäviä näkökohtia. Sivuutan ne koska tällä kertaa avaan silmiemme eteen sunnuntain yleistä näkökulmaa. Kerron vain että tämä ihme avasi opetuslapset ymmärtämään syvemmin Jeesuksen olemuksen. Jeesus on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa.

Joh. 2:11

Tämä oli Jeesuksen tunnusteoista ensimmäinen,

ja hän teki sen Galilean Kaanassa.

Hän ilmaisi sillä kirkkautensa,

ja hänen opetuslapsensa uskoivat häneen.

Vanhana aikana viinin ihme oli yksi kuudesta loppiaisen teemasta. Sen tehtävänä oli julistaa Jumalan kirkkauden ilmestymistä meidän ihmisten keskuudessa. Yhä edelleen se on yksi loppiaisen piirin aiheista. Kirkkomme muistelee Jeesuksen itseilmoitusta ihmeen välityksellä toisena sunnuntaina loppiaisesta.

Sunnuntain epistola asettaa ihmeet oikeaan yhteyteensä Jumalan kansan keskellä. Kirkko tuo esille Jumalan työn. Tehtävänä on tukea ihmisiä. Jokainen on kutsuttu toimimaan yhdessä toinen toisensa kanssa. Yhteinen paras on kirkon näkökulma. Näin keskinäisessä yhteiselämässä Jumalan työ pääsee näkyviin. Silloin jokainen saa tuoda esiin omat armolahjansa. Siis kukin omien kykyjensä ja voimiensa mukaan yhteistä hyvää palvelemaan.

Meillä on saamamme armon mukaan erilaisia armolahjoja.

Jumalan armoa on, että nämä erilaiset lahjaksi saadut palvelun muodot yhdessä muodostavat yhteisön, missä Jumalan rakkaus pääsee vallitsemaan ja keskinäinen ymmärrys lisääntyy. Paavali vertaa kirkkoa ihmisen ruumiiseen, missä jäsenet pitävät huolta toinen toisestaan.

Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta,

kunnioittakaa kilvan toinen toistanne.

Toisinaan ihmeet esiintyvät aivan arkisien kysymysten äärelläkin. Kerran soitin eräälle ystävälleni. Tämä kertoi eräästä perheestä, jolla oli vaikeuksia. Soittomme aikana rukoilimme tämän puolesta. Paljon myöhemmin kysyin ystävältäni, mitä tälle rukouksissamme esiin nostamallemme perheelle kuuluu. Sain jonkin ajan perästä kuulla, että tuo väki oli vapautunut ongelmastaan. Olivat jo unohtaneetkin sen.

On muistettava, että Jumala kuulee kaikki rukouksemme, mutta vastauksissa voi olla useampikin vaihtoehto, esimerkiksi: Kyllä, ei tai myöhemmin.

Sunnuntai 19.1.2025

2. sunnuntai loppiaisesta

Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa

Toinen lukukappale eli epistola Room. 12:6–16

Kirjeestä roomalaisille, luvusta 12

Meillä on saamamme armon mukaan erilaisia armolahjoja.

Se, jolla on profetoimisen lahja,

käyttäköön sitä sen mukaan kuin hänellä on uskoa.

Palvelutehtävän saanut palvelkoon,

opetustehtävän saanut opettakoon,

rohkaisemisen lahjan saanut rohkaiskoon.

Joka antaa omastaan, antakoon pyyteettömästi;

joka johtaa, johtakoon tarmokkaasti;

joka auttaa köyhiä, auttakoon iloisin mielin.
    Olkoon rakkautenne vilpitöntä.

Vihatkaa pahaa, pysykää kiinni hyvässä.

Osoittakaa toisillenne lämmintä veljesrakkautta,

kunnioittakaa kilvan toinen toistanne.

Älkää olko velttoja, olkaa innokkaita,

palakoon teissä Hengen tuli, palvelkaa Herraa.

Toivokaa ja iloitkaa, ahdingossa olkaa kestäviä, rukoilkaa hellittämättä.

Auttakaa puutteessa olevia pyhiä,

osoittakaa vieraanvaraisuutta.

Siunatkaa niitä, jotka teitä vainoavat, siunatkaa älkääkä kirotko.

Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.
    Olkaa keskenänne yksimielisiä.

