Kamerunissa on hyvin monta eri lajia käärmeitä. Käärmeen lihaa syödään monessa ruokapöydässä. Teiden varsilla on myynnissä tuoretta juuri metsästettyä käärmeen lihaa kuluttajia varten. Maassa on myös ravintoloita, jotka ovat erikoistuneet käärmeitten, alligaattoreitten ja varaanien lihan tarjontaan.
Sunnuntai 10.03.2019
1. paastonajan sunnuntai, latinan kielellä Invocavit
Jeesus, kiusausten voittaja
1. lukukappale: 1. Moos. 3:1-7 (8-19)
Aikoinaan biologian opettajani Pertti Viitanen teki väitöskirjansa käärmeistä. Tuohon aikaan Someron yhteiskoulun käytävät olivat täynnään terraarioita, joissa oli iso määrä erilaisia käärmeitä. Niiden näkemiseen tottui. Niinpä mielestäni käärmeet ovat kauniita eläimiä. Myöhemmin kun hänen eläköityäänkin vielä tapasimme, niin hänen kanssaan meille syntyi mielenkiintoisia ja syvällisiä keskusteluja käärmeiden biologiasta. Keskustelussamme tuli myös esille miten syntiinlankeemuskertomuksessa käärme ei nimenomaan eläinlajina käärme ollut kertomuksen syvin olemus, vaan syy oli syvemmällä, saatanan pahuudessa, ja käärme oli ainoastaan tämän saatanallisen viettelyksen välikappaleena.
Niinpä haluankin painottaa lukijoilleni, että Invocavit -sunnuntain lukukappaleessa kerrotaan, että käärme oli Jumalan luoma, kuten koko maailma, luonto, ihminen ja kuten kaikki muutkin eläimet ja eliöt mitä maailmankaikkeudessa esiintyy.
Käärme oli kavalin kaikista eläimistä, jotka Herra Jumala oli luonut.
Lähi-idän muinaisissa teksteissä käärmeelle annettiin erilaisia vertauskuvallisia tehtäviä aina siitä riippuen, missä yhteydessä siitä puhuttiin.
Sekä paratiisin viettelyksessä että Ilmestyskirjan luvussa 12 käärme toimii Saatanan henkilöitymänä. Taistelussa Jumalan ja Saatanan välillä käärme ilmaisee Saatanan toimintaa.
Saatana on langennut enkeli
Pahan alkuperä on saatanan lankeemuksessa. Alussa Jumala loi sekä Saatanan että muut pahat henkiallat kokonaan hyviksi. Sitten nämä kuitenkin omasta syystään lankesivat ja näin paha alkoi maailmassamme.
Pahan pahuus on juuri siinä ettei sille ole mitään selitystä eikä perustelua. Lateraanin IV kirkolliskokous vuonna 1215 käytti tästä ilmausta, että nämä henkivallat lankesivat ”omasta syystään”.
Saatanan lankeemuksesta alkoi maailmankaikkeuden turmio, joka päätyi ihmisen viettelemiseen paratiisissa ja tästä puolestaan seurasi syntiinlankeemus, joka koskettaa jokaista ihmistä maailmassa.
Jumalan ja Saatanan välillä on käynnissä taistelu, joka tulee jatkumaan aina Kristuksen takaisin tuloon asti. Silloin Jumala tuomitsee Saatanan kaikkine demoneineen ikuiseen tuleen, kuten Ilmestyskirjassa kerrotaan.
Kun Saatana saa tuomionsa, niin silloin pahan alkusyy poistuu ja Jumalan ihmiselle alkaa ikuinen onni, koska minkäänlaista pahaa ei enää esiinny koko maailmankaikkeudessa.
Aadam ja Eeva lankesivat kiusaukseen – Kristus ja Maria pysyivät Jumalalle kuuliaisina
Paratiisissa Eeva ja Aadam joutuivat kiusaukseen. He lankesivat ja niin ihmiskunta joutui turmioon. Maria suostui Enkeli Gabrielin tuomaan viestiin antaen kunnian Jumalalle sanoen, että Jumalan tahto tapahtukoon. Autiomaassa Jeesus voitti Saatanan houkutukset ja viettelyn ja sai täydellisen voiton pahasta vallasta. Jumalan valtakunta oli tullut keskuuteemme ja pelastus ja toivo on tullut maailmaamme.
Kristus on tullut tekemään kaikki Saatanan työt tyhjäksi ja kerran aikojen lopussa tuomaan täydelliseksi pelastuksen lupauksen, kun usko muuttuu näkemiseksi ja Jumalan valtakunta tulee täydessä kirkkaudessaan. Silloi koko pyhien joukko, kirkko, Kristuksen kansa, Jumalan omat, koko kristikunta saa riemuiten käydä Vapahtajaamme vastaan ja päästä osalliseksi ikuisen elämän onnesta.
