Kännykkääni napsahti viesti syyrialaiselta ystävältäni pakolaisleiristä: ”Miksi Euroopassa yhdistetään terrorismi suoraan Islamiin ja Syyrian pakolaisiin. Eivätkö he välitä siitä, että Syyrian kansaa tapetaan koko ajan terroristien toimesta?”
Niinpä, välitämmekö me?
Päivittäiset uutiset Syyrian pommituksista hukkuvat helposti uutisvirtaan. Satojen syyttömien ihmisten kuolema ei enää kosketa. Kun Libanonissa terroristit iskivät juuri ennen Pariisin iskua, Facebookin seinälle ei ilmestynyt Libanonin lippua profiilikuvaan liitettäväksi solidaarisuudesta kuolleita kohtaan. Olemmeko niin turtuneita väkivaltaan Lähi-idässä ettei se enää kosketa meitä?
Silti kyseessä ovat ihmiset. Samanlaiset Luojan luomat, kuin me eurooppalaiset.
Kun Pariisissa terroristit iskivät, tuntui se kuin naapuriimme olisi isketty. Luonnollisen seurauksena pelko, lamaannus ja raivo täyttivät ihmisten mielet. Eikä syyttä, sillä terrori-isku on aina isku ihmisyyttä vastaan.
Saman tien kun uutiset ilmestyivät nähtäväksemme, alkoi sosiaalisessa mediassa ”asiantuntijoiden” mielipiteiden vyöry: ”Kaikki on pakolaisten syytä, rajat on suljettava välittömästi.” Nyt kun vielä terroristien joukosta löytyi yksi pakolainen, antoi se varmistuksen sille, että kaikki onkin loppujen lopuksi pakolaisten syytä. Ennakkokäsitykset saivat vahvistuksen: ”Enkös minä sanonutkin?”
Tiukka asennoituminen pakolaisia kohtaan palvelee hyvin terroristien päämääriä. Kun vielä media saadaan valjastettua lietsomaan muukalaisvihaa, niin terroristien tavoitteet toteutuvat. Kun terroristit vainosivat pakolaisia kotimaissaan, niin jos he saavat vielä eurooppalaiset kääntymään pakolaisia vastaan niin mikä voitto se onkaan ääriryhmille? Mielestään hyvää tarkoittavat ihmiset terrorismin asialla – pelottavaa.
Kun pakolainen on lähtenyt karkuun kuolemaa ja vainoa rauhalliseen Eurooppaan, missä hänen ei pitäisi pelätä väkivaltaa, on aggressiivinen vastaanotto järkyttävä kokemus. Kun terroristit eivät pystyneet tappamaan häntä maanpäällisen helvetin keskellä, miten on mahdollista, että ”rauhan” tyyssijassa onkin odottamassa uusi helvetti?
Pariisin iskussa terroristit onnistuivat päämäärässään luomaan kuolemaa, pelkoa ja sekasortoa. Jos he vielä onnistuvat luomaan kasvavaa pakolaisvastaisuutta niin heidän voittonsa on moninkertainen. Heidän maailmassaan ihmisarvo ei merkitse mitään. Meille sen tulisi merkitä.
Aikamme on tullut nousta barrikadeille ihmisarvon puolesta. Tehtävämme on rakentaa maailmaa missä jokaisen ihmisen on hyvä elää ja missä jokaista kunnioitetaan huolimatta ihmisen taustasta, uskonnosta, kielestä, kotimaasta tai mistään ulkoisesta seikasta huolimatta. Siten taistelemme parhaiten terrorismia vastaan. Sitä ystäväni pakolaisleirilläkin toivoi viestissään – ettei häntä leimattaisi vaikka hän onkin pakolainen.
Eri ihmisryhmien arvoa ei voi laittaa tärkeysjärjestykseen. Se on aina sama, oli sitten kyseessä ranskalainen, suomalainen, libanonilainen tai syyrialainen. Jokaisen kuolema on meidän kaikkien suru ja menetys. Siksi meitä tarvitaan ihmisarvon ylläpitämiseen — erityisesti nyt, kun elämme suruaikaa.