Älkää pitäkö itseänne muita parempina,

vaan asettukaa vähäosaisten rinnalle.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli

53 KOMMENTIT

  1. Rukouspäiväjulistukseen ja rukouspäivän viettoon liittyen on myös julistettu

    Kristittyjen ykseyden rukousviikko 2025

    Rukousviikon teema tänä vuonna on

    ”Uskotko tämän?” (Johanneksen evankeliumi 11:26)

    Vuoden 2025 kristittyjen ykseyden rukousviikon aineistot ovat valmistelleet Pohjois-Italiassa sijaitsevan Bosen luostariyhteisön veljet ja sisaret. Teemaksi he ovat valinneet ”Uskotko tämän?” (Joh. 11:26) Nikean uskontunnustuksen juhlavuoden hengessä. Materiaalit ovat Paavillisen kristittyjen ykseyden edistämisen neuvoston ja Kirkkojen maailmanneuvoston yhdessä julkaisemia. Käännökset suomeksi ovat Mika K. T. Pajusen.

    Tänä vuonna tulee kuluneeksi 1700 vuotta ensimmäisestä kristillisestä ekumeenisesta kirkolliskokouksesta Nikeassa vuonna 325 jKr. Rukousviikko 2025 kutsuu ammentamaan tässä kirkolliskokouksessa muotoillun uskontunnustuksen yhteisestä uskosta ja perinnöstä.

    Tarkemmin Kristittyjen ykseyden viikon aihetta esitellään täällä. Viite esittelyn yleiseen johdantoon:
    .
    https://ekumenia.fi/aineistot/kristittyjen-ykseyden-rukousviikko-2025/

  2. Rukousviikon

    Ensimmäinen päivä: Maailmankaikkeutta hallitsevan Jumalan isyys ja huolenpito

    Raamatun lukukappaleet

    Jes. 63:15–17
    Ps. 139:1–3, 13, 23, 24b
    1. Kor. 8:5–6

    Patristiset lukukappaleet

    Kreikkalaisesta perinteestä

    Katsokaa rakkauden salaisuuksia, niin te mietiskelette Isän syliä, jonka Jumalan ainosyntyinen Poika on ilmoittanut. Jumala itse on rakkaus, ja rakkauden kautta me häntä mietiskelemme. Ja vaikka hän sanoin kuvaamattomassa todellisuudessaan on Isä, on hänestä myötätunnossaan tullut meidän äitimme.
    – Klemens Aleksandrialainen [n. 150–215], Kuinka rikas voi pelastua? 37:1–2

    Syyrialaisesta perinteestä

    Kuka voi mietiskellä Jumalaa valppain ajatuksin ja katsoa hänen majesteettisuuttaan ja pohtia hänen salattua luontoaan ja ymmärryksensä silmin katsoa hänen puhdasta ja pyhää luontoaan, joka ei mitään tarvitse? … Hän, joka pyytää ja anoo ja kehottaa jokaista elämään. Hän, joka kärsii antaakseen meille elämän ja pyrkii löytämään meidät, ja on meitäkin kiitollisempi meidän onnestamme. Hän, joka jatkuvasti anoo meitä ammentamaan omista aarteistaan ja kantamaan rikkauksia hänen varastoistaan, että voisimme hänen aarteistaan rikastua, eikä köyhyys meitä enää vaivaisi. Hän, joka ei niinkään iloitse omasta elämästään kuin siitä, että me elämme.
    – Filoksenos Mabbugilainen [n. 440–523], Keskustelu 7

    Latinalaisesta perinteestä
    Elämän lähde on se korkein hyvä, josta elinehdot kaikille jaetaan ja jolla on elämä itsessään. Hän ei saa mitään keneltäkään ikään kuin hän jotakin tarvitsisi. Hän antaa hyvää toisille ennemmin kuin lainaa muilta itselleen, sillä hän ei tarvitse meiltä… Mikä voisikaan olla ihanampaa kuin häntä lähestyä ja kiinnittyä häneen? Mikä ilo voisi olla sitä suurempi? Hän, joka on nähnyt ja vapaasti maistanut elävän veden lähteestä, mitä muuta hän voisi haluta?

    – Ambrosius Milanolainen [n. 337–397], Kirjeet IV, 11, 18

    Tämän jälkeen seuraa lisää johdatusta mietiskelyyn

    Tarkemmin voi lukea osoitteesta

    https://ekumenia.fi/aineistot/kristittyjen-ykseyden-rukousviikko-2025/

    • Pysyäkseni kirkkovuoden linjassani toisessa lukukappaleessa eli epistolassa tässä raamatunkohta

      1. Kor. 8:5–6

      5 No, onhan taivaassa ja maan päällä tietysti niin sanottuja jumalia, moniakin jumalia ja herroja. 6 Meillä on kuitenkin vain yksi Jumala, Isä, josta kaikki on lähtöisin ja jonka luokse me kaikki palaamme. Meillä on vain yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka välityksellä kaikki on luotu, meidätkin.