Kirkkomme tunnustus syntiinlankeemuksesta
Kirkkomme tärkeimmässä tunnustuskirjassa Augsburgin tunnustuksessa, 25.6.1530 julkiluettu, kerrotaan, mitä syntiinlankeemuksen tuottama perisynti merkitsee:
II Perisynti
Edelleen seurakuntamme opettavat, että Aadamin lankeemuksen jälkeen kaikki ihmiset, jotka lisääntyvät luonnollisella tavalla, syntyvät synnissä, so. ilman jumalanpelkoa, ilman luottamusta Jumalaan sekä pahan himon hallitsemina, ja että tämä alkusairaus ja perisynti on todella synti, joka tuomitsee ja tuo jo nyt mukanaan iankaikkisen kuoleman niille, jotka eivät kasteen ja Pyhän Hengen voimasta synny uudestaan.
Seurakuntamme tuomitsevat pelagiolaiset ja muut, jotka väittävät ettei perisynti ole synti ja kaventaakseen Kristuksen ansiota ja hänen hyville teoilleen kuuluvaa arvoa katsovat ihmisen voivan tulla omilla järjen voimillaan vanhurskaaksi Jumalan edessä.
Tähän voimme vain sanoa, että ihminen todellakin tarvitsee Kristusta pelastukseensa. Ilman häntä emme mitään voi tehdä asemamme parantamiseksi. Saamme kuitenkin olla iloisia ja riemuita siitä, että hän on tullut meidänkin Vapahtajaksemme ja että hänen täytetyn työnsä turvissa meilläkin on tulevaisuus ja toivo, ikuinen elämä Jumalan lasten perintöosana taivaan kirkkaudessa.
Ensimmäisen paastonajan sunnuntain eli Invocavit sunnuntain aihetta valottaa ja tekstit näyttää seuraava sivusto
http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20190310
Matias: ”Sitten nämä kuitenkin omasta syystään lankesivat ja näin paha alkoi maailmassamme.”
Täsä on pieni loog ine ongelma, sillä miten täydelisen hyväksy luotu enkelit sattoivat langeta pahaan kun pahaa ei ollut vielä olemasa ja kun se tuli vasta mailmaan tuossa lankeemuksessa? Olen kysynyt tätä ennekin tyydyttävää vastausta saamatta! TS: miten voin kompastua kiveen jota ei ole olemassa ja joka tulee olemaan vasta kuun siihen kompastun?
Seppo
Kiitos puheenvuorosta.
Kerrot muutoin mukavan jutun kivestä ja kompastumisesta, mutta hyväksi luodun enkelin pahuuteen lankeamisessa on juttuusi verraten se ero, että siinä ei ole kompastujan ja kiven välistä subjektin ja objektin välistä perustavaa eroa, vaan henkivaltojen lankeemuksessa muutos tapahtuu itse subjektissa.
Lateraanin neljännen kirkolliskokouksen asiakirjassa tuo on muotoiltu sanoin:
« Diabolus et alii daemones a Deo quidem natura creati sunt boni, sed ipsi per se facti sunt mali », jolle katolinen katekismus antaa hyvän suomennoksen artikkelissa 391: ”Jumala oli tosin alkujaan luonut Paholaisen ja muut demonit luonnostaan hyviksi, mutta niistä tuli omasta syystään pahoja.”
Panenpa tähän vielä viitteet tuohon katoliseen katekismukseen sekä suomeksi että latinaksi, niin että halukkaat voivat lukea mitä sisarkirkkomme asiasta opettaa:
https://cdn.katolinen.fi/uploads/2014/01/KKK-1.OSA-2.JAKSO-1.L-185-421.pdf
http://www.vatican.va/archive/catechism_lt/p1s2c1p7_lt.htm#II.%20Angelorum%20lapsus
”Jumala oli tosin alkujaan luonut Paholaisen ja muut demonit luonnostaan hyviksi, mutta niistä tuli omasta syystään pahoja.”
Tuo sanonta ’oma syy’ ei selitä tämän loogisen ongelman yli niin yhtään mitään. Mikä syy ja millainen syy? Eli mitenkä täysin hyvässä enkelissä voi olla jokin ’oma syy’ , joka synnyttää pahan ? Jos olen Jumalan luoma vain valkoiseen maaliin kastettu pensseli , miten voin tuottaa mustaa jälkeä?
Seppo
Koko homman olemus on siinä, että tuo tapahtuma ei ole loogisesti selitettävissä jostain toisesta lähtökohdasta käsin, koska sellainen toimenpide vain siirtäisi ongelman tuosta lausekkeen kuvaamasta tilanteesta logiikan pohjaksi otettuun kohtaan ilman, että itse ratkaisua olisi lähestytty askeltakaan eteenpäin.
Loogisesti se ei toimisi yhtään sen paremmin kuin joissakin matemaattisissa asetelmassa olevain ongelmain ratkaisuksi ei riitä se että eteenpäin laskemisella ongelmaa yritetään välttää siirtämällä sitä kauemmaksi. Tuollainen muutamissa tilanteissa tapahtunut toimenpide ei sitten kuitenkaan ole ratkaissut ongelmaa, vaan ainoastaan siirtänyt sen kauemmaksi, mutta edelleen itse perusongelma on jäänyt yhtä suureksi ongelmaksi.
