Matkasauva kädessäni
Herran sana mielessäni
Iloisena saan mä käydä
Herran kiitos voimaa antaa
Mielen rauhan ilon antaa
Uusi aamu uusi armo
Jeesus auttaa joka päivä
Eipä paina huolen häivä
Kiitos kaikuu riemuisasti
Herran eteen taivoon asti.
Kiitos nyt Herran! Hän korkein on kuninkahamme.
Pyhänä soikohon nimensä veisatessamme.
Oi kristityt, hartaalla mielellä nyt soikohon hallelujamme!
Virsi 329:1
Kuva kotoa pihanurmikoltamme päivänä muutama elokuussa 2024
Sunnuntai 1.9.2024
15. sunnuntai helluntaista
Kiitollisuus
Sain sisäisen lähetyskäskyn helmikuussa 1963. Se kypsyi vähitellen, mutta huipentui Jokioisten kirkossa kuulemaani saarnaan, missä kuulin saarnaajan puhuvan suoraan minulle ja toteavan, että minut on kutsuttu lähetystyöhön. Käytännössä ulkomaille lähtö tuli mahdolliseksi paljon myöhemmin elämässäni. Menin Kameruniin vuonna 2001.
Pitkän odotuksen täyttymys koitti lopultakin. Sain todeta, että Jumala on uskollinen ja pitää huolen lapsestaan.
Hän, joka teitä kutsuu,
on uskollinen ja pitää lupauksensa.
Olen kiitollinen että nuorena saamani kutsu toteutui. On ilo että olen saanut palvella Kamerunin kirkkoa.
Aikoinaan 1964 menin erään perheen vieraaksi. Rukoilimme yhdessä. Sen aikana perheen isä lausui muutaman sanan kielellä puhuen. Hän sanoi skandinaavisella kielellä, että minun tehtäväni on julistaa syntien anteeksiantoa Jeesuksen Kristuksen veressä.
Vasta eläkeläisenä huomasin, että tuo lause muodostui profeetalliseksi. Suurimman osan työikääni olen tehnyt papin hommia ruotsin kielellä. Armon sanaa Jeesuksen sovintotyöstä olen saarnannut. Myös Kamerunin kauden olin Porvoon hiippakunnan kirjoilla täällä armaassa kotomaassamme.
Älkää sammuttako Henkeä,
älkää väheksykö profetoimisen lahjaa.
Nyt eläkeläisenä hiljakseen hipsuttelen kotonurkissa aikaani käytän. Syvä kiitollisuus täyttää mieleni. On hyvä elää Jumalan lapsena. Myös kolhujen kohdatessa Vapahtajamme on voimaa antanut ja eteenpäin kantanut.
Kaikesta saan kiittää Herraa, joka aivan pienestä asti on minua hoitanut. Hän on pitänyt hyvää huolta ja alati tukenut koko elämäni ajan. Nyt vielä vanhuudessakin saan häntä kiittää.
Iloitkaa aina.
Rukoilkaa lakkaamatta.
Kiittäkää kaikesta.
Toinen lukukappale eli epistola: 1. Tess. 5:16–24
Ensimmäisestä kirjeestä tessalonikalaisille, luvusta 5
Iloitkaa aina.
Rukoilkaa lakkaamatta.
Kiittäkää kaikesta.
Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta.
Älkää sammuttako Henkeä,
älkää väheksykö profetoimisen lahjaa.
Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää.
Pysykää erossa kaikesta pahasta.
Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan
ja varjelkoon koko olemuksenne,
teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne,
niin että olette nuhteettomat
Herramme Jeesuksen Kristuksen tullessa.
Hän, joka teitä kutsuu,
on uskollinen ja pitää lupauksensa.
Kiitollisuuden sunnuntain aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-1-9-2024/
Ensimmäisen Tessalonikalaiskirjeen luku viisi on luettavissa täällä, panen viitteen suomennoksiin 2020, 1992 ja 1938 sekä ruotsinnokseen Bibel 2000:
https://www.raamattu.fi/raamattu/UT2020,B2000,KR92,KR38/1TH.5
Matias Roto tuot omana todistuksenasi esille seuraavan:””Aikoinaan 1964 menin erään perheen vieraaksi. Rukoilimme yhdessä. Sen aikana perheen isä lausui muutaman sanan kielellä puhuen. Hän sanoi skandinaavisella kielellä, että minun tehtäväni on julistaa syntien anteeksiantoa Jeesuksen Kristuksen veressä.””