  3. Rukousviikon

    Toinen päivä: Jumalan luomistyö

    Raamatun lukukappaleet

    1. Moos. 1:1–5
    Ps. 148:1, 3, 9–14
    Room. 8:19–23

    Patristiset lukukappaleet

    Kreikkalaisesta perinteestä
    Jumalaa ei voi nähdä ihmissilmin, vaan hänet nähdään ja havaitaan hänen kaitselmuksensa ja tekojensa kautta. Aivan kuten katsellessa täysin varustetun laivan saapumista satamaan oletaan, että sitä ohjaa luotsi, on meidän samoin ymmärrettävä, että Jumala ohjaa koko maailmankaikkeutta, vaikkei häntä voida ihmissilmin nähdä, koska hän on ymmärryksemme tavoittamattomissa.

    – Theofilos Antiokialainen [100-luku], Apologia Autolycukselle, I:5

    Syyrialaisesta perinteestä
    Ensimmäinen kirja, jonka Jumala on antanut järjellisille olennoille, on luotujen olentojen luonnossa. Musteen kautta välittyvä opetus lisättiin vasta rikkomuksen jälkeen.

    – Iisak Niniveläinen [600-luku], Kootut teokset, 5 (Käännös munkki Serafim)

    Latinalaisesta perinteestä
    Sillä kaikki on luotu tyhjästä, ja niiden olemus vajoaisi jälleen tyhjiin, ellei kaiken Luoja pitäisi niitä hallinnassaan.

    – Gregorius Suuri [n. 540-604], Kirja moraalista eli selonteko autuaan Jobin kirjasta, XVI:37, 45

    Tämän jälkeen esitteessä seuraa vielä lisää johdatusta mietiskelyyn

    Tarkemmin voi lukea osoitteesta

    https://ekumenia.fi/aineistot/kristittyjen-ykseyden-rukousviikko-2025/

    • Pysyäkseni kirkkovuoden linjassani toisessa lukukappaleessa eli epistolassa

      tässä raamatunkohta

      Room. 8:19–23

      19 Kaikki luoduthan odottavat innoissaan Jumalan lasten ilmestymistä. 20 Koko Jumalan luoma maailma on alistettu, ja se katoaa – ei vapaaehtoisesti vaan alistajan tahdosta. Tällä maailmalla on kuitenkin toivo, 21 että se kerran päästetään kuoleman orjuudesta. Silloin se vapautuu Jumalan lapsille kuuluvaan kirkkauteen.

      22 Mehän tiedämme, että koko luomakunta yhä huokaa ja valittaa synnytyskipujaan. 23 Niin teemme mekin, jotka olemme saaneet Hengen ikään kuin esimakuna tulevasta. Mekin huokailemme ja odotamme malttamattomina, että meistä tulee Jumalan lapsia ja että ruumiimme lunastetaan vapaaksi.

  4. Rukousviikon

    Kolmas päivä: Pojan syntyminen ihmiseksi

    Raamatun lukukappaleet

    Jer. 33:14–16
    Ps. 72:7, 12, 16–17
    Joh. 1:1–14

    Patristiset lukukappaleet

    Armenialaisesta perinteestä
    Hän otti päälleen kaikki inhimilliset intohimot, syntiä lukuun ottamatta. Toisin sanoen hän, joka antaa ruoan kaikille eläville, näki nälkää. Hän, joka antaa elävää vettä uskovilleen, koki janon. Hän, joka on väsyneiden lepo, tunsi väsymyksen. Hän, joka piti Israelin aina valppaana, nukkui. Hän, joka kaikkien silmistä pyyhki pois joka ainoan kyyneleen, itki … Hän otti meidän kärsivän ruumiimme, jotta hän, joka ei kärsimystä tunne, voisi kärsivässä ruumiissaan kärsiä, ja hän, joka itse on kuolematon, voisi kuolevaisessa ruumiissaan kuolla vapauttaakseen meidät, jotka olemme syyllisiä.

    – Grigor Skevratsi [1100- ja 1200-luvuilta], Todellisesta uskosta ja puhtaasta käytöksestä hyveissä, 15–17

    Syyrialaisesta perinteestä
    Nyt kun korkeimmat ja matalimmat luodut ovat tulleet yhdeksi, ei ole enää korkeaa ja matalaa. Jumala on jopa ilmestynyt maan päälle ja meidän [inhimillinen] luontomme on noussut taivaaseen. Kun Jumala tuli alas luoksemme, maasta tuli taivas, ja kun meidän kaltaisemme Poika herätettiin, taivaasta tuli maa. Sitten taivas ja maa yhdistyivät.