Raluli,niin sinä kuinMatias ikävä kyllä vainkieretelkette ja kartele ong elman ympoärillä sitäsanoittamatta tai stten-mitä enusko-loogisat ong elma ymmmärtämättä. Si nä sanot:
”Pahuuden syntymisessä on oleellista, että tuo Jumalasta riippuvaisuuden lanka katkaistiin. Ensin Saatana , sitten ensimmäinen ihmispari ja lopultajoukko Saatanan kaltaisia ”Jumalan poikia” halusivat, että heistä ”tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte kaiken, sekä hyvän että pahan”. Kun lanka täydelliseen hyvään katkesi, koneistot alkoivat reistata ja suorastaan huutavat korjausta. Ja niinpä se ”paha” näki päivänvalon.
Käytä passiivia ’katkaistiin’. Kuka siis katkaisi? S iis ’jumalat pojat halusivat tulla Jumalan kaltaisiksi? S iis miksi halusivat jos kerran olivat täymdellisen hyviä? Ja eiväthän he vo ineet tietää,että moinen haluaminen olisi väärin koska heillä ei olut tietoa oikeasta ja väärästä! Jos olisi ollut silloinhan väärää eli pahaa olisi ollut maailamsa jo ennen heidän ylpistymistään… Ongelma on se ,että teologia tässä kohtaa samaikaistaa asian vaativan kaksivaiheisen syyn ja seurauksen ilman että syitä on edes vielä olemassa.
Selväkielinen uusinta alkuun:
Rauli, niin sinä kuin Matias ikävä kyllä vain kiertelette ja kaartelette ongelman ympärillä sitä sanoittamatta tai sitten – mitä en usko – loogista ongelmaa ymmärtämättä. Sinä sanot:
Jeesus antoi varsin hyvän asiantuntijalausunnon tähän keskusteluun todetessaan Saatanasta: ”hän on valehtelija ja valheen isä”(Joh8:44). Tästä yksityiskohdasta voidaan päätellä, että valhetta ei aina ole ollut olemassa. Ja että tuon keksinnön patentti on Saatanan hallussa.
Raamattu kertoo myös sen, että täydellinen henkipersoona saattoi ylpistyä ja poiketa totuudesta. Totuudesta voi irrottautua, kuten Saatana, Edenin ihmispari ja vedenpaisumusta edeltävän ajan tottelemattomat Jumalan pojat toimillaan osoittavat. Valheen ohella he ovat olleet monen muunkin pahan ”isiä”, asioiden, joita ei täydelliseen hyvään alunperin kuulunut. Nykyinen pahuus maailmassa on sitten jalostunut jo aika pitkälle. Saatanan alkuperäiseen keksintöön nähden meneillään lienee ainakin versio 6000.0.
Usein meillä ihmisillä on ikioma visio käsitteestä ”täydellinen”. Tavallisesti ajatellaan, ettei täydellinen voi tehdä mitään väärää tai se sitten ei ole täydellinen. Raamattu määrittelee sivuillaan täydellisyyden niin, että siihen kuuluu aina vapaa valinta Luojan tahtoon sitoutumisen ja siitä irtaantumisen välillä. Jeesuskin altistui Saatana houkutuksiin täällä maan päällä ollessaan. Hän sanoi niille jyrkän ein. Jos täydellisen ei olisi ollut mahdollista langeta, Saatanan toimet olisivat olleet aivan turhia alunperin.
Seppo totesi henkipersoonista, että ”eiväthän he voineet tietää, että moinen haluaminen olisi väärin koska heillä ei olut tietoa oikeasta ja väärästä!” Mistä tuollainen johtopäätös? Ei ainakaan Raamatusta.
Raamattu kertoo, että kyllä kaikilla taivaassa asuvilla on tietoa. Myös ensimmäinen ihmispari oli tarkasti informoitu siitä, kenen ohjeita tuli kuunnella ja mistä syystä. Sellainen kun on Raamatun Jumalalla aina ollut tapana, päättely voidaan tehdä sen perusteella. Ja vain siten.
Seppo totesit myös, että ”pahaa olisi ollut maailmassa jo ennen heidän ylpistymistään”.
Ei siis ollut. Pahuuteen oli kyllä olemassa eräänlainen optio, joka kuului täydellisen luomuksen vapaaseen valintaan. Meilläkin tuo sama valinta on joka päivä edessämme. Toki me haksahdamme päivittäin jossakin määrin, vaikka kuinka pyristelisimme. Valheen ja muun pahuuden isä teki sen tahallaan ja kantaa sitten aikanaan tulijärvessä seuraamukset.(Ilm20:10)
Rauli, selviät ongelmasta antaen sanalle täydellinen hokkuspokkus merkityksen että se ei merkitsekään täydellinen. Täydellien ao. yhteydesä merkitsee sama kuin virheetön, sillä olihanJuma luonut kaiken hyväksi.
Ylpistymiseen kykenevä ei ole virheetön. Jos pahuutta ei ole olemassa ei ole optiotakaan ko olemattomaan pahuuteen.
