Jeesuksen maallinen olemus ei jätä ketään evankeliumeista kiinostunutta rauhaan. Periaatteessa Jeesus oli avioton lapsi , jonka äidin maineen pelasti Josef.Miten Maria oli tullut raskaaksi, ei kuulu tähän keskusteluun, vaan ydin on se että Jeesus selvästi tiesi jotakin ja kapinoi Josefin isyyttä vastaan.
Nykyajan silmälaseilla katsottuna tilanne on hyvin tuttu avioerojen ja uudelleen avioitumisien myötä. Lapset eivät ilman muuta hyväksy äidin uutta miestä isän korvikkeeksi ,vaan yrittävät parhaansa mukaan pitää kiinni suhteesta oikeaan isäänsä.
Josef parka ,joka oli todennäköisesti pelastanut Marian ja myös Jeesuksen ennenaikaisesta kivityskuolemasta jutalaisen lain mukaan, mikäli sitä siellä viellä heidän aikanaan sovellettiin ,ajautui taustahahmoksi taivaallisessa draamassa. Meidän aikamme tapahtumat osoittavat että kivityskuolema oli mitä suurimmassa määrin todellinen uhka silloinkin.
Julkisessa toiminassaan Jeesus teki kaksoiskapinan isäteemaa kohti. Julistautumalla Taivaallisen isän pojaksi ,hän mitätöi Josefin isyyden ,ja samalla vallitsevan juutalaisen laintulkinta auktoriteetin. Fariseukset, lain tulkitsijat ja vartijat, olivat oman käsityksensä mukaan saman Taivaallisen Isän, jota Jeesus vaati itselleen, puhemiehiä.Jeesus kapinoi siis myöskin farisuksien jumalatulkintaa ja -kuvaa vastaan.Jeeus katsoi että keskeistä oli lain henki eikä sen kirjain Ei ihme että hän sai heidät vastaansa.Samalla hyvä huomio tämän päivän kirjaimeen uskoville.
Koska Jeesuksen Jumalakuvassa oli hyvin keskeistä armelias ja armahtava Jumala ,niin voisi ajatella että Josefilla oli tämän kanssa jotain tekemistä. Josef, joka otti sosiaalisen riskin ottamalla aviottomasti raskaan tytön vaimokseen, armahtaen hänet ja samalla koko Marian suvun.
Siis, Jeeus etsi totuutta siitä kuka oli hänen isänsä. Josef heijasteli armeliaisuudessaan armahtavan Jumalan henkeä, oli hän sitten persoonana millainen tahansa. Koska kukaan maallinen hahmo ei kelvannut isäksi niin taivaallinen , koko kulttuurin marinoima taivaallinen Jumala oli ainoa mahdollisuus.
Ennen julkista toimintaansa Jeesus oli vetäytynyt erämaahan paastoamaan.Niinkuin monet mystikot ja eremiitit todistavat, valvominen ja paastoaminen ja koko olemuksen huomion kohdistaminen Jumalan löytämiseen luo sisäisen universumin jossa Jumala inkarnoituu.
Evankeliumit kertovat hänen kappailustaan Paholaisen kanssa, mutta se edellytti aikaisempaa Jumala-kokemusta jonka Paholainen pani kyseenalaiseksi. Isän läsnäolo tai poissaolo tuli keskeiseksi jälleen kerran ristiinnaulitsemisessa.
Emme tiedä muuta kun sen , että Isä-kapina isäkorvikkeita vastaan oli sikäli onnistunut, että hän jättäytyi tuon taivaallisen isän käsiin luopuessaan tästä elämästä, kapinoimatta kohtaloaan vastaan, johon uskollisuus Taivaalliseen isään oli hänet johtanut.
Oliko Jeesus kosketuksessa essealaisiin tai ei niin, tuollaisen pidennetyn paaston läpivieminen muotoili hänen psyykettään ja identiteettiään ja todennäköisesti vahvisti hänen vakaamuksensa suorasta Jumalayhteydestä.
Tämän jälkeen kukaan tai mikään maallinen institutio tai henkilö ei kelvannut isän korvikkeeksi.Hän ja Isä olivat yhtä. Maalinen isä poissaolollaan ja Josef kasvatti-isänä ,jonka voi ja täytyi hyljätä isä korvikkeena, teki kaiken tämän mahdolliseksi.