    – Abdisho bar Bahriz [800-luku], Kirkon juhlien kommentaari, s. 58

    Kreikkalaisesta perinteestä
    Tämä on Herran armoa ja tällä tavoin Herra tekee uudeksi ihmisen pojat. Sillä hän kärsi valmistaakseen vapautuksen kärsimyksistä niille, jotka hänessä kärsivät. Hän laskeutui alas nostaakseen ylös meidät. Hän koki syntymän, jotta me voisimme rakastaa häntä, joka on syntynyt ei luotu. Hän laskeutui katoavaisuuteen, jotta katoavainen voisi pukeutua kuolemattomuuteen. Hän tuli heikoksi meidän vuoksemme, jotta me voisimme nousta voimassa. Hän astui alas kuolemaan, jotta hän voisi lahjoittaa meille kuolemattomuuden ja antaa elämän kuolleille. Lopulta hän tuli ihmiseksi, jotta me, jotka ihmisinä kuolemme, voisimme yhä elää, eikä kuolema meitä enää hallitsisi.

    – Athanasios Suuri [n. 295-373], Pääsiäiskirjeet, 10:8, 19

    Tämän jälkeen esitteessä seuraa vielä lisää johdatusta mietiskelyyn

    Tarkemmin voi lukea osoitteesta

    https://ekumenia.fi/aineistot/kristittyjen-ykseyden-rukousviikko-2025/

    • Pysyäkseni kirkkovuoden linjassani toisessa lukukappaleessa eli epistolassa totean, ettei tälle päivälle ole annettu epistolaa eli kirjetekstiä, vaan sen sijaan on annettu psalmiteksti toiseksi lukukappaleeksi.

      tässä raamatunkohta

      Ps. 72:7, 12, 16–17

      7 Oikeus kukoistaa hänen päivinään,

      ja rauha vallitsee yhtä kauan kuin kuu kiertää.

      12 sillä hän pelastaa

      turvattoman ja apua anovan vähäosaisen,

      kaikki ne, joita kukaan ei auta.

      16 Hänen päivinään maassa on viljaa yllin kyllin,

      se lainehtii vuorten huipuilla asti

      ja antaa runsaan sadon kuin Libanon.

      Kaupunkien asukkaat kukoistavat yhtä runsaslukuisina

      kuin maan heinäkasvit.

      17 Kuninkaan nimi on ikuinen,

      se muistetaan aina auringon alla.

      Kaikki toivovat saavansa siunauksen kuninkaalta.

      Kaikki kansat kutsuvat häntä onnelliseksi.

  5. Rukousviikon

    Neljäs päivä: Pääsiäisen salaisuus: Jeesuksen kärsimys, kuolema ja ylösnousemus

    Raamatun lukukappaleet

    2. Moos. 3:7–8
    Ps. 16:5, 7, 10, 11
    Fil. 2:5–11

    Patristiset lukukappaleet

    Latinalaisesta perinteestä
    Isä Jumala oli hyvin armollinen: hän lähetti luovan Sanansa, joka tullessaan vapauttamaan meidät tuli juuri siihen paikkaan ja sille kohdalle, jossa olimme menettäneet elämämme, ja katkoi siteet kahleistamme. Hänen valonsa ilmestyi ja karkotti vankilan pimeyden ja pyhitti syntymämme ja tuhosi kuoleman poistaen ne samat kahleet, joihin meidät oli kytketty.

    – Irenaeus Lyonilainen [n. 135-198], Apostolisen saarnan esitys, 38

    Kreikkalaisesta perinteestä
    Vapahtaja tuli maan päälle armosta ihmiskuntaa kohtaan. Hän jakoi täydesti meidän kärsimyksemme, ennen kuin kärsi ristillä, ja suvaitsi syntyä ihmiseksi. Sillä jollei hän olisi kärsinyt, ei hän olisi tullut asumaan keskelle ihmiselämää. Ensin hän kärsi, sitten hän laskeutui ja hänet nähtiin. Mikä on se kärsimys, jota hän kärsi meidän vuoksemme? Rakkauden kärsimys.