Mistä on peräisin tuo ”” minun tehtäväni on julistaa syntien anteeksiantoa Jeesuksen Kristuksen veressä.””???
Minä luen JEESUKSEN SANAT RAAMATUSTA:
Luuk. 24:47
ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.
Ari
Kiitos kysymästä
Jeesuksen veri vuodatettiin ristillä. Siellä Vapahtajamme sovitti koko maailman synnin. Tämä merkitsee että Jeesus on voittanut synnin, kuoleman ja Perkeleen vallan.
Tästä Jumalan Pojan sovintotyöstä puhuminen on lähetystyön tehtävä.
Huomaa että enkelien voimallinen, mahtava, todella suuri ruhtinas Mikaelkin käytti aseenaan Perkelettä vastaan nimenomaan JEESUKSEN VEREN tuomaa sovitustyötä. Tämä sama sanoma on myös lähetystyön keskeinen sanoma: Meillä on pelastus yksistään armosta, yksistään uskosta ja yksinään Kristuksen tähden. Ilm. 12. luku.
Ja huomaapa että taivaan kirkkauteen pelastuneet ovat pelastuneet koska heidät on pyhän kasteen välityksellä pesty puhtaaksi Karitsan eli Jeesuksen ristillä vuotaneessa veressä. Ilmestyskirjassa valkea vaate on kastepuku. Ilm. 7. luku.
Jeesuksen verestä puhutaan monessa Uuden testamentin kohdassa. Tässä muutama niistä:
Hebrealaiskirje:
10:19 Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään,
12:24 ja uuden liiton välimiehen, Jeesuksen, tykö, ja vihmontaveren tykö, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri.
13:20 Mutta rauhan Jumala, joka on kuolleista nostanut hänet, joka iankaikkisen liiton veren kautta on se suuri lammasten paimen, meidän Herramme Jeesuksen,
1.Pietarin kirje:
1:2 ja jotka Isän Jumalan edeltätietämisen mukaan ovat Hengen pyhittämisen kautta valitut Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen ja hänen verellänsä vihmottaviksi. Lisääntyköön teille armo ja rauha.
1:19 vaan Kristuksen kalliilla verellä, niinkuin virheettömän ja tahrattoman karitsan,
Ilmestyskirja:
7:14 Ja minä sanoin hänelle: ”Herrani, sinä tiedät sen”. Ja hän sanoi minulle: ”Nämä ovat ne, jotka siitä suuresta ahdistuksesta tulevat, ja he ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.
12:11 Ja he ovat voittaneet hänet Karitsan veren kautta ja todistuksensa sanan kautta, eivätkä ole henkeänsä rakastaneet, vaan olleet alttiit kuolemaan asti.
Kristuksen kallis sovintoveri on ainoa synnin sovitus koko maailmalle. Muuta ei ole koskaan annettu! Se on julistuksen ja evankeliumin ydin.
1. Piet. 1:
1:18 tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne, 1:19 vaan Kristuksen kalliilla verellä, niinkuin virheettömän ja tahrattoman karitsan,
Kiitos nyt Herran! Hän korkein on kuninkahamme.
Pyhänä soikohon nimensä veisatessamme.
Oi kristityt, hartaalla mielellä nyt soikohon hallelujamme!
Virsi on minulle tuttu varsinkin ndongankielisenä:
Hambeleleni Kalunga, ohamba yashili!
Simanekeni pombanda ngu Omuwa gwombili!
Mu_hikilile, ihe ne mu hakelele
Meni, moomwenyo tuu dheni.
Martti
Kiitos ihanan virren ihanasta ndongankielisestä tekstistä!