Olen käsitellyt Mariaa ja Jeesusta osoitteessa:
https://www.kotimaa.fi/blogit/maria-ikuinen-neitsyt/
Siinä olen tuonut esille sen miten luterilainen kirkko seuraa opetuksessaan toisten perinteisten kirkkojen oppia: Maria on ikuinen neitsyt.
Maria ei kirkkojen opetuksista huolimatta ollut fyysisesti ikuinen neitsyt lapsikaartinsa kanssa, mutta saattoi hyvinkin säilyttää neitseellisen puhtauden sellaisena henkisenä asenteena että ihmiset pitivät hänen neitseellistä puhtauttaan itsestään selvyytenä.
Olen vakaasti sitä mieltä että Maria on myös fyysisesti ikuinen neitsyt. Olen vakuuttunut siitä, että vanhan kirkon opetus on luotettavaa tässäkin kohdassa.
Tuon viittaamani jutun vilkkaassa keskustelussa on tuotu erittäin monia erilaisia kysymyksiä esiin mariologiasta. Niihin on myös yritetty vastata.
Kunnioitan kyllä tuollaista uskoa.Luulen jopa ymmärtäväni että se voi olla tarpeellista joillekin.
On fasinoivaa mitä ihmiset tekevät varjellessaan ja ei vain varjelessaan vaan rakentaessaan uskoaan. Ilkeänä rationalistina minulla on kiusaus sanoa että Fyysiset tosiasiat ovat vain kiusallinen yksityiskohta niille joille asian hengellinen totuus on muita totuuksia ylivoimaisempi.
Moniin evankeliumin kertomuksiin vain Maria on voinut olla tietolähteenä.Minun sympatiani ovat hänen puolellaan, varsinkin silloin kun hän poikansa alkuperää puolustaessaan, luo selityksen jonka ilomielin hyväksymme heidän yhteistä kunniaansa puolustaen.
Pyhä neitsyt Maria oli Jumalan palvelijatar. Ainakaan itselläni ei ole mitään vaikeuksia ajatella, että neitsyt Maria oli ja on neitsyt vielä tänäpänä. Kirkkoisä Hieronymus oli vakuuttunut, että Herran veli Jaakob oli Jumalan, Herran Jeesuksen Kristuksen äidin Maria-nimisen sisaren poika. Jeesuksen veljet ja sisaret olivat Jeesuksen äidin sisaren lapsia eli serkkuja. Jeesuksen serkkujen äiti oli Jeesuksen ristin juurella neitsyt Marian tukena. Apostoli Johannes rakasti suuresti Jeesusta ja hänen äitiään neitsyt Mariaa. Apostoli Johannes huolehti Jeesuksen äidistä sen jälkeen kun Jeesus lähti Isän Jumalan kotiin Taivaaseen.
Voi pohtia, miksi Johannes huolehti neitsyt Mariasta Jeesuksen jälkeen, jos hänellä olisi ollut muita poikia kuin Jumala, Herra Jeesus Kristus?
Kun Jeesus näki äitinsä ja sen opetuslapsen, jota hän rakasti, seisovan siinä vieressä, sanoi hän äidillensä: ”Vaimo, katso, poikasi!” Sitten hän sanoi opetuslapselle: ”Katso, äitisi!” Ja siitä hetkestä opetuslapsi otti hänet kotiinsa. (Joh. 19:26-27)
Käsitykseni Isä Joosefista:
Kaikki alkoi Danielin aikalaskelmista, menetetystä itsenäisyydestä ja suurista maanjäristyksistä 31 eKr. Tällöin Herodes Suuri oli alkanut valtavat jällenrakennustyöt, sillä 30 000 kuollutta vaatineet maanjäristykset olivat tuhonneet myös paljon rakennuksia ja eritoten myös Qumranin luostarin.
Nuori rakentaja/rakennuttaja-grynderi Joosef (Ari Mattatias) saapuu Qumranin korjaustyömaalle nuori nainen (alma) Maria mukanaan. Maria tulee raskaaksi ja nuori essealainen Gabriel-pesher nimeä käyttävä lähetti kertoo Qumranin munkkien toiveesta kutsua syntyvä lapsi luostariin kasvatettavaksi lopun ajan Messiaaksi. Miksi?