    – Origenes Aleksandrialainen [n. 185-254], Homilioita Hesekielistä, 6:6

    Syyrialaisesta perinteestä
    Ruumis kiittää sinua siitä, että nöyryytyksesi pelasti sen.
    Se oli eksynyt lammas, jota leijona vaani sen silpoakseen,
    ja salainen synti on peto, joka sitä raatelee.
    Daavid varjeli itsensä samalla, kun hän pelasti lampaat,
    mutta meidän ruumiimme sijaan sinä annoit ruumiisi siihen kuolemaan,
    joka meidät nieli, muttei saanut siitä kyllänsä.

    – Efraim Syyrialainen [n. 306-373], Hymnejä neitsyydestä, 37:5

    Tämän jälkeen esitteessä seuraa vielä lisää johdatusta mietiskelyyn

    Tarkemmin voi lukea osoitteesta

    https://ekumenia.fi/aineistot/kristittyjen-ykseyden-rukousviikko-2025/

    • Pysyäkseni kirkkovuoden linjassani toisessa lukukappaleessa eli epistolassa totean evankeliumitekstin jääneen pois ja epistola on sen sijaan samalla paikalla.

      tässä raamatunkohta

      Fil. 2:5–11

      5 Tavoitelkaa samaa kuin Kristus Jeesus:

      6 Jumalan osan hän täytti,

      muttei tarttunut oikeuteensa

      olla Jumalan vertainen.

      7 Hän tyhjensi itsensä täysin

      ja omaksui orjan osan,

      tuli ihmisen kaltaiseksi

      ja otti ihmisen muodon.

      8 Hän alensi itse itsensä

      ja oli kuuliainen

      kuolemaansa asti, ristinkuolemaan.

      9 Siksi Jumala korotti hänet

      kaikkea korkeammalle

      ja antoi hänelle nimen

      kaikkia korkeamman.

      10 Jeesuksen nimi saa

      jokaisen polvistumaan

      taivaassa, maan päällä ja sen alla.

      11 Jeesus Kristus on Herra!

      Sen myöntävät vielä kaikki

      Isän Jumalan kunniaksi.

  6. Rukousviikon

    Viides päivä: Pyhä Henki, elämän ja ilon antaja

    Raamatun lukukappaleet

    Hes. 36:24–28
    Ps 104:24–25, 27–29, 33–34
    Joh. 3:4–8

    Patristiset lukukappaleet:

    Syyrialaisesta perinteestä
    Ei ole oikein sanoa, että Henki lähtee, kun teemme syntiä, ja palaa sitten, kun olemme kääntyneet. … Mitä hyötyä minulle on siitä, jos hän asuu minussa vasta, kun minusta on tullut vanhurskas? Jollei hän lankeemuksen aikaan asu minussa, ojenna minulle kättään ja nosta minua ylös, kuinka saatan tuntea hänen apunsa? Kuka on sellainen lääkäri, joka nähdessään potilaan sairastuvan lähtee pois ja hylkää tämän palatakseen hänen luokseen vasta sitten, kun hän on parantunut? Eikö ole hyödyllisempää, että lääkäri on sairaan kanssa silloin, kun hän sairastaa?

    – Filoksenos Mabbugilainen [n. 440-523], Pyhän Hengen asumisesta

    Kreikkalaisesta perinteestä
    Tämä on minun Jumalani, kaiken Herra, joka yksin levitti auki taivaat ja muovasi sen alle maan, … joka perusti maan vetten päälle ja antoi hengen sitä ravitsemaan; jonka henkäys antaa kaikkeudelle valon, ja joka henkensä poisvetäessään, saisi kaiken katoamaan. Hänen kauttaan puhut, oi ihminen. Hänen henkäystään sinä hengität, vaikket häntä tunnekaan.

    – Theofilos Antiokialainen [100-luku], Ad Autolycus, I:7

    Latinalaisesta perinteestä
    ”Teidän taivaallinen Isänne antaa hyvän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät.” Tämä on Henki, jonka kautta meidän sydämiimme vuodatetaan rakkaus, jonka avulla noudatamme jumalallisia käskyjä rakastamalla Jumalaa ja lähimmäistämme. Tämä on se Henki, joka antaa meille oikeuden huutaa: ”Abba, Isä!” Siksi juuri Henki antaa meille voiman pyytää, ja juuri samaa Henkeä meidän sydämemme halajaa. Hän saa meidät etsimään, ja hänet me haluamme löytää.