Ihmisile opetetan että pahuus tuli maailman v a s t a lankeemuksessa ja v a s t a silloin tultiin tietoisiksi hyvästä ja pahasta. Siis vapaasti valittaessakaan ei voitu tieteää mikä on paha valinta kun sitä pahaa ei ollut vielä olemassa. Mikäänsana ’optio’ tuohon vielä olemattomanei selitä mitään. Jos päöydälläon vain valkosia papereita eikä mustia ole edes olemassa ei minulla ole mitään edes optiota valita mustaa.
Näyttää siltä, että nyt me Seppo ymmärrämme käsitteen täydellinen hiukan eri tavalla. Ja tärkeintä on tietenkin ymmärtää se raamatullisessa kontekstissa.
Kirjoitat, että ”täydellien ao. yhteydessä merkitsee sama kuin virheetön, sillä olihan Jumala luonut kaiken hyväksi”. Tämän kyllä jotenkin ymmärrän, mutta huomttava ongelma syntyy väitteestäsi ”ylpistymiseen kykenevä ei ole virheetön”. Siis täydellinen ei voisi ylpistyä?
Otin jo aiemmin esimerkiksi Jeesuksen, jota maan päällä ollessa nimitettiin ”viimeiseksi Aadamiksi”,
hän oli siis täydellinen mies ”ensimmäisen Aadamin” tavoin. Ei olisi ollut mitään mieltä Saatanan houkutuksilla, jos täydellisellä Jeesuksella ei olisi ollut mahdollisuutta sanoa irti sopimustaan Kaikkivaltiaan kanssa.(Mat4,Lu4) Täydellinen mies voi siis langeta, vaikkapa siis ylpeyteen ja vallanhaluun Täydellisyys ei merkitse immuuniutta tottelemattomuudelle, kertoo Raamattu. Meidän käsitteistössämme voi sittten olla toisenlaisia signaaleja täydellisyyden suhteen.
Itse asiassa täydellisyys on Raamatun sivuilla aina suhteellista, silloin kun ei puhuta Jeesuksen Isästä, Jehovasta. Esimerkiksi Jeesus kiisti olevansa ”hyvä” niin täydellinen olikin: ” Ainoastaan Jumala on hyvä, ei kukaan muu”.( Lu18:19).
”Kaikella täydellisellä on rajansa-sen olen nähnyt-mutta sinun käskysi ovat ylen avarat”, sanotaan Psalmeissa(Ps119:96). Tämä soveltuu erittäin hyvin myös siihen ensimmäiseen täydelliseen ihmispariin, heillä oli rajoituksensa. Vai kuvitteleeko joku, että heidän täydelliselläkään
elimistöllään olisi voitu olla vaikkapa tunti veden alla tai loikata 100m korkealta kivikkoon?Heidän elimistönsä oli täydellinen elämiseen ihmisenä Luojansa ohjeita totellen, ei muussa merkityksessä.
Vuorisaarnassa Jeesus kehottaa ”Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen”. Ja tämä ajatus esitetään meille syntisille ihmisille! Viimeistään tässä pitäisi hälytyskellojen soida, jos olettaa, että Raamatun täydellisyys olisi ”ylpistymiseen kykenemättömyyttä”. Hän puhui tässä rakkaudesta ja anteliaisuudesta. Hän osoitti edellisten jakeiden mukaisesti, että vain ”Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin tee niin?”, Sellainen oli epätäydellistä ja puutteellista rakkautta; näin ollen hänen seuraajiensa tulee tehdä rakkaudestaan täydellistä eli ilmentää sitä täysin määrin rakastamalla myös vihollisiaan, jolloin he noudattavat Jumalan antamaa esimerkkiä: ”niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen”.
Seuraava esimerkki siitä, mitä täydellisyys Raamatussa tarkoittaa liittyy erääseen varakkaaseen kansalaiseen. Hänelle Jeesus antoi reseptin täydellisyyden saavuttamiseksi: ”Jos tahdot olla täydellinen, niin mene ja myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille”.(Mat19:21) Täydellisyys ei kaverille kelvannut ja ”kun nuorukainen kuuli nämä sanat, hän lähti surullisena pois, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.”
Otettakoon vielä lopuksi runsaasta Raamatun täydellisyys-käsitteen paletista kohta, jossa kerrotaan meille, että ”kaiken kruunuksi tulkoon rakkaus, sillä se tekee kaiken täydelliseksi”.(Kol3:14) ja Jeesuksen lausunto seurajistaan, että ”kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua”.(Joh17:23)
Olen sitä mieltä jo tällaisen pintaraapaisun perusteella, että se todellinen hokkuspokkus on perustella Raamatulla, ettei täydellinen ihmispari voinut erehtyä eikä täydellinen henkiolento voinut ylpistyä. Ei se näytä edes kovin vaikeata olleen.
Miten sitten selitetään se ,että tämä perisynnin vallassa oleva ihminen on kykeneväineen niin paljoon hyvään jota ilmiselvästi maailmasta löytyy?
Markku
Kiitos puheenvuorostasi. Kiitos että nostit esille meidän luonnolliset kykymme tehdä monia tässä maailmassa todella tärkeitäkin päätöksiä ja tekoja.