Koska munkit olivat vetäneet Danielin aikalaskelmista, jotka täyttyisivät noin 30 jKr (takaisinlaskettuna) ja maanjäristyksistä johtopäätöksen, että Jumalan kuningaskunnan toteutuminen ja sitä mukaa viimeiset päivät olisivat lähellä. Tällöin Jahven lupauksen mukaan tarvittaisiin Uusi liitto ja sille välimies, ylimmäinen pappi ja kuningas, jotka hallitsisivat ikuisesti. Koska Jumalan valtakunta olisi ikuinen. Tällaiseksi papiksi ei missään tapauksessa kelvannut Hyrkanos eikä kukaan muukaan roomalaismielinen ’paha pappi’ vaan oikeassa saadokilais-daavidilaisessa järjestyksessä valittu pappis-kuningas, joka asetettaisiin uudelleen Jerusalemiin Daavidin valtaistuimelle, kunhan roomalaiset oli ensin Herran avulla kukistettu. (No tämähän ei onnistunut ja Jeesus huokaa: Jumalani Jumalani,. miksi minut hylkäsit!)
Tällainen pappi ja kuningas saataisiin Joosef Ari Mattatiaan suvusta. Hänessä yhtyisi kolme virkaa kuten maccabealaishallitsijoissakin: profeetallinen, papillinen ja kuninkaallinen.
Jeesus oli siis luovutettu Qumraniin kasvatettavaksi ja siellä hän oli omaksunut Qumranin sotakäärössä ilmenevän Jerusalemin hallisevaan luokkaan kohdistuvan kriittisen asenteen, hänestä oli tullut itse asiassa zelootti, joka sittemmin aiheutti mm. temppelimellakan. Jooses Arimatilainen oli Suuren Neuvoston jäsen (kts. Jaakobin evankeliumi) ja Suuri Neuvosto joutui tasapainoilemaan roomalaisten ja juutalaisten välillä. Sen jäsenet ja roomalaiset eivät välttämättä tieneet, että yhden kapinajohtajan isä oli Suuren Neuvoston jäsen ja häntä suojellakseen evankeliumit eivät myöskään asiaa paljastaneet.
Joosef Arimatilaisen asema oli rikkaana kivirakentajana ja Suuren Neuvoston jäsenenä siis erittäin arkaluontoinen. Neuvosto tasapainoili Rooman ja Israelin välissä ja neuvoston jäsenen omaa poikaa epäiltiin siis kapinalliseksi. Joosef A:n täytyi salata neuvostolta, että tiesi Jeesuksen pojakseen.
Juutalaissota alkoi 66 jkr jolloin evankeliumeita vielä todennäköisesti laadittiin ja siten niitä kirjoitettaessa asiat olivat vielä täysin haavoilla,
sukulaisia ja kapinallisia (opetuslapsia) suojeltiin, ja kuten teologian tohtori Johannes Lehman kirjassa Raportti rabbi J:stä selvittää, evankeliumeissa ilmaistiin asioiden poliittiset luonteet ja todelliset asia- ja sukulaisuuhteet kovin peitetysti. Jeesuksen opetuslapsista esim. noin puolet ovat olleet hänen sukulaisiaan, saman verran näyttää olleen zelootteja. Tarkoituksena oli aloittaa sodalle suotuisan astrologisen hetken (aurinko/Mars-asema/precesion täyttyminen: aurinkomyytti)koittaessa valon lasten sota pimeydenlaspa vastaan ja saattaa Herran päivän koittamista varten Jerusalemin valtaistuimelle kuningas Daavidin huoneesta (Kuningas-Messias, heitä oli kaksi, pappis-M ja kuningas-M: molemmat Jeesuksia : Jesus Bar Abbas toinen, Jesus Nazoraios toinen).
Raamatun ilmoitus on tasapainossa niin, että se kaikkialla tuo tärkeän ja olennaisen esiin ja toistaa niin paljon kuin asian merkitys koko Raamatuun sitä edellyttää.
Mariasta mainitaan, että hänet oli kihlattu Joosefille ja hän ennen heidän yhdyselämäänsä tuli raskaaksi Pyhästä Hengestä. Ei mainita, mitä Maria olisi Joosefille raskaaksi tulemisestaan sanonut, ilmeisesti ei selitellyt. Joosef ajatteli Marian parasta ja halusi häipyä salaisesti, että syy raskauteen ei olisi muiden kuin Joosefin, Marian kihlatun.
Kaikki muuttui, kun Herran enkeli ilmestyi Joosefille unessa, ja sanoi: ”Joosef Daavidin poika, älä pelkää ottaa tykösi Mariaa, vaimoasi, sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä Hengestä.”