    – Aurelius Augustinus [354-430], Psalmin 118 selitys, 14:2

    Tämän jälkeen esitteessä seuraa vielä lisää johdatusta mietiskelyyn

    Tarkemmin voi lukea osoitteesta

    https://ekumenia.fi/aineistot/kristittyjen-ykseyden-rukousviikko-2025/

    • Pysyäkseni kirkkovuoden linjassani toisessa lukukappaleessa eli epistolassa totean, ettei tälle päivälle ole annettu epistolaa eli kirjetekstiä, vaan sen sijaan on annettu psalmiteksti toiseksi lukukappaleeksi.

      tässä raamatunkohta

      Ps 104:24–25, 27–29, 33–34

      24 Jumala, tekosi ovat lukemattomat!

      Olet tehnyt ne viisaasti,

      koko maa on täynnä luotujasi.

      25 Niin merikin, suuri ja rannaton,

      vilisee eliöparvia, kuhisee pieniä ja suuria eläimiä.

      Niitä on loppumaton määrä.

      27 Kaikki luotusi odottavat sinua

      saadakseen ruuan ajallaan.

      28 Sinä annat jokaiselle osansa.

      Avaat kätesi, ja kaikki tulevat kylläisiksi.

      29 Kätket kasvosi, ja luotusi hätääntyvät.

      Otat pois niiden hengen,

      ne menehtyvät ja palaavat maan tomuun.

      33 Niin kauan kuin elän, tahdon laulaa Jumalalle,

      haluan laulaa hänelle ylistystä koko elämäni ajan.

      34 Iloitsen Jumalasta,

      kunpa mietteeni olisivat hänelle mieluisia.

  7. Rukousviikon

    Kuudes päivä: Kirkko: uskovien yhteisö

    Raamatun lukukappaleet

    Jes. 2:2–4
    Ps. 133
    Ef. 4:1–6

    Patristiset lukukappaleet

    Latinalaisesta perinteestä
    Kirkko on yksi, joka tuottaessaan yhä enemmän hedelmää on levinnyt laajalle ja kauas kansojen keskuuteen. Niin kuin on olemassa monia auringonsäteitä mutta vain yksi valo, ja puussa on monia oksia, joita vain juuren sitkeä voima yksin kannattaa … samalla tavoin kirkko, jota Herran valo valaisee, heijastaa säteitään koko maailmaan, ja kuitenkin on vain yksi, kaikkialle leviävä valo, eikä ruumiin ykseys murru. Runsaassa hedelmällisyydessään levittää hän oksansa yli koko maailman.

    – Kyprianus Karthagolainen [n. 210–258], Kirkon ykseydestä, 5

    Armenialaisesta perinteestä
    Pyhät isät ja totuuden opettajat! Kristuksen lauman johtajat ja paimenet! Te, jotka johdatte ja hallinnoitte Jumalan huonetta! Näen teidän kokoontuneen tänään yhdessä hengessä ja yhdessä ruumiissa kuuluen häneen, joka on kaiken pää. Kuka on tuonut teidät tähän tyyneen rauhan satamaan, oi maailman rauhantekijät, ellei Pyhä Henki, joka on annettu taivaasta meidän rauhaksemme? Ja mitä tarkoitusta varten, ellei aloittamaan Jumalan temppelin rakentamista, temppelin, joka on tuhottu ja purettu ja jonka pahuuden tuottaja sai lankeamaan?

    – Nerses Šnorhali [1152–1198], Synodaalipuhe

    Kreikkalaisesta perinteestä
    On monia ja lukemattomia; miehiä, naisia, lapsia; monenmoisia ja syvästi erilaisia alkuperältään ja ulkonäöltään, kansallisuudeltaan ja kieleltään, elämäntavoiltaan ja iältään, tiedoiltaan ja osaamiseltaan; käytökseltään, tavoiltaan ja taipumukseltaan; tutkinnoiltaan ja titteleiltään; kohtaloltaan, temperamentiltaan ja tottumukseltaan, kaikki he kuitenkin ovat [kirkossa], jonka kautta kaikki uudestisyntyvät ja Hengessä luodaan uudeksi. Kaikille yhtäläisesti hän antaa ja luovuttaa saman jumalallisen muodon ja nimen, olla Kristuksessa ja kantaa hänen nimeään, ja saada sama yksinkertainen, erottamaton ja jakamaton suhde uskossa, joka ei enää salli tunnustaa edes niiden monien ja sanoin kuvaamattomien erojen olemassaoloa, joita heidän keskuudessaan on, koska kaikki yleisesti viittaavat ja kokoontuvat siinä [kirkossa].

