Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta, turmeltumattomaan ja saastuttamattomaan ja katoamattomaan perintöön, joka taivaissa on säilytettynä teitä varten. 1 Piet. 1:3
Meillä on katoamaton perintö. Ja vaikka tie, jota myöten tämän perinnön nautintoon tulemme, on ajallinen kuolema, niin itse perintö on kuitenkin elävä toivo, ei tyhjää mielikuvitusta tai suloista unta, vaan toivo, jolla on vahva perustus, niin, joka on elävä Jeesuksen Kristuksen ylösnousemisen tähden. – Koko kristillisyyteni on siinä, että olen Herrani Jeesuksen Kristuksen omaisuutta (Joh. 10:14, Room. 9:25, 2. Kor. 6:16, Ef. 2:12-13, Tiit. 2:14, 1. Piet. 2:9) ja että pidän tämän ainoana kerskauksenani ja koko autuutenani.
Johann Albrecht Bengel, Armoa armosta, tämän päivän teksti, SLEY, 1966. Sulku on allekirjoittaneen lisäys.
Kaikki, mitä pyhät kirjoitukset sisältävät, on kirjoitettu meille opiksi, jotta saisimme siitä kestävyyttä, lohtua ja toivoa. Room. 15:4.
Minä rukoilen teitä Kristuksen kautta, ettette ilmaan hajottaisi taivaallista lupausta ja lohdutusta, joka on tämä: Heitä huolesi Herran päälle, odota Herraa, ole rohkea ja hyvässä turvassa, ja muita sen kaltaisia lauseita, joita Psalmit ja evankeliumit ovat täynnä. Olkaa hyvässä turvassa, minä voitin maailman. Eihän se ole valhe, sen minä kyllä tiedän, että Kristus on voittanut maailman! Sellaisen lauseen noutaisi roomalainen ja jerusalemilainen vaikka polvillansa, mutta koska meillä on niin monta yhdenlaista ja niitä joka päivä tavaksi lausutaan, niin emme ota niistä vaarin, eikä se ole hyvä. Minä tiedän sen tulevan uskon heikkoudesta, mutta rukoilkaamme apostolin kanssa: Herra, lisää meille uskoa!
Martti Luther, Raamatun kultajyviä, s. 88, Aurinko kustannus ja Arkki-kirjat, 2013. Tekstiä on aivan hiukan muokattu.
Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen. Ps. 55:22
Joka ottaa omat huolensa kantaakseen, saa raskaan taakan. On pelättävä sitä mitä saattaa tapahtua, odotettava sitä mikä tapahtuu, toivottava sellaista mitä ei tapahdu. Nämä ovat ylivoimaisia taakkoja, jotka tuottavat kantajalleen jatkuvan piinan. Minä tahdon heittää huoleni Jumalan huomaan, sillä hän on kehottanut niin tekemään. Huoleni eivät voi vahingoittaa häntä; hänelle ne eivät ole ylivoimaisia.
Hall, Hiljaisiin hetkiin, Päivä, 1996.
Kaikki tämä on mielikuvituksen tuotetta. Uskonnot on luotu lohdun ja vallan välineiksi.