Sitten Matteuksen evankeliumi kertoo koko suuren merkityksen, mikä Jeesuksella tulee olemaan ja viittaa Jes.7:14:
”Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel.”
Joosef oli tietoinen tästä Jesajan profetiasta, niinkuin yleensä hurskaat juutalaiset miehet olivat.
Kun Jumala puhuu, Hän puhuu sen niin, että epäilykset haihtuvat. Uskon, että niin Joosef kuin Mariakaan eivät voinneet käsittää sitä armoa, mikä heitä oli kohdannut. Kuitenkaan he eivät epäilleet, että Jumala itse oli tämän kaiken takana.
Josefille ilmestyy taas enkeli unessa ja ilmoittaa Egyptin retkestä. Kun tuli aika lähteä Egyptistä senkin ilmoituksen antoi enkeli unessa Joosefille.
Luuk. 2;48, ”…hänen äitinsä sanoi hänelle: ”Poikani, miksi meille näin teit? Katso, sinun isäsi ja minä olemme huolestuneina etsineet sinua.”
Katso, sinun ISÄSI ja minä …., kertoo mikä oli Joosefin yhteisöllinen status Jeesukseen nähden. Ei häntä sanottu äpärän isäpuoleksi eikä Jeesusta äpäräksi. Joosef ja Maria eivät kenellekään puhuneet näistä enkeli-ilmestyksistään, vaan he kätkivät ne sydämeensä. Koska, jos profetiat on Jumalalta ne toteutuu ja Jumala vahvistaa niitä, joille Hän on ilmoittanut, niinkuin tässä kokoelmassani pitäisi käydä ilmi.
Jeesus ei toimintansa aikana osoittanut mitään erityishuomiota äidilleen ja Joosefista kaikki maininnat kertovat hänen hurskautensa ja Jumalan pelkonsa, joka oli hyvä maaperä Jumalan ilmoituksille.
Se oli Joosefin tehtävä.
Mariasta mainitaan juuri sen verran, että lopussa vahvistuu hänen syvä uskonsa ja luottamuksensa Jumalaan, aivan siihen asti kun Simenonin ennustus: ”ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä”, toteutui, kun hän Jeesuksen ristin juurella oli.
Siinä ristiltä Jeesus sanoi:
Joh. 19:26 Kun Jeesus näki äitinsä ja sen opetuslapsen, jota hän rakasti, seisovan siinä vieressä, sanoi hän äidillensä: ”Vaimo, katso, poikasi!”
27 Sitten hän sanoi opetuslapselle: ”Katso, äitisi!” Ja siitä hetkestä opetuslapsi otti hänet kotiinsa.
Nuo ristin juurella olijat olivat Jeesuksen läheisimmät, hänen seuraajansa ja häneen uskovat. Jeesuksen veljet tulivat mukaan myöhemmin. Jeesukseen uskovat, n. 120 kokoontui ylisalissa rukoukseen. Jeesuksen äiti oli siellä mukana ja Johannes, jota Jeesus pyysi pitämään huolta äidistään. Missä Jeesuksen veljet asuivat ristiinnaulitsemisen aikana. He ilmeisesti siirtyivät Jerusalemiin Seurakunnan sinne synnyttyä ja kun heistäkin oli tullut Jeesuksen seuraajia.
Tämä on Raamatussa kirjoitettuna ja painotukset ja henkilöitten osuudet ja merkitykset ovat alkuperäisiä. Se mikä Raamattuun on kirjoitettu on merkityksellistä meille tänään.
Ei ole merkityksellistä, eikä pohjaa luoda Joosefista muuta kuvaa ja merkitystä tai merkityksettömyyttä, kuin minkä Raamatun tasapainotus antaa.
Reijo Mänttäri ja Juha Heinilä eroavaisuuksistaan huolimatta lähtvät uskosta joka tekee mahdolliseksi olla välittämättä rationaalisista, maallisista, näkökohdista evankeliumien Jeesus-historiaan. Se on hengellisesti turvallinen ja perinteellinen . Siihen ei voi kellään raamatuun tukeutuvalla olla vastaväitteitä. Ainoa ongelma on se että heidän tulkintatapansa estää kyselijöitä saamasta vastauksia kysymyksiinsä kun vastauksena on : Usko vaan niin kaikki selviää.Ihailen sitä että tällainen uskon asenne elää vieläkin. Ei ole mitään syytä miksi noin uskovat ajattelisivat toisella tavalla.