    – Maksimos Tunnustaja [n. 580–662], Mystagogia, 1

    Tämän jälkeen esitteessä seuraa vielä lisää johdatusta mietiskelyyn

    Tarkemmin voi lukea osoitteesta

    https://ekumenia.fi/aineistot/kristittyjen-ykseyden-rukousviikko-2025/

    • Pysyäkseni kirkkovuoden linjassani toisessa lukukappaleessa eli epistolassa totean evankeliumitekstin jääneen pois ja epistola on sen sijaan samalla paikalla.

      tässä raamatunkohta

      Ef. 4:1–6

      1 Minä, joka olen Herran vuoksi vankina, kehotan siis teitä elämään saamanne kutsun arvoisesti. 2 Olkaa nöyriä ja malttakaa mielenne, suvaitkaa toisianne kärsivällisesti ja rakastakaa toisianne. 3 Pyrkikää parhaanne mukaan säilyttämään hengellinen yhteys, niin että elätte rauhassa keskenänne. 4 On yksi ruumis ja yksi Henki. Samoin on vain yksi toivo, ja siihen teidät on kutsuttu. 5 On yksi Herra, yksi usko ja yksi kaste. 6 Yksi Jumala on kaiken Isä. Hän hallitsee kaikkea, vaikuttaa kaikessa ja on kaikessa läsnä.

  8. Rukousviikon

    Seitsemäs päivä: Kaste Herran kuolemaan ja ylösnousemukseen

    Raamatun lukukappaleet

    Miika 7:18–19
    Ps. 51:1, 7, 10, 12
    Matt. 28:16–20

    Patristiset lukukappaleet

    Kreikkalaisesta perinteestä
    Tällainen voima on uskolla Kristukseen, tällainen on Hänen armonsa suuruus. Niin kuin tuli kohdatessaan kaivoksesta louhitun malmin tekee maasta kultaa, samoin ja vielä enemmän kaste muuttaa ne, jotka siinä peseytyvät, savesta kullaksi. Sillä tuolloin Henki lankeaa kuin tuli, polttaen pois maallisen kaltaisuuden ja muotoillen tilalle taivaallisen kaltaisuuden, joka hehkuu kirkkaana ja sädehtii niin kuin sulatusuunin ahjosta juuri työstettynä.

    – Johannes Krysostomos [n. 350–407], Homilia 10 Johanneksen evankeliumista 1:11-13. (Käännös munkki Serafim Seppälä)

    Syyrialaisesta perinteestä
    Jumalan Poika laskeutui taivaasta,
    tuli ihmiseksi ja nosti sinut syvyydestä,
    niin että sinustakin tulisi Jumalan poika.
    Hänestä tuli veljesi täynnä pyhyyttä olleessa kohdussa,
    ja sinusta hän teki veljensä kasteen kohdussa.
    Hän teki sinusta kanssaan vedessä pojan Jumalalle,
    niin että hän, ainosyntyinen, saisi veljiä toisen syntymän kautta.
    Sillä toisen syntymän kautta hän itse tuli ihmiseksi,
    ja tämän toisen syntymän kautta hän teki sinusta pojan Jumalalle.

    – Jakob Sarugilainen [n. 451–521], Puhe 10

    Latinalaisesta perinteestä
    Ihminen, et uskaltanut nostaa kasvojasi taivasta kohti, vaan käänsit katseesi kohti maata ja sait yhtäkkiä Kristuksen armon … Nosta siis katseesi Isään, joka on kasteen kautta sinut synnyttänyt, Isään, joka on Pojan kautta sinut lunastanut, ja sano: ”Isä meidän!”

    – Ambrosius [n. 337–397], Sakramentit, V:19

    Tämän jälkeen esitteessä seuraa vielä lisää johdatusta mietiskelyyn

    Tarkemmin voi lukea osoitteesta

    https://ekumenia.fi/aineistot/kristittyjen-ykseyden-rukousviikko-2025/

    • Pysyäkseni kirkkovuoden linjassani toisessa lukukappaleessa eli epistolassa totean, ettei tälle päivälle ole annettu epistolaa eli kirjetekstiä, vaan sen sijaan on annettu psalmiteksti toiseksi lukukappaleeksi.

      tässä raamatunkohta

      Ps. 51:1, 7, 10, 12

      1 Musiikin johtajalle: Daavid-laulu.

      7 Jo silloin, kun minut kivulla synnytettiin,

      olin syyllinen.

      Kun sain alkuni äitini kohdussa,

      olin vääryydestä osallinen.