Meidän luontainen kykymme toimia tämän maailman asioissa on Jumalan lahjaa ja se on peräisin meidän luomisestamme asti olevasta Jumalan antamasta hyvästä.
Kun kuitenkin puhumme siitä, etteivät luonnolliset kykymme riitä eikä edes suuntaudu oikeaan suuntaan, niin silloin puhumme suhteestamme Jumalaan ja kelvollisuudesta hänen täydellisyytensä edessä, koska meidän syntimme ovat luoneet liian suuren esteen, jotta me pääsisimme tähän omien kykyjemme tai kelvollisuutemme takia.
Juuri tässä elämämme tärkeimmässä kysymyksessämme olemme täysin riippuvaisia Jumalan omasta työstä ja hänen rajattomasta rakkaudestaan:
Tunnustuskirjamme sanovat tästä seuraavaa Augsburgin tunnustuksessa:
XVIII Vapaa ratkaisuvalta
Vapaasta ratkaisuvallasta seurakuntamme opettavat, että inhimillisellä tahdolla on tietty vapaus pitää yllä yhteiskunnallista vanhurskautta ja tehdä valintoja järjelle alistetuissa asioissa. Ilman Pyhän Hengen apua se ei kuitenkaan kykene saamaan aikaan Jumalan vanhurskautta eli hengellistä (1 Kor. 2:14) vanhurskautta, sillä sielullinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on. Tämä vanhurskaus syntyy sydämissä, kun Pyhä Henki otetaan vastaan sanan välityksellä. Tämän Augustinus sanoo samalla tavoin Hypognosticon-teoksensa 13 kolmannessa kirjassa:
”Me tunnustamme että kaikilla ihmisillä on vapaa ratkaisuvalta, johon kuuluu järjellinen arvostelukyky, vaikkakaan sen varassa ei ilman Jumalan apua kyetä alkamaan eikä varmasti päättämään mitään, millä on merkitystä jumalasuhteessa, vaan se on voimassa ainoastaan tämän elämän toimissa, niin hyvissä kuin pahoissakin. Hyviksi sanon tällöin tekoja, jotka ovat lähtöisin luonnollisesta hyvästä, kuten työn tekeminen pellolla, halu syödä ja juoda, halu saada ystäviä, halu pukeutua, halu rakentaa talo, halu ottaa vaimo, harjoittaa karjanhoitoa, opetella kaikenlaisia hyviä taitoja tai haluta mitä hyvänsä sellaista, mikä on hyvää maallisen elämän kannalta. Kaikki nämä ovat olemassa ja ovat saaneet alkunsa hänestä ja hänen kauttansa. Pahoilla teoilla tarkoitan halua palvella epäjumalaa, murhata jne.”
Olen joskus aiemmin keskustellut Sepon kanssa tästä pahan synnystä täydellisen hyvyyden keskelle, mutta ehkä nyt voidaan lähestyä ongelmaa hiukan toisestakin näkövinkkelistä. Matiaksen maininta siitä, että ”henkivaltojen lankeemuksessa muutos tapahtuu itse subjektissa” on varsin hyvin problematiikkaa kuvaava myös ensimmäisen ihmisparin kohdalla.
Raamattu kertoo, että meidät ja myös henkivallat on rakennettu Jumalasta riippuvaisiksi. Hänen ohjauksensa on kuin lanka, jonka varassa olemme ja voimme hyvin. Useimmat oivaltavat tämän elämänlahjan ainutlaatuisuudessa, vaikka eivät välttämättä allekirjoita sitä itse elämisen suhteen.
Pahuuden syntymisessä on oleellista, että tuo Jumalasta riippuvaisuuden lanka katkaistiin. Ensin Saatana , sitten ensimmäinen ihmispari ja lopultajoukko Saatanan kaltaisia ”Jumalan poikia” halusivat, että heistä ”tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte kaiken, sekä hyvän että pahan”. Kun lanka täydelliseen hyvään katkesi, koneistot alkoivat reistata ja suorastaan huutavat korjausta. Ja niinpä se ”paha” näki päivänvalon.
Matias kirjoittaa hyvin tuosta Kristuksen roolista oikeanlaatuiseen takaisinkytkentään Kristuksen välityksellä
: ”Kristus on tullut tekemään kaikki Saatanan työt tyhjäksi ja kerran aikojen lopussa tuomaan täydelliseksi pelastuksen lupauksen, kun usko muuttuu näkemiseksi ja Jumalan valtakunta tulee täydessä kirkkaudessaan.”
Selvyyden vuoksi todettakoon, etten ole Matiaksen kanssa samaa mieltä siitä, että ”koko kristikunta saa riemuiten käydä Vapahtajaamme vastaan ja päästä osalliseksi ikuisen elämän onnesta.” Mutta sehän ei ole toki meidän ihmisten päätettävissä eikä kuulu tämän keskustelun ytimeen.