On paljon jännitvämpää tutustua Seppo Heinolan esoteeriseen maailmaan ja tulkintaan.Se on mielikuvitusta kiihottava ja sukua niille impulselille joka on lähtökohnan lukemattomille kaunokirjallisille tuotteille. Esoteeriset liikkeet ovat myöskin kummitelleet kautta historian luoden mielenkiintoisia salaseuroja ja konspiraatioteorioita. Niiden heikkoutena on se että etsivän ihmisen eksistentiaaliset kysymykset eivät saa vastauksia.
Markku,
Kun Kirjoituksista on kyse, niin johtavin ohje niihin suhtautumisesta on, että niihin ei lisätä eikä niistä oteta mitään pois. Esimerkkinä kaksi kirkkoa, RKK ja Evlut; ne ovat olemassa vain, koska kumpikin kielto on muuttunut käskyksi.
Myös, kun Mooses julisti Israelin kansalle ohjeet ja menestymisen salaisuuden, niin niissä koko ajan toistetaan:
”Älkää lisätkö mitään siihen, mitä minä teille määrään, älkääkä ottako siitä mitään pois, vaa noudattakaa Herran, teidän Jumalanne, käskyjä, jotka minä teille annan.” 5. Moos. 4:2.
Sama muistutetaan vielä Raamatun viimeisellä lehdellä. Ilm. 22:18, 19. Eli ei saa lisätä eikä mitään poistaa. – Asia on vaikea, koska se on niin selkeä ja yksinkertainen. On vain toteltava, eikä tulkittava.
En pysty määrittelemään, mitä Seppo Heinolan kooste tässäkään yhteydessä edustaa. Raamatullisesti ei mitään. Sinulle, Markku se mielestäsi, on askel mielenkiintoisiin, Raamatun ilmoitusta turhentaviin oletuksiin, valon äärelle, mutta … joka onkin pimeyttä.
Raamatun ”ongelma” on sen yksiselitteisyys ja lyhyt ilmaisu opinkohdista, koska: ”Sillä eihän siinä, mitä teille kirjoitamme, ole muuta, kuin mikä siinä on LUETTAVANA ja minkä te myös ymmärrätte, …” (2.Kor. 1:13)
”Usko vaan niin kaikki selviää.Ihailen sitä että tällainen uskon asenne elää vieläkin”
Tässä parodioit asian, uskon, kustannuksella, jota ilman ei kukaan ole näkevä Herraa. En tarkoita uskomuksia vaan Jumalan uskovaan lahjoittamaa uskoa.
Jumalan uskovassa vaikuttama usko ei ilmoita enempää tai eri tavalla kuin Raamatussa se on ilmoitettu. Tällä viittaan Madonnaan.
Markku, kiitos periaatteellisesta mielenkiinnosta. Olen toki paljonkin kiinnostunut esoteriasta, mutta yo historiallinen mielestäni perusteltu olettamani ei sitä kuitenkaan sisällä. Se ei ole myöskään vailla hengellis/existentiaalista ulottuvuutta,sillä kyseessä oli mahdollinen pappiskuningas, jonka papillinen rooli sisälsi myös Israelin hengellisen opetuksen ja sen valvonnan. Tämä osio on jäänyt myös paljolti Ut: n teksteihin, missä on paljolti jätetty kuninkaallinen osio pois (kuten teologian tri Johannes Lehman on hyvin näyttänyt kuulussa kirjassaan Raportti rabbi J:stä; erään väärennöksen pöytäkirja)
Mönttäri:
”Raamatullisesti ei mitään.”
Tämä on Mäntärin tulkinta,joka sisältää samalla hänen oman määritelmänsä sanalle ’raamatullisuus’. Minun ’raamatullisuuteeni’ kuluu myös Raamatun aika- ja paikkahistorialiset taustat, joihin monet Raamatun kohdat antavat viitteitä ja mahdolisesti tosiakin tulkintamahdolisuksia.
Olen todella ipponoitunut lajasta tietämyksestäsi ja halustasi ymmärtää näitä asioita .Me kaikki teemme yhteenvetoja tietämyksemme pohjalla ja tulos on todellakin kanis niitty jossa tuhannet kukat kukkivat.
