Jouluaamu
Evankeliumi: Luuk. 2:1-20
Suuri ilo tuli maailmaan. Enkeli julisti riemusanoman Beetlehemin paimenille.
Enkeli sanoi heille:
”Älkää pelätkö!
Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle.
Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja.
Hän on Kristus, Herra.
Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.”
Ilosanama esiintyy hyvin monta kertaa Luukkaan evankeliumissa. Tässä niistä valikoima:
Luukkaan evankeliumi:
1:14 Ja hän on oleva sinulle iloksi ja riemuksi, ja monet iloitsevat hänen syntymisestään.
1:19 Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: ”Minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja minä olen lähetetty puhumaan sinulle ja julistamaan sinulle tämän ilosanoman.
1:44 Sillä katso, kun sinun tervehdyksesi ääni tuli minun korviini, hypähti lapsi ilosta minun kohdussani.
1:58 Ja kun hänen naapurinsa ja sukulaisensa kuulivat, että Herra oli tehnyt hänelle suuren laupeuden, iloitsivat he hänen kanssansa.
2:10 Mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle.
6:23 Iloitkaa sinä päivänä, riemuun ratketkaa; sillä katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa; sillä näin tekivät heidän isänsä profeetoille.
10:17 Niin ne seitsemänkymmentä palasivat iloiten ja sanoivat: ”Herra, riivaajatkin ovat meille alamaiset sinun nimesi tähden.”
10:20 Älkää kuitenkaan siitä iloitko, että henget ovat teille alamaiset, vaan iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa.”
15:6 Ja kun hän tulee kotiin, kutsuu hän kokoon ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: ’Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin lampaani, joka oli kadonnut.’
15:7 Minä sanon teille: samoin on ilo taivaassa suurempi yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen, kuin yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse.
15:9 Ja löydettyään hän kutsuu kokoon ystävättärensä ja naapurinaiset ja sanoo: ’Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin rahan, jonka olin kadottanut.’ 15:10 Niin myös, sanon minä teille, on ilo Jumalan enkeleillä yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen.”
15:32 Mutta pitihän nyt riemuita ja iloita, sillä tämä sinun veljesi oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt.’”
19:6 Ja hän tuli nopeasti alas ja otti hänet iloiten vastaan.
19:37 Ja kun hän jo oli lähellä, laskeutuen Öljymäen rinnettä, rupesi koko opetuslasten joukko iloiten kiittämään Jumalaa suurella äänellä kaikista voimallisista teoista, jotka he olivat nähneet.
24:41 Mutta kun he eivät vielä uskoneet, ilon tähden, vaan ihmettelivät, sanoi hän heille: ”Onko teillä täällä jotakin syötävää?”
24:52 Ja he kumarsivat häntä ja palasivat Jerusalemiin suuresti iloiten.
Hyvää ja ilon täyttämää joulua kaikille lukijoillemme!
Paimenet Betlehemin kedolla kuuluivat suurvalta-Rooman separatistiseen ja sekularistiseen Juudean heimoon. Kun Juudean kuninkaaksi nimitetty Rooman keisarin virkamiehiin kuulunut Herodes sai kuulla, että Betlehemissä oli syntynyt separatistien toivoma ja odottama hallitsija, ja kun idästä tulleet tiedemiehet eivät kertoneet mistä Betlehemissä syntynyt hallitsija voisi löytyä, hän antoi käskyn tappaa kaupungista kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset ja niin ”kuuluu ääni Ramassa (kaupunki Samarian maakunnassa?), itku ja suuri parku. Raakel itkee lapsiaan eikä huoli lohdutuksesta, kun ei heitä enää ole.”
Onko tilanne Betlehemin kedoilla nytkään yhtään parempi? Kun seuraa nykyisten ”herodesten” päätösten seurauksia alueella, ei oikeastaan ihmettele olleenkaan sitä, että kaksi pientä poikaa leikkiessään ihmetteli ”miksi vielä kuoleman jälkeenkin pitäisi enkelinä laskeutua jollekin kedolle paimenille ilmestymään.”
Tuula
Sotainvalidien joulukirjeessä sanoin seuraavaa paimenten kedosta:
Toivotan teille Hyvää Joulua 2017!
Tervehdykseni liittyy rakkaan jouluevankeliumin ajatuksiin.
Luuk. 2:1-20.
Siirrymme ajatuksissamme Betlehemin maisemiin. Siellä liikkui lampaita laitumella. Paimenet pitivät heistä huolta. Liikuttiin seuduilla, missä 1000 vuotta aikaisemmin Daavid oli kainnut lampaitaan ennen kuin hänestä tuli kuningas.
Yöllä laumat koottiin aitauksiin. Niitä suojelivat vartijat. Heitä varten oli rakennettu torneja. Niitä oli siellä jo patriarkkojen aikaan. Yhteen aikaan Jaakob asusteli Ederin vartiotornin, Mikdal-Ederin lähistöllä. (1.Moos.35:21)
Jeesuksen syntymän yhteydessä Jumalan enkeli ilmestyi paimenille. Hänellä oli viesti yövartiossa oleville. Pelastus on koittanut ihmisille. Jeesus on syntynyt Betlehemissä. Hän on koko ihmiskunnan Vapahtaja. Hän on koko maailman Pelastus.
Enkelin sanaan liittyi kokonainen enkelkuoro ja lauloi Jumalan ylistystä:
”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.”
Jumalan siunaamaa Joulua!
Matias Roto
Rovasti
Veljespappi Kanta-Hämeen piirissä
Ilosta puhutaan paljon. Jopa messuissa kuulee sanat: ”me riemuitsemme”. Tulee mieleen erään tuntemani papin kysymys: ”pitäisiköhän sen jollakin tavalla näkyä”.
Kamerunissa varmaan riemu näkyykin.
Pekka
Kiitos kommentistasi!
Nostat kansamme perusluonteeseen kuuluvan käyttäytymisen esille hyvin havainnollisesti.
Kamerunissa lauluin ja tanssein ilmaistaan sekä ilo että suru niin jumalanpalveluksissa kuin hääjuhlista hautajaisiin eri elämän vaiheissa. Tanssi välittää juhlan sanoman ja erilaiset rummut ja rummutustekniikat kertovat minkä tunnelajin tilaisuudesta on kysymys.
Pääsisipä joskus näkemään ja kokemaan tuota riemua. En oikeastaan ajatellut tätä kulttuurieroamme pelkästään. Pohdin sitä siinä samalla, että jos ei henkilökohtaisella tasolla tiedä mitä Jumalan ihmiseksi tulo merkitsee, niin ei siitä mitään sisäistä ja todellista riemua saa aikaiseksi.
Pekka
On suuri lahja kun usko kypsyy persoonalliseksi iloksi Jumalan hyvyyden kokemisessa.
Pekka Pesonen :” …jos ei henkilökohtaisella tasolla tiedä mitä Jumalan ihmiseksi tulo merkitsee, niin ei siitä mitään sisäistä ja todellista riemua saa aikaiseksi.”
Lapsina emme saaneet osallistua evl.kirkon tapahtumiin, ja joulukirkossakin kävin ensimmäisen kerran vasta lastemmei ja heidän pappansa kanssa. Vuoden tärkein juhla oli pääsiäinen, jonka viettäminen alkoi ”virallisesti” Kiirastorstain jumalanpalveluksesta.
Jouluna ”Kaukainen risti varjonsa luo. Sieluhun äidin kivun se tuo. Pääsiäisaamu tuskan kerran poistaa, riemu täyttää ylösnousemuksen maan.”