Rauli
Kiitos kommentistasi
Kiitos kiitos vastauksitasi Matias, lopputulemaksi nyt vain logiikan ja todellsiuudenkin mukaan jää se, että koska Jumala on siis määrännyt syntiinlankemuksen seurauksena luomakunnan tuhoutumaan ja se näkyy termodynamiikan II pääsäännön mukaisesti myös toteutuvan, niin ko. Jumalan huolenpito luonnosta on vain eräänlaista saattohoitoa,,,
Systemaattisen käsittelyn syntiinlankeemuksesta saa esimerkiksi professori Miikka Ruokasen kirjoittamasta teoksesta Ydinkohdat. Esitys alkaa sivulta 39 ja jatkuu sivulle 52.
Teos löytyy netistä osoittteesta
http://www.ruokanen.com/ydinkohdat/ydinkohdat.rtf
Ymmärrän hyvin ettette asialle voi katsoa toisenkaltaista selitystä saati ymmärrystä. Asiaan vaikuttaa lisäksi Usko ja nimenomaan Oikean Uskon omistamisen asia ja malli.
Eikö kuitenkin voisi tuumata kyseessä olleen kahdeksannen päivän Ihmisen anomalialle annettu suuri Jumalan lahja pyrkiä eteenpäin kehityksessään yrityksen, ponnistuksen, epäonnistumisten, ja vaivojen kautta Ihmisen kehittymiseksi ajanmittaan moraalisessa ymmärtämisessään kuten huomaamisessaan, ja näin ajan kanssa nousemiseksi myös henkisessä tasossaan.
Jeesushan oli esimerkki elämästä minne Ihminen kykenisi kurkottamaan ja mitä Ihminen kykenisi tavoittelemaan kehityksessään kuten elämässään.
Valitettavasti tradition voima on mahdoton. Huono traditio tuottaa tässä asiassa heikkoa tulosta.
Voi myös huomata Katolisen luonnontieteellisen konkregaation huomanneen kuudennen päivän Ihmisen anomalian merkityksen. Siellä ei kuitenkaan vielä ole haluttu huomata kahdeksannen päivän anomalian diskontinuiteettia sitten kehittymään lähteneen Ihmisen asiassa .
Pekka
Kiitos puheenvuorostasi.
Mielestäni kaikki ihmisen elämässä eteenpäin menemisen meininki liittyy luomisen yhteyteen. Jumalan luomistyöhän jatkuu hänen huolenpitonaan ja jatkuvana luomakunnan hoitamisenaan. Tähän huolenpitoon sisältyy myös kaikki ihmisen työ ja toiminta, myös opiskelu ja uuden kehittäminen.
Ihmiselle annettu tehtävä ”viljellä ja varjella” sisältää sekä tehtävän kehittää uutta että tehtävän pitää huolta jo aiemmin kehitetystä kulttuurista.
Sen sijaan mielestäni kaikenlainen pysähtyneisyys ja asioiden hoitamatta jättäminen sekä maailmassamme olevan hyvän turmeleminen ovat nimeomaan syntiinlankeemuksen vaikutusta ihmiskunnan elämään. Paha tuhoaa ja hävittää sitä mikä luomisen perusteella on hyvää ja kiitettävää.
Sen sijaan kertomus ihmiskunnan lankeemuksesta toimii myös kriittisenä mittarina ettemme sokeasti juokse kaiken maailman hömpötysten perässä vain siksi että joku niitä pintapuolisesti arvioiden kuvittelee hyviksi ja herkullisiksi nautittaviksi, mutta jotka syvemmin asioita mietittäessä osoittautuvatkin turmiollisiksi.
Tällaisia ajatuksia puheenvuorosi nostattamina haluan tuoda esille.
Kiitos Matias Rotolle mukavasta vastauksesta.
Ehkä kommenttiani syventää asia Vanhan Testamentin luomiskertomuksesta. Kuudennen päivän Ihmisen anomaliaa Jumala ei kieltänyt vaan käski. Silloin olisi ollut vielä turhaa kieltää, olihan Ihminen silloin kovin paljon yhtä muun luomakunnan kanssa.
Matias: ”Jumalan luomistyöhän jatkuu hänen huolenpitonaan ja jatkuvana luomakunnan hoitamisenaan. Tähän huolenpitoon sisältyy myös kaikki ihmisen työ ja toiminta, myös opiskelu ja uuden kehittäminen.”
Jos Jumala pitää jatkuvasti huolta luomakunnastaan miten on mahdollista että luomakunta koko ajan rapistuu ja mene huonommaksi? (mm. termodynamiikan II pääsääntö)
Sepon tavoin minäkin hiukan ihmettelen tuota Matiaksen lausetta ”Jumalan luomistyöhän jatkuu hänen huolenpitonaan ja jatkuvana luomakunnan hoitamisenaan.” Tänä ilmaston lämpeämisen ja eliöiden sukupuuttoon kuolemisen aikana huolenpidossa olisi toivomisen varaa.
Tarkoititko Matias kuitenkin, että pelinäyttämöllä on muutakin, kun jotkut asiat ”ovat nimenomaan syntiinlankeemuksen vaikutusta ihmiskunnan elämään”?