Seppo H.,
2. Piet.1:20,21. Tässä Pietari ”väittää”, ettei kukaan voi omin neuvoin, siis järjellä päästä sisälle Raamatun profetioihin.
Sinä väität, että voi enemmänkin.
Ymmärrän sinua, mutten arvosta, – koska:
et testaa Sanalla, vaan väheksyt sitä. Tältä siis minulle näyttää ja uskon että siihen itsekin pyrit.
Raamatussa on paljon muutakin Reijo M. kuin profetioita ja niihinkin omasta mielestään sisään päässeet fundamentalistit ovat useissa kohdin kohdin kovin erimielisiä.
Minä esitän tulkintavaihtoehtoja enkä kategorisesti ’väitä’ mitään . Pidän tiettyjä vaihtoehtoisia tulkintoja vain mahdolisina.
Minä en ’väheksy’ suuresti kunioittamani Raamattua, sekotat inhimillisten tulkintojen epäilemisen tulkintojen lähtökohtiin, joista tuskinpa kellään on ainakaan kaikin kohdin aivan absoluuttisen varmasti oikeata tulkintaa.
Miten voi olla mahdollista, että Suomen ev.lut. kirkon papeista vain 62% uskoo Jeesuksen neitseellliseen syntymään – naispapeista vain 50%?
http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/vain-joka-toinen-naispappi-uskoo-jeesuksen-syntyneen-neitseesta/
Ovatko papit harhauskoisia ja jos ovat, niin miten he voivat toimia papin tehtävissä sellaisen uskonnon parissa, jossa tunnustetaan uskoa mm. Jeesukseen Kkristukseen, joka sikisi pyhästä hengestä ja syntyi Neitsyt Mariasta???
Nämä papit edustavat sellaista tämän ajan kansankirkolle tyypillistä mietoa näennäisuskoa, jossa sanoma pyritään pitämään mahdollisimman mietona, että se kelpaisi mahdollisimman monelle.
Jos Jeesuksen neitseestäsyntyminen kielletään todellisena historiallisena tapahtumana, se olisi tuhoisaa kirkon opille, muun muassa toiselle ehdottomalle perusdogmille eli Kristuksen kaksiluonto-opille. Samalla varhainen vanhan kirkon yhteinen patristinen teologoia voidaan heittää romukoppaan.
Jeesus sikisi Pyhästä Hengestä ja syntyi neitsyt Mariasta. Jeesus on REAALISESTI tosi Jumala ja tosi ihminen, ei vain ”ikään kuin”, tai hengellisesti.
Minkä takia pitäisi uskoa Jeesuksen neitseeliseen syntymään?
Markku: Minkä takia pitäisi uskoa Jeesuksen neitseeliseen syntymään?”
En minä tiedä, enkä itse uskokaan, mutta ekö kirkon pappien pitäisi – ainakin oman uskottavuutensa vuolsi – niin tehdä, koska he itsekin tunnustavat sen Apostolisessa uskontunnustuksessa seurakuntansa edessä jokaisessa messussa. Eikös se ole jonkin sortin vilpillisyyttä ja epäluotettavuutta, jos pappi väittää tekevänsä jotain, muttei oikeasti teekään?
Mehän elämme jo jälkikristillisessä ajassa. Joten mitä ihmeellistä siinä on ettei kaikki papit usko. Suurelle osalle papistoa on tärkeitä vain edetä omalla urallaan. Miksi opilliset kysymykset pitäisi heille yhä olla merkityksellisiä? Teolgian opinnoistani muistan elävästi miten heti aluksi kehoitettiin kritisoimaan kaikkea. Joten siitä suorana seurauksena on myös tuo ettei neitseestäsyntymiseenkään enää uskota.
En todellakaan usko tuohon ura-väitteeseen. Se että monet papit eivät pisi kiinni tunnustuksellisesta kirkon opista heijastelee mielestäni niitä vaikeuksia joitya tulee kun haluaa olla älyllisesti rehellinen jopa raamattua lukiessa.
En uskaltaisi panna pappien ,enkä kenenkään muunkaan , uskoa kyseenalaiseksi. Jotakin he ovat löytäneet joka on heille elintärkeätä vaikka he eivät sitä vanhaan tapaan muotoilekkaan.
Vastaan tässä Markun yllä olevaan kysymykseen.