Panen tähän viitteen ndongan kieliseen raamatunkäännökseen 1. Tess. 1. luvun kohdalta.
https://www.bible.com/bible/372/1TH.5.ONDB
Kysymys sinulle Martti
Onko tämä se käännös mitä sinä olet käyttänyt vai oletko käyttänyt jotain toista käännöstä?
Minulla on isäni 40-luvulla painettu Etestamenti Epe, josaa käytetään vanhaa oikeinkirjoitusta. Siinä kappale alkaa: ”Ihe omasiku nomasimbo itamu pumbua oku ga nolelua, aamuameme, osoka one jene mu si si nauanaua, nokutja esiku lj’Omuua otali ja ngomufusi te ende uusiku.” Koneellani ei ole tarvittavia merkkejä kirjainten päälle tai alle, joilla tuolloin erotettiin eri suhuäänteet ja mykät vokaalit. Minulla on myös 80-luvun Ombimbeli Ondjapuki, jossa kappale alkaa: ”Aamwameme, kape na ompumbwe yoku mú nyolela kombinga yethimbo notundi, uuna iinima mbika tayi ka ningwa. Oshoka omwa tseya nawa kutya esiku lyOmuwa otali ya ongomufuthi te ende uusiku.”
Linkkisi näyttää viittaavan jälkimmäiseen käännökseen. 2010-luvulla on käynnistynyt uusi raamatunkäännöstyö.
Martti
Kiitos hyvistä vastauksista kysymykseeni
On ilo huomata miten hyvin olet perehtynyt Namibian oloihin. Arvostan sinua hyvin paljon.
Minun omassa Raamattujen kokoelmassani on teos
OMBIMBELI
ONDJAPUKI
MOSHINDONGA
VI NA ETESTAMENTI EKULU NEPE
GA LUNDULULULWA
MOMALAKA GOTANGO GOMBIBELI
Se on neljäs painos painettu vuonna 1984
Siinä on vuoden 1954 eka painoksen mukainen teksti vuoden 1977 toisen painoksen oikeinkirjoituksella.
Valitettavasti en ole sitä lukenut muuta kuin vain vähän selaillut.
Ihmeellisen suuri on evankeliumin salaisuus. Monet sitä lukevat ja tutkivat, mutta eivät käsitä.
Uskollinen ystävämme on tästä oikein kouluesimerkki. Miten voi olla, että Raamattua tutkiva ja sen puolesta taisteleva ei tunne evankeliumin salaisuutta. Vuosia olemme sitä yrittäneet tuoda esiin ja kaikki on ilmeisesti valunut hukkaan.
Nyt pääsimme ytimeen, kun hän kysyy :” Mistä on peräisin tuo ”” minun tehtäväni on julistaa syntien anteeksiantoa Jeesuksen Kristuksen veressä.”
Tuo kysymys paljastaa sen ettei hän tunne evankeliumin salisuutta.
Hän ei tiedä edes sitä että salaisuus on niin suuri ettei kukaan sitä pohjia myöten voi koskaan käsittää. Hän ei ole päässyt käsittämisessä edes alkuun. Sekin mitä hän käsittää on väärinkäsitystä.
Pekka
Kiitos kommentistasi
Osut juuri siihen pelastuksen kannalta keskeiseen kohtaan, mitä vuosien aikana olen yrittänyt keskustelukaverillemme Arille opettaa.
Pekka mietippä nyt mitä JEESUS SANOO että tulee julistaa, PARANNUSTA, siis kun julistan teille juuri sitä mitä Jeesus käskee eli tehkää parannus niin teettekö te????
Ari
Raamatun sanomassa parannuksen julistus tarkoittaa ennestään kastamattomalle kasteessa saatua SYNTIEN ANTEEKSIANTOA, jonka perusteena on se, että kaste yhdistää meidät Jeesuksen ristin kuolemaan ja ylösnousemukseen.
Roomalaiskirje:
6:3 Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
6:4 Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
6:5 Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,
Jo kasteen saaneen parannus on paluuta jo kerran kasteessa saatuun Jumalan armon yhteyteen. Uudelleen kasteelle käynti on kauhistus, koska Raamattu sanoo, että KASTE ON YKSI.