Raamattu analysoi nykytilannetta niin, että ”koko maailma on Pahan vallassa” ja jälki on sen mukaista.(1.Joh5:19) Jumalan huolenpito kohdistuu ennen muuta hänen palvelijoihinsa, vaikka” Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille.”(Mat5:45)
Pekka
Sanasta anomia — ἀνομία, ας, ἡ , laitomuus, on huomattava, että se on aina Jumalan tahdon vastaista. Se ei milloinkaan ole peräisin Jumalasta, vaan kuuluu lankeemukseen ja siksi se on Jumalan vastainen ilmiö.
Esimerkiksi selkeäsanainen Franz Pieper sanoo siitä:
” Ἀνομίαa (laittomuutta), mitä ihmiset tekevät, sanomme tekosynniksi erotukseksi siitä ἀνομίαsta, mikä on ihmisessä synnynnäistä ja siitä syystä on hänessä ennen kuin hän mitään tekeekään, nimittäin Aadamin synnin syyksi lukemisesta ja periturmeluksesta. Luther sanoo perisyntiä myös luonnon eli henkilön synniksi siihen nähden, että se on piintyneenä turmeltuneeseen ihmisluontoon. Sanoopa hän sitä varsinaiseksi pääsynniksikin, koska se on kaikkien muiden syntien (tekosyntien) alkulähde. ”
Seppo
Kaikki turmelus ja rappio maaimassamme on luettava syntiinlankeemuksen universaalisiin ulottuvuuksiin.
1.Mooseksen kirja:
3:17 Ja Aadamille hän sanoi: ”—- niin kirottu olkoon maa —-.”
Sen sijaan meille annettu toivo Jumalan tulevaisuudesta liittyy luomisen lahjaan ja hyvyyteen uuden luomisen toivona:
Roomalaiskirje:
8:19 Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä. —
8:21 koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen.
Rauli
Mielestäni Jumalan luomistyö jatkuu hänen huolenpitonaan. Rakkaudessaan hän pitää huolta teoistaan. Tämä on seurausta luomisen luonteeseen kuuluvasta Jumalan työn hyvyydestä: ”Kaikki oli sangen hyvää.”
Sen sijaan kaikki paha on peräisin syntiinlankeemuksesta ja sen kytkökset ovat Jumalan luomistyön ja huolenpidon vastaisten voimien vallassa oleminen, eläminen ja toimiminen.
Jumalan huolenpito ulottuu paitsi ihmisiin myös koko luomakuntaan.
Esimerkiksi sekä kansasta että maasta:
5.Mooseksen kirja:
2:7 Sillä Herra, sinun Jumalasi, on siunannut sinua kaikissa kättesi töissä. Hän on pitänyt huolen sinun vaelluksestasi tässä suuressa erämaassa. Jo neljäkymmentä vuotta on Herra, sinun Jumalasi, ollut sinun kanssasi, eikä sinulta ole mitään puuttunut.’
11:12 maa, josta Herra, sinun Jumalasi, pitää huolen ja jota Herran, sinun Jumalasi, silmät aina katsovat, vuoden alusta sen loppuun saakka.
Kansasta huolehtiminen
Ruut:
1:6 Silloin hän nousi miniöineen palataksensa takaisin Mooabin maasta, sillä hän oli kuullut Mooabin maassa, että Herra oli pitänyt kansastansa huolen ja antanut sille leipää.
Maasta huolehtiminen
Psalmit:
65:10 Sinä pidät maasta huolen, kastelet sen runsaasti, sinä teet sen ylen rikkaaksi. Jumalan virta on vettä täynnä. Sinä valmistat heidän viljansa, sillä niin sinä valmistat maan.
Koko luomakunta on täysin riippuvainen Jumalan huolenpidosta. Jos hän hetkeksikään lopettaisi maailmankaikkeudesta huolehtimisen, niin tämä lakkaisi välittömästi olemasta, koska kaikki pysyy pystyssä ja voimassa vain Jumalan huolenpidon takia.
Maailmamme turmion suuri ongelma on siinä, että jokainen maailmaamme turmeleva voimavaikutus tärvelee Jumalan luomaa ja ylläpitämää työtä ja sellaisena kohdistuu myös kaiken tekijään, omistajaan ja huolehtijaan.
Jumalan luomistyön takia koko maa on Herran
2.Mooseksen kirja:
9:29 Mooses vastasi hänelle: ”Kun lähden kaupungista, niin minä ojennan käteni Herran puoleen, ja jylinä lakkaa eikä rakeita enää tule, tietääksesi, että maa on Herran.
Tämän lauseen, että maa on Herran, voi todeta, että eilisen evankeliumissa kerrottu saatanan kiusaus on mitä suurinta hämäystä. Saatanahan sanoo siinä, että jos Jeesus kumartaa häntä, niin hän antaa Jeesukselle koko maailman. Saatana siis lupaa, että hän antaa Jumalalle, Jeesukselle, sen mikä jo luomisesta lähtien on ollut Jumalan omaa. Siis: ”Minä annan sinulle sinun omaasi.!?!”