En pane kenekään ”uskoa” sinänsä kyseenalaiseksi. En pane esimerkiksi sinun Markku uskoasi kyseenalaiseksi. Sen sijaan, mitä mieltä olisit, jos toimisit ”kveekariuskosi” (jossa ymmärtääkseni esim. sakramentit kielletään/niitä ei ole) pohjalta luterilaisen kirkon pappina?
Kirkon pappi on aina kirkon pappi, ei mikään omia oppeja säveltävä virtuoosi. Ei pitäisi olla mahdollista toimia kirkon pappina, jos ei pidä neitseestäsyntymistä reaalisena, historiallisena totuutena. Kristuksen neitseestäsyntyminen on keskeinen osa kirkon oppia vanhan kirkon ajoista saakka (joku homokysymys on siihen nähden silkka alaviite), eikä reformaatio tai Luther siihen millään tavoin kajonnut, eikä olisi voinutkaan, koska Lutherin rtoiminnan keskeinen motivii oli palat juuri vanhan kirkon oppiin.
Kiitos Markulle hyvästä blogista!
Kari-Matti: ” Ei pitäisi olla mahdollista toimia kirkon pappina, jos ei pidä neitseestäsyntymistä reaalisena, historiallisena totuutena. ”
No sitähän minäkin imettelin (ihmettelen). Miksi se sitten on mahdollista? Taitaisi tulla pappispula äkkiä, jos asiaan uskomattomat saisivat potkut. Tai sitten kaikki alkaisivat yht’ äkkiä jostain kumman syystä uskoa jos potkuilla uhattaisiin-
Reijo
Hyvä kun voit pitäytyä uskoon Raamatun yksiselitteisyydestä.Se on ihailtava asenne ja sillä säästyy monesta harmaasta hiuksesta. Niinkuin tiedämme niin se on myöskin voimakas ja ihmisiin vetoava asenne niin lähetystyössä kun seurakuntaelämässäkin.
Ongelmat tulevat kun haluaa ymmärtää näitä asioita maallisella ymmärryksellä lähtien siitä mitä teidämme asioista Raamatun ulkopuolelta.
Otat esille Raamatun sanomaa muuttavia oletuksia. Tai kehittelet niitä siinä valossa ja siitä valosta jossa elät.
Käsittääkseni edustat ei-Kristuskeskeistä linjaa tai linjattomuutta kveekkariliikkeessä.
En pidä sinua ”pahempana” kuin Lutheriakaan, sillä hän tuhosi tuhansittain uskovia, jotka eivät hänen ja paavin tulkintaan suostuneet, mitä pelastusoppiin tulee. Siinä Luther kuitenkin oli kveekkari, että hänelle sopi erilaiset kasteen autuutukset, paitsi Raamattua tulkitsematon uskovienkaste.
”Ilman Josefia meillä olisi toisenlainen Jeesus” otsikko
Miten niin toisenlainen? Joosefillahan ei ollut osaa eikä arpaa Jeesuksen syntyyn. Jeesus sikisi Pyhästä Hengestä neitsyt Marian kohtuun. Miksi? Siksi, että Jeesus, Jumalan Poika tarvitsi fyysisen ihmisen muodon voidakseen kärsiä ristinkuoleman/sovituskuoleman ihmisten puolesta. Jeesus on fyysiseksi ihmiseksi syntynyt Jumala, siis ilman syntiä. Siten Hän saattoi olla synnitön ja puhdas uhrikaritsa, joka sovitti kaikki maailman ihmiset ja heidän syntinsa JUmalan kanssa.
” Siksi, että Jeesus, Jumalan Poika tarvitsi fyysisen ihmisen muodon voidakseen kärsiä ristinkuoleman/sovituskuoleman ihmisten puolesta.”
Jos isä on kaikkivaltias ja kaikkivoipa Jumala, niin luulisi hänen voivan hoitaa koko homman ihmisten armahtamisesta helpommalla ja yksinkertaisemmallakin tavalla, kuin ensin järkätä Pyhä Henki siittämään Maria, saada sen tuloksena poika maan päälle, että voisi tarinan loppuhuipentumana tapattaa hänet ristillä.
Kimmo,
jos haluat päästä selvyyteen, miksi tarvittiin todellinen lihaa ja verta oleva synnitön sijaisuhri ihmisten syntien sovittajaksi, niin sinun tulisi tutustua/lukea koko Raamattu alusta loppuun ja löytää sieltä se punainen lanka, mikä kulkee läpi koko Raamatun ja josta selviää vastaus tuohonkin esittämääsi kysymykseen.