Muista vertaus kadonneesta lampaasta. Se ei hakenut uutta laumaa, vaan paimen haki sen SAMAAN laumaan. Myöskään tuhlaajapoika ei hakenut itselleen uutta isää, vaan palasi takaisin SAMAN isän luo.
Välttääkseni pitkää tekstiä panen esille muutaman rivin yhteenvedon noista raamatunkohdista, joihin tämä oppi perustuu.
Augsburgin tunnustus sanoo:
XII Parannus
Parannuksesta seurakuntamme opettavat, että ne, jotka ovat kasteen jälkeen langenneet, voivat saada syntien anteeksiantamuksen milloin tahansa, kun he kääntyvät, ja että kirkon tulee antaa synninpäästö niille, jotka näin palaavat tehdäkseen parannuksen.
Parannus näet sisältää varsinaisesti seuraavat kaksi asiaa.
Toinen on katumus eli synnintunnosta johtuva pelästyminen, joka ahdistaa omaatuntoa.
Toinen on usko, joka syntyy evankeliumista eli synninpäästöstä ja joka luottaa siihen, että synnit annetaan anteeksi Kristuksen tähden, ja antaa omalletunnolle lohdutuksen ja vapauttaa sen pelosta. —— Myös ne hylätään, jotka eivät opeta, että syntien anteeksiantamus saadaan uskon kautta, vaan velvoittavat meidät ansaitsemaan armon omilla hyvitysteoillamme.
Matias Roto parannuksen julistus on kaikille ihmisille, miksi Jeesus sanoo:
Luuk. 13:5
Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte.”
Ei kukaan voi pelastaa toista ihmistä päättämällä toisen puolesta, jokaisen on itse tehtävä parannus.
Ari
Kaksi näkökohtaa nostan esille. Nämä väitteesi osoittavat, että sinulta puuttuvat tiedot Kristuksen opin perusteista.
1) Kuvitelma, että parannus olisi ihmisen oma teko tai oma valinta.
Tämä sotii Jeesuksen sanoja vastaan:
Johanneksen evankeliumi:
15:16 Te ETTE VALINNEET minua, vaan MINÄ VALITSIN teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: —
2) Et osaa selittää Raamattua Raamatulla
Luukkaan kertoman lähetyskäskyn rinnakkaisena kertomuksena on Matteuksen evankeliumin lähetyskäsky. Siinä sanotaan että JEESUKSEN SEURAAJAKSI TULLAAN KASTEEN VÄLITYKSELLÄ.
Matteuksen evankeliumi:
28:19 Menkää siis ja tehkää kaikki KANSAT minun OPETUSLAPSIKSENI KASTAMALLA heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
Paukkunen Kari tuo hyvän kohdan 1.Piet.1:18 tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne,
Siis oletteko tehneet parannusta ”isiltä peritystä vaelluksestanne”????
Ari
Miksi asetat väärin asetettuja kysymyksiä? Asetat kysymyksesi käsitteet toinen toistaan vastaan väärinpäin.
Pietarin kirje on äsken kastetuille tarkoitetun puheen käsikirjoituksesta otettu teksti.
Siinä todetaan että kastamattomina puheen kuulijat olivat Aatamin perillisinä tuomion alaisia ja pakanuutensa takia pelastuksen ulkopuolella. ”Isiltä peritty” tila siis viittaa ilman kastetta olevaa tilaa olipa ihminen sitten minkä ikäinen tahansa vauvasta vaariin saakka.
Sen sijaan tuo Kristuksen lunastuksen ihana kuvaus, mistä Lutherkin on rakentanut toisen uskonkappaleen selityksen korostaen Vapahtajamme lunastustyötä Golgatan ristillä vuodatetun kalliin sovintoveren ansiosta, kertoo siitä, että pyhän kasteen välityksellä puheen kuulijat juuri edellä ovat saaneet tuon lunastustyön omakseen kokonaisina perheinä vauvasta vaariin saakka ja isäntäväestä palvelijoihin ja nurkissa asuviin kerjäläisiin saakka. Kaste on heidät yhdistänyt Vapahtajan sovintotyöhön, jonka tämä teki verensä vuodattamalla.
