Tutki minua, Jumala, ja koettele sydämeni: kiusaa minua, ja ymmärrä, kuinka minä ajattelen. Ja katsos, jos minä pahalla tiellä lienen, niin saata minua ijankaikkiselle tielle. (Ps. 139:23-24 / Biblia) Eli, jos minä vaellan epäjumaluuden tiellä, niin saata minua ikivanhalle tielle, jota kaikki hurskaat maailman alusta ovat vaeltaneet, oikean parannuksen ja uskon tielle, jota käyden päästään iankaikkiseen lepoon.
Miksi on tärkeää olla ikivanhalla tiellä (vert. Joh. 14:6)?
Miksi meidän on (tai ei ole) helpompi uskoa Jumalan armoon, kuin niille, jotka elivät ennen Jumalan Pojan ihmiseksi tulemista?
Miksi monet kastetut myöhemmin eksyvät ikivanhalta tieltä?
Voimmeko paeta Jumalan tutkivan katseen alta?
Jokaisen mielestä on hänen tiensä puhdas; mutta Herra tutkistelee sydämet. (Sananl. 16:2) / Biblia); voiko ihminen itse valita oikean tien?
Miksi Hyvä Paimen etsii eksyneitä ja ohjaa ikivanhalle tielle?
Siionin Kannel: 452 Veri Jeesuksen meidät taivaaseen
Kaikki julkaistut blogini:
Juha, joskus taisit sanoa, että juttujasi kommentoi pääasiassa vanhempi väki. Harva taitaa kuitenkaan niin vanha olla, että olisi ollut mukana 1600-luvun anabaptistien vainoissa… 😉
Ja Ari P., kyllä kommenteistasi tihkuu vihaisuutta, katkeruutta ja jumittumista. Antaisit nyt sen Rauhanruhtinaan tuoda rauhan sydämellesi.
Elias, kiitos hyvästä kommentista. Näin olen varmaan joskus arvellut. En usko, että kukaan meistä nyt vainoissa ole mukana ollut, vaikka en ihan varma tästä voi olla (-: Toki meitä Syyttäjä syyttää ties mistä.
Reijo Mänttäri, näköjään et kunnioita toivomustani, joten poistan jatkossa aina kommenttisi .
Juha on antanut teeman joka herättää reflektoimaan.
Uskolliset raamatun lukijat löytävät Raamatusta jatkuvasti itseään puhuttelevia lausahduksia. Kun Raamatun ajattelu on luonut uudet silmät katsoa maailmaa ja ennenkaikkea omaa hengellistä vaellustaan, niin saattaa tapahtua, että ei enään muista sitä kuinka alussa sai työskennellä itsensä ja pyhien tekstien kanssa saadakseen syvemmän ymmärryksen.
Kirkolle ja uskonnoille vieraantuneet ihmiset ovat samassa tilanteessa kun kielitaidottomana toiseen maahan muuttaneet. Kaikki, ja ennen kaikkea kieli,täytyy oppia alusta ja ensimmäisen kerran.
Siksi vastaanottavat, jo jonkin aikaa sitä tietä vaeltavien, on oltava avoimia sille mitä nämä uudet ja uteliaat tuovat kysymyksiä tullessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhat löydöt on muotoiltava uudella kielellä , jotta yhteinen ymmärrys voi syntyä.
Syntyy Uusi Tie joka näiden vasta tulleiden toimesta voi olla uusi tulkinta vanhaan tiehen ja pölyyn tottuneille kantauskovaisille.
Annetaan tuoreiden voimien muotoilla löytönsä omalla kielellään ja yritetään oppia siitä, niinkuin uudesta profetiasta, jonka he ovat maailmasta kirkolle mukanansa tuoneet.
Ps: Juhalle kiitos maltillisesta keskusteluun pyrkimisestä.
Kiitos Markku hyvästä kommentista. Vaikka Tie, joka vie Taivaaseen on sama aina ja iankaikkisesti, voi meidän ymmärrys siitä vähäsen vaihdella. 4000 vuotta sitten eläneet hurskaat luottivat armahtavaan Jumalaan, vaikka Tie ei ollut niin selkeä kuin nyt. Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi syntyminen, Golgata ja ylösnouseminen auttaa tänäpänä ihmisiä löytämään oikealle Tielle.
Miten pysymme ikivanhalla Jeesus – tiellä? Jeesus sanoo:”Se, jolla on minun käskyni ja joka noudattaa niitä, rakastaa minua. Ja joka rakastaa minua, häntä minun Isäni rakastaa, ja minä rakastan häntä ja ilmaisen itseni hänelle.” (Joh.14:21). Jeesus on Sana ja luemme sitä rukoillen ja sen sydämeemme kätkien. Pyhä Henki kirkastaa Jeesuksen ja antaa meille Sanan ja julistaa meille sen niin, että ymmärrämme sen. Lukemamme Sana ei tyhjänä palaa, vaan tekee meissä sen, mikä on Jumalan tahto ja saa sen menestymään (Jes.55:10,11).
Annikki, kiitos erinomaisesta kommentista. Näin on. On hienoa, kun meillä on Jumalan sana, jossa Jumala on kertonut meille tahtonsa. Emme voi tietää Jumalan tahtoa ilman, että luemme sen Raamatusta. Omat luuloon luottamalla ei koskaan saa selville Jumalan tahtoa, ei edes luulomme auta ymmärtämään lähimmäistämme tai aviopuolisoamme. Lähimmäistä oppimme ymmärtämään paremmin, kun haluamme kuulla, mitä hän haluaa kertoa. Luulottelu ja tietäminen on aivan eri asia. Sokeana ja kuurona emme voisi kulkea Tietä, joka vie taivaaseen, vaan joutuisimme harhaan.