Lankeemuksen takia maailmassamme kuitenkin on taistelu hyvän ja pahan välillä. Lahkeemuksen takia maailmassamme vaikuttavat turmion voimat ovat niitä joihin sopii tuo nimitys siteeraamaasi raamatunkohta maailmasta pahan vallassa olevana ja siksi myös vielä tässä maailmanajassa myös ahdistuksen ja vaivan alla olevana maailmana. Pahan viettelys ulottuu kaikkialle ja siksi valon ja piemeyden välinen kamppailu jatkuu koko tämän maailmanajan läpi aina siihen asti kunnes Herramme tulee kunniassaan ja kukistaa pahan lopullisesti ja täydellisesti.
Pekka, Seppo ja Rauli
Kiitos kommenteistanne!
Oikeaan kohtaan: Kiitos kiitos vastauksitasi Matias, lopputulemaksi logiikan ja todellisuudenkin mukaan jää nyt vain se, että koska Jumala on siis määrännyt syntiinlankeemuksen seurauksena luomakunnan tuhoutumaan ja se näkyy termodynamiikan II pääsäännön mukaisesti myös toteutuvan, niin ko. Jumalan huolenpito luonnosta on vain eräänlaista saattohoitoa,,,
Kiitos Matias vastauksestasi hyvässä ja rakentavassa hengessä. Siksi tohdinkin tarttua yhteen seuraamukseen syntiinlankeemuksesta, Saatanan rooliin ” tämän maailman ruhtinaana”.
Toki on niin, ettei Luojamme ole sanonut irti omistusoikeuttaan kaikesta ympärillämme olevasta. ”Jumalan luomistyön takia koko maa on Herran”, kuten Raamattua siteeraten todistit. Mutta olisiko niin, että Jumalasta irtautunut maailman meno, ” koko maailma”, onkin Pahan hallussa? Silloin Saatana ei olisi bluffannut tarjotessaan ” kaikkia maailman valtakuntia” ja niiden hallintoa Jeesuksen käsiin, kuten sinä arvelet.
Saatanan kiusatessa Jeesusta erämaassa hänen yrityksenään oli saada Jeesus tekemään se sama, johon ”ensimmäinen Aadam” oli langennut: poikkeamaan Kaikkivaltiaan Jumalan normeista. Jokainen houkutus oli siksi realistisen toteutuskelpoinen. Jeesus olisi todellakin voinut muuttaa kiven leiväksi ja hypätä temppelin harjalta. Ja samalla käyttää Isältään saamia kykyjä itsekkäästi Saatanan pillin mukaan. Jeesus pysyi nuhteettomana.
Luukkaan mukaan Saatanan maailmanhallintatarjous esitettiin seuraavasti: ” Kaiken tämän, koko maailman ja sen loiston minä annan sinun valtaasi, sillä se on annettu minun haltuuni ja minä voin antaa sen kenelle tahdon”. (Lu4:6).
Jos kyseessä olisi ollut bluffi, Jeesus olisi tietenkin sanonut, että ”milläs valtuuksilla sinä sellaisen toteuttaisit?” Vapahtaja tottakai tiesi, että ”tämän maailman ruhtinaalla” oli katetta tarjouksen toteuttamiseen. Siksi Jeesus vastasi: ”On kirjoitettu: ’Herraa, Jumalaasi, sinun tulee kunnioittaa ja ainoastaan häntä palvella.'”
Asiasta ei tarvinnut sen enempää neuvotella Jumalan valtakunnan kuninkaan ja tämän maailman päällikön kanssa.
Kun ymmärretään, kuka on todellisuudessa ”tämän maailman jumala”, voidaan saada vastaus myös noihin Sepon kriittisiin ja teräviin johtopäätöksiin maapallon ja sen luonnon ”saattohoidosta”. Se selittää nämä ihmeelliset ja murheelliset käänteet ihmishallinnoissa ympäri maailman, sellaisten seurauksena kun koko asuinplaneettaamme on menossa todella vaikeita aikoja kohti. Kulkusuunnassa ei paljon merkkejä rakkauden Jumalasta näy?
Mutta onneksi me sinun kanssasi jaamme positiivisen tulevaisuuden. Sanot hyvin: ”Valon ja piemeyden välinen kamppailu jatkuu koko tämän maailmanajan läpi aina siihen asti kunnes Herramme tulee kunniassaan ja kukistaa pahan lopullisesti ja täydellisesti.” Sitten syntiinlankeemuksen viimeisetkin seuraamukset on täysin korjattu ja Golgatalla uhratatun toimiessa maksukuittina.
Kiitos Matias Rotolle hyvästä ja Raamattuun perustuvasta asiankäsittelystä vastauksissanne.
Itse en Jumaluusopista kuin hiukkasen lukeneena kuitenkaan ole samaa ajatusta kuin Te, ja siksi edelleen perisyntikäsityksessä olen mieltäni kyseessä olleen Ihmiselle, tuolloin kahdeksannen päivän Ihmisen anomalian diskontinuiteetille annettu suuri lahja, tämän silloin diskontinuiteetin pääsemiseksi eteenpäin moraalisessa ymmärryksessään, samoin kuin kehityksessään, noustakseen ajanmyötä henkisessä tasossaan.
Onko sitten kokemuksellamme kovasti eroa.