Siis puheen kuulijat ovat juuri vähää ennen puheen kuulemista PYHÄSSÄ KASTEESSA vastaanottaneet TODELLISEN PARANNUKSEN eli siis VAPAHTAJAN ANTAMAN LUNASTUKSEN HEIDÄN SYNTIENSÄ PUOLESTA KUOLEMALLA.
Jeesus sanoi ylösnousemuksensa jälkeen oppilailleen: ”Ottakaa Pyhä Henki, kenen synnit te anteeksiannatte, ne ovat anteeksiannetut; kenen synnit te pidätte, niiden synnit ovat pidetyt.” Avainten valta on annettu Jumalan seurakunnalle. – Mitä parannukseen tulee, tunnustuskirjat määrittävät sen:”Todellinen, oikea parannus ei olekaan muuta kuin katumusta, vaivaa ja peljästyksiä synnin tähden mutta samalla uskomista evankeliumiin ja siihen, että synnit on anteeksi annettu ja armo Kristuksen tähden saatu. Tämä taas lohduttaa ja tyydyttää sydämen. Sitä seuraa synnin jättäminen ja hyvien tekojen tekeminen, jotka ovat Hengen hedelmiä.”(Muistin varaisesti). Kaikki tuntemani uskovaiset ovat kiitollisia niistä hetkistä ja päivistä, jotka on saatu viettää Jeesuksen omana. Miekii 87 v.
Valma
Kiitos erittäin hyvästä tekstistäsi.
Kunpa Arikin oppisi lopulta huomaamaan sen että synninpäästön julistuksen välityksellä vastaanotetaan syntien anteeksianto eli siis Jeesuksen nimessä vastaanotetaan Jeesuksen Kristuksen veressä meidän luoksemme tuleva armo.
Arille huomautus huonosta käytöksestä
Olen poistanut loukkaavan puheenvuorosi
Koeta käyttäytyä sivistyneesti
Kunnioita iäkkäämpiäsi eli siis itseäsi enemmän elämää kokeneita ihmisiä
Kunnioita kanssasi keskustelevia naisia
Muista että jopa Efeson kaupungin kunnianarvoisaa ensimmäistä piispaa Timoteustakin Paavali kehottaa kunnioittamaan vanhempia naisia kuin omia äitejään ja ikäisiään naisia kuin sisaria
Äläkä jankuta toistamalla alati uudelleen ja uudelleen samoja väitteitäsi
Joten rohkaisen jatkamaan kirjoittamistasi niin että teet parannuksen kielesi käyttämisessä
Kirjoita ystävällisesti sivistyneesti ja toisia keskustelijoita kunnioittaen
Matias Roto tuot esille jotain omaa oppiasi/kirkkosi oppia:
””Parannuksesta seurakuntamme opettavat, että ne, jotka ovat kasteen jälkeen langenneet, voivat saada syntien anteeksiantamuksen milloin tahansa, kun he kääntyvät, ja että kirkon tulee antaa synninpäästö niille, jotka näin palaavat tehdäkseen parannuksen.””(Matias Roto)
Siis eikö nyt kaste pelastakkaan vaan täytyy ”kääntyä” tai ”palata tehdäkseen parannuksen”?????????
Eikö tuo ole selkeästi kaste pelastuksesi vastaista että ihmisen ITSENSÄ täytyy tehdä jotain että saa synnit anteeksi ja pelastuu??????
Ari
Jälleen kerran asetat kysymyksesi tavalla, joka kertoo ettet mitään ymmärrä siitä, mitä sinä luet.
Eihän nuo palaaminen tai kääntyminen ole kasteesta irrallaan olevia todellisuuksia, vaan – TASAN TARKKAAN vilkkaan mielikuvituksesi harhailujen vastakohtana – ne ovat saman asian kuvauksia. Sen joka luopumuksessaan on langennut pois kasteen antaman lahjan hyljäten, on siis palattava kasteen armoon eli siis otettava alkuperäisen kasteen antama Jumalan lahja uudelleen käyttöönsä pelastuksensa perustana.
.
