Historia ajatellaan yleensä ihmisyksilöiden historiana ja sitä katsotaan kirjoittajan omasta ajasta käsin. Tärkeitä vaikuttajia siinä historiassa ovat vahvat henkilöt, keksijät, valtiot ja aatteet, joiden katsotaan muokanneen kehitystä.
Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa historiaa opettava Yuval Noah Harari (syntynyt 1976, opiskeli Oxfordissa) tarkastelee kirjassaan Sapiens, Ihmisen lyhyt historia kehitystä toisin päin. Harar katsoo kehitystä kokonaisuuksina ja pitkinä kehityskulkuina, ja sieltä, ei täältä käsin. Vahvat yksilöt eivät ole siinä historiassa niin tärkeitä.
Näin syntyy kiehtova kertomus, jonka pauloihin jouduin heti ensimmäisiltä sivuilta alkaen. Harari ryhmittelee asioita tavalla, johon ei ole totuttu. Hän näkee maailman kokonaisuutena ja piirtää pitkiä kehityskulkuja. Biologia tarjoaa erilaisuutta, kulttuuri rajoittaa sitä. ”Se minkä biologia mahdollistaa, on luonnollista”, tiivistää Harari.
Hän haastaa totutut ajattelutapamme ja pakottaa pohtimaan uudella tavalla. Joissakin tapauksissa sattuma on muokannut kehitystä – olisi voinut käydä toisinkin.
Kyky valmistaa työkaluja ja käyttää tulta siivittivät sapiensin menestystä. Todella suuri muutos oli siirtyminen metsästäjä-keräilijä –kulttuurista maanviljelyyn. Se mahdollisti asutuskeskusten synnyn ja väkiluvun kasvun sekä pakotti ihmiset yhteistoimintaan. Harar arvelee metsästäjä-keräilijä –ajan ihmisten olleen kuitenkin meitä onnellisempia?
Homo sapiensin yksi vahvuus on ollut luoda myyttejä, jotka ovat johtaneet yhteisiin käsityksiin. Se mahdollisti nopean kehityksen ja voiton muista lajeista, mutta myyteillä on ollut myös kielteisiä vaikutuksia.
Hararin kirjassa tuli vastaan myös uskontokritiikkiä. On luotu ihmisiä syrjiviä hierarkioita, joita on perusteltu uskonnolla. Ihmisiä on syrjitty sukupuolen, ihonvärin tai muun ominaisuuden mukaan ja perusteltu sitä uskonnolla. Uskonnolla on laillistettu eriarvoisuutta, ajatellaan vaikkapa rotuerottelua, naisten sortoa tai kielteistä suhtautumista sukupuolivähemmistöihin.
Ihminen on kyennyt luomaan suuria imperiumeja. Noin parin sadan vuoden aikana hallinneesta pienvaltioiden ajasta Harari ennustaa lyhyttä. Tulevaisuuden haasteisiin, kuten ilmaston muutokseen vastaaminen edellyttää paljon laajempaa yhteistoimintaa.
Entä tulevaisuus? Harari päättelee, että ihminen on kohottanut itsensä jumalaksi, mutta ei oikein tiedä, mitä tekisi kaikella hallussaan olevalla tiedolla ja vallalla. ”Se on vaarallista”, hän toteaa.
Yuval Noah Harari: Sapiens, Ihmisen lyhyt historia. 491 sivua. Bazar 2016
