Iloitsen!

Monenlaista murhetta elämässä riittää ja tuulikin käy jatkuvasti Siperian suunnalta, pakkasta piisaa. Kaiken tämän keskellä lämmittää suuresti mieltä ja sydäntä kansalaisten aktiivisuus tasa-arvoisen avioliittolain puolesta.

Kyllä. Käytän tarkoituksella sanaa tasa-arvoinenavioliittolaki, koska siitä minun mielestäni on kyse. Kyse on minulle vain ja ainoastaan oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta. Joku kuvittelee, että sivilisaatio mullistuu, romuttuu tai kaatuu. Joku pelkää, että Jumala rankaisee. Joku ennustaa, että lopunajat alkavat. Minun sydämessäni on kuitenkin syvä ja vilpitön, rehellinen ja aito vakaumus, jonka mukaan tämä kehitys on oikein.

Jumala ei ole epäoikeudenmukainen sadisti, joka haluaisi riistää joiltakin luoduiltaan ihmisoikeudet. Minä uskon Jumalaan, Kaikkivaltiaaseen Luojaan, joka ei tee virheitä luomistyössään. Kun hän luo jonkun homoksi, hän ei ole mokannut. Jokaisella luodulla on oltava samat oikeudet ja samat velvollisuudet ihmisinä.

Sateenkaariperheitä tuntevana tiedän, että lasten tasapainoinen kasvu ja kehitys eivät riipu millään tavalla vanhempien sukupuolisesta suunatutumisesta, vaan aivan muista seikoista.

Kaikkea sitoutunutta, toiselle hyvää tekevää rakkautta on siunattava ja tuettava. Kaikkea väkivaltaa on vastustettava – tapahtuupa se sitten heteroiden tai homojen, ateistien tai uskovien keskuudessa.

Poimin tähän nimettömänä muutamia puhuttelevia facebook-kommentteja aiheesta tämän päivän matkalta:

”Vuosikymmen sitten ajattelin, että avioliitto kuuluu vain miehelle ja naiselle. Viime vuosina raamattunäkemykseni on kuitenkin muuttunut melkoisesti. Olennaista Pyhässä kirjassa on Jumalan rakkauskirje, jonka ruumiillistuma on Jeesus. Elämän ohjekirjana Raamatun kanssa päätyy jatkuviin ongelmiin. Eikö niin, että lainsäädäntö on tarkoitettu ihmisten hyvinvointia varten eikä ihmisten hyvinvointi lainsäädäntöä varten. Jokaisella aikuisella täytyy olla vapaus sitoutua kehen haluaa ja yhteiskunnan on hyvä sitä tukea.”

”Riekkinen ja Kylliäinen totesivat Yle:n aamutelevisiossa tasa-arvoisesta avioliittolaista: Tämä on juuri niitä armon ja rakkauden kysymyksiä, joissa kirkko voisi olla eturintamassa viemässä lippua eteenpäin – puolustamassa jokaisen oikeutta olla yhteiskunnassa täysivaltainen.”

”Kun aina välillä puhutaan ’Raamatullisesta avioliittokäsityksestä’, niin kannattaa muistaa, ettei se vastaa samaa kuin avioliitto Suomessa tai Yhdysvalloissa 1900-luvulla. Eikä siitä voi suoraan johtaa ihannetta 2000 luvulle.”