Ari
Minun oppini on kirkkoni oppi
Se merkitsee että perinteeni keskeisenä ohjeena on Pyhä Raamattu
Tapasi asettaa kirkon tunnustus ja Raamattu toisia vastaan ei alkuunkaan vastaa meidän kirkkomme periaatteita
Tunnustuskirjat ovat vain omana aikanaan julki lausuttuja yhteenvetoja Jumalan sanasta tai selvennyksiä Raamatun sanan julistukseen
Yksittäisten ilmausten erilaisuudesta voidaan keskustella, ovathan ne eri aikoina syntyneitä ja sen takia myös eri aikakausien erilaisissa olosuhteissa kirjoitettuja, mutta itse perusteissaan tunnustuskirjojen ja Raamatun opetus ovat yhtäpitäviä, ne puhuvat kumpikin oman aikansa kysymyksenasettelujen mukaisesti painottaen sisällöltään täysin saman uskon todellisuudesta. Yksi ja sama KOLMIYHTEINEN JUMALA on kummassakin esillä yhtä selkeästi ja kirkkaasti esitettynä.Hän on sama Jumala myös nykyaikana ja tulee jatkossakin olemaan. Hän on sama ikuisuudesta ennen ajan alkua ja tulee olemaan sama myös ikuisuudessa tämän maailmanajan päättymisen jälkeenkin.
Ari
Kirjoitat: ” —– ihmisen ITSENSÄ täytyy tehdä jotain että saa synnit anteeksi ja pelastuu —”
Tuon ITSEKESKEISEN näkemyksesi VASTAKOHDAKSI Raamattu antaa pelastuksen perustaksi JUMALAN ARMON.
Roomalaiskirje:
3:24 ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
4:4 Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta,
4:16 Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta; että lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenelle, ei ainoastaan sille, joka pitäytyy lakiin, vaan myös sille, jolla on Aabrahamin usko, hänen, joka on meidän kaikkien isä
11:6 Mutta jos valinta on armosta, niin se ei ole enää teoista, sillä silloin armo ei enää olisikaan armo.
1.Korinttolaiskirje:
1:4 Minä kiitän Jumalaani aina teidän tähtenne siitä Jumalan armosta, joka on annettu teille Kristuksessa Jeesuksessa,
15:10 Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha, vaan enemmän kuin he kaikki minä olen työtä tehnyt, en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani.
2.Korinttolaiskirje:
1:11 kun tekin autatte meitä rukouksillanne, että monesta suusta meidän tähtemme kohoaisi runsas kiitos siitä armosta, joka on osaksemme tullut.
Galatalaiskirje:
5:4 Te olette joutuneet pois Kristuksesta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; te olette langenneet pois armosta.
Efesolaiskirje:
2:5 on tehnyt meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme, eläviksi Kristuksen kanssa – armosta te olette pelastetut –
2:8 Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja –
Filippiläiskirje:
1:7 Ja oikein onkin, että minä näin ajattelen teitä kaikkia, koska te olette minun sydämessäni, te, jotka sekä ollessani kahleissa että evankeliumia puolustaessani ja vahvistaessani olette kaikki minun kanssani armosta osalliset.
Hebrealaiskirje:
2:9 Mutta hänet, joka vähäksi aikaa oli tehty enkeleitä halvemmaksi, Jeesuksen, me näemme hänen kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän Jumalan armosta olisi kaikkien edestä joutunut maistamaan kuolemaa.
12:15 ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, ”ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä”, ja monet sen kautta tule saastutetuiksi,
13:9 Älkää antako monenlaisten ja vieraiden oppien itseänne vietellä; sillä on hyvä, että sydän saa vahvistusta armosta eikä ruuista, joista ne, jotka niitä menoja ovat noudattaneet, eivät ole mitään hyötyneet.
1.Pietarin kirje:
1:10 Sitä pelastusta ovat etsineet ja tutkineet profeetat, jotka ovat ennustaneet teidän osaksenne tulevasta armosta,
Ari
Voisitko vaihtaa toisten ihmisten elämää surkuttelevan ja liian usein syyttelevän tyylisi Jumalaa hänen armostaan ylistäväksi ilohoidoksi, evankeliumiksi = ilosanomaksi.