      10 Anna minun jälleen kuulla ilon ja riemun ääniä,

      täytä murtunut sisimpäni riemulla.

      12 Jumala, anna minulle puhdas sydän

      ja vahva henki, uudista minut.

  9. Rukousviikon

    Kahdeksas päivä: Valtakunnan ja tulevan elämän odotus

    Raamatun lukukappaleet:

    Ilm. 21:1-4
    Ps. 85:8, 10-12
    Luuk. 12:35-40

    Patristiset tekstit:

    Syyrialaisesta perinteestä
    Se, joka elää rakkaudesta, saa hengittää elämää Jumalasta tässä luomakunnassa, Hän saa jo täällä hengittää ylösnousemuksen ilmaa. Tästä ilmasta vanhurskaat saavat nauttia ylösnousemuksessa. Rakkaus on se valtakunta, josta Herramme puhui luvatessaan apostoliensa saavan salaisesti syödä valtakunnassa: ”Te saatte syödä ja juoda minun valtakuntani pöydässä.” Mitä he söisivät, jos eivät rakkautta? Rakkaus ravitsee ihmistä enemmän kuin ruoka ja juoma; se on viini, joka ilahduttaa ihmisen sydämen. Autuaita ovat ne, jotka ovat juoneet tätä viiniä.

    – Iisak Niniveläinen [600-luku], Kootut teokset, 43 (Käännös munkki Serafim)

    Kreikkalaisesta perinteestä
    Sinä, oi Herra, olet vapauttanut meidät kuolemanpelosta. Sinä olet tehnyt tämän elämämme lopusta alun tosi elämälle. Sinä annat ruumiimme joksikin ajaksi lepoon ja herätät ne jälleen viimeisen pasuunan soidessa. Sinä annat meille maan, jonka olet omin käsin muovannut, että maa pitäisi sen turvassa. Eräänä päivänä sinä otat takaisin sen, minkä annoit kirkastaen kuolemattomuudella ja armolla meidän kuolevaiset ja rumat jäännöksemme … Sinä osoitit meille ylösnousemuksen tien, kun mursit helvetin portit ja teit tyhjäksi hänet, jolla oli kuoleman valta.

    – Gregorios Nyssalainen [n. 335-395], Pyhän Makrinan elämä, 24

    Latinalaisesta perinteestä
    Toivon kautta Jumala imettää meitä, ravitsee meitä, vahvistaa meitä ja antaa meille lohdutuksen tässä uurastuksen täyttämässä elämässä. Tässä toivossa me laulamme ”halleluja”. Siis katso, mikä ilo toivossa on! Mitä voi todellisuus olla? Kysyt: ”Mitä se voi olla?” Kuuntele, mitä sanotaan: ”He juopuvat talosi yltäkylläisyydestä.” Tästä todellisuudesta on toivossa kyse. Meillä on jano. Meidän on nälkä. Mutta meistä on tultava kylläisiä. Nälkä tien päällä, kylläisyys kotiin tullessa. Koska tulemme kylläisiksi? ”Minä olen kylläinen, kun näen sinun kirkkautesi.” … Silloin on ”halleluja” todellisuudessa, kun se on nyt vain toivossa.

    – Aurelius Augustinus [354-430], Saarnat, 255:5

    Tämän jälkeen esitteessä seuraa vielä lisää johdatusta mietiskelyyn

    Tarkemmin voi lukea osoitteesta

    https://ekumenia.fi/aineistot/kristittyjen-ykseyden-rukousviikko-2025/

  10. Pysyäkseni kirkkovuoden linjassani toisessa lukukappaleessa eli epistolassa totean vanhatestamentillisen lukukappaleen jääneen pois ja epistola on sen sijaan samalla paikalla ensimmäisenä lukukappaleena ja psalmiteksti toisena.

    tässä raamatunkohta

    Ilm. 21:1-4

    1 Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Entiset olivat näet kadonneet, eikä mertakaan enää ollut. 2 Minä näin pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, laskeutuvan taivaasta Jumalan luota. Se oli kuin morsian, sulhasta varten kauniiksi laitettu.

    3 Kuulin valtaistuimelta mahtavan äänen: »Katso Jumalan asuntoa ihmisten keskellä! Siihen hän asettuu asumaan ihmisten kanssa, ja heistä tulee hänen kansansa. Hän on heidän luonaan, heidän Jumalansa. 4 Hän pyyhkii jokaisen kyyneleen heidän silmistään. Kuolemaa ei enää ole, ei valitusta, huutoa eikä tuskia. Kaikki entinen on kadonnut.»

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25