Ilo tulee kun vaihtaa omaan napaansa tarkastelunsa Jumalan suurten tekojen ylistykseksi.
Tässä muutamia raamatunkohtia jotka puhuvat ilosta.
Psalmit:
2:11 Palvelkaa Herraa pelvolla ja iloitkaa vavistuksella.
4:8 Sinä annat minun sydämeeni suuremman ilon, kuin heillä on runsaasta viljasta ja viinistä.
5:12 Ja iloitkoot kaikki, jotka sinuun turvaavat, ja riemuitkoot iankaikkisesti. Suojele heitä, että sinussa iloitsisivat ne, jotka rakastavat sinun nimeäsi.
9:3 Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, veisaan sinun nimesi kiitosta, sinä Korkein.
14:7 Oi, että Israelin pelastus tulisi Siionista! Kun Herra kääntää kansansa kohtalon, silloin Jaakob riemuitsee, Israel iloitsee.
16:9 Sentähden minun sydämeni iloitsee ja sieluni riemuitsee, ja myös minun ruumiini asuu turvassa.
16:11 Sinä neuvot minulle elämän tien; ylenpalttisesti on iloa sinun kasvojesi edessä, ihanuutta sinun oikeassa kädessäsi iankaikkisesti.
21:2 Herra, sinun voimastasi kuningas iloitsee; kuinka suuresti hän riemuitseekaan sinun avustasi!
30:6 Sillä silmänräpäyksen kestää hänen vihansa, eliniän hänen armonsa; ehtoolla on itku vieraana, mutta aamulla ilo.
30:12 Sinä muutit minun murheeni ilokarkeloksi, sinä riisuit minun surupukuni ja vyötit minut riemulla,
31:8 Minä iloitsen ja riemuitsen sinun armostasi, kun sinä katsoit minun kurjuuttani, tunsit minun sieluni ahdistukset,
32:11 Iloitkaa Herrassa ja riemuitkaa, te vanhurskaat, ja veisatkaa ilovirsiä, kaikki te oikeamieliset.
33:21 Sillä hänessä iloitsee meidän sydämemme, me turvaamme hänen pyhään nimeensä.
34:3 Herra on minun sieluni kerskaus, nöyrät sen kuulevat ja iloitsevat.
34:6 Jotka häneen katsovat, ne säteilevät iloa, heidän kasvonsa eivät häpeästä punastu.
35:9 Mutta minun sieluni iloitkoon Herrassa, riemuitkoon hänen avustansa.
Isämeidän rukous opettaa meille selkeästi että opetuslapsilla on ihan oikeita syntejä, jotka pitää saada anteeksi.
Ei Jeesus muuten sellaista rukousta olisi meille antanut. Parannus ei tarkoita sitä, että synnin tekeminen olisi loppunut.
Kristityn oikea tuntomerkki on siinä, että hän aina kaipaa kuulla siitä että Jeesuksen veressä hänen syntinsä on anteeksi annettu. Syntiä ei nimittäin uskovan elämästä puutu. Pyhä Henki osoittaa sen uskovan sisimmässä. Siinä on se ensimmäinen rakkaus, jota uskova ei saa menettää, että hän haluaa omistaa armon joka päivä uudelleen.
Pekka
Kiitos hyvästä kommentistasi
Ari Pasasen ajattelun pahin solmu on nähdäkseni se, miten väärin hän käsittää paljon viljelemänsä sanan ’parannus’. Kuulen siinä ankaran isän tai opettajan vaatimuksen: – Jollet paranna tapojasi, sinun käy huonosti! Kuulen myös esimiehen tai valmentajan: – Jollet paranna suorituksiasi, saat lähteä muihin hommiin! Uudempi raamatunkäännös on korvannut parannuksenteon kääntymisellä. Kreikan sana on μετανοια, joka voidaan kääntää ’jäljestäpäin toisin ajattelemiseksi, mielenmuutokseksi eli parannukseksi, ajatuksen muutokseksi, katumukseksi tai kääntymykseksi’. Kysymys ei siis ole ulkoisten tekojen tai käytöksen muuttamisesta vaan mielenmuutoksesta.
Martti
Kiitos hyvästä kommentistasi