Ilveksen ei-pelilliset asiat

Mennäänpä sitten pelillisiin seikkoihin. Tämä kuuluisa lausahdus levisi suomalaisiin jääkiekkoanalyytikkopiireihin kymmenkunta vuotta sitten. Eli kun tv-studiossa on puhuttu ensin noin puoli tuntia jääkiekko-pelistä, yhtäkkiä studion juontaja sanoo, että ”jos mennään sitten hieman pelillisiin seikkoihin”. Sen jälkeen puhutaan taas pelistä.

Tuskin kellekään on vielä koskaan selvinnyt, mitkä asiat jääkiekossa ovat niitä ei-pelillisiä asioita. Onko sellainen jonkun mielestä kenties talous, josta Tampereen Ilveksessä on väännetty murheellisen pitkään? Kyseessä on seuran omistajuussotkut, jotka eivät ota millään selvitäkseen.

Voi kai ajatella niinkin, että talous monessa urheilulajissa on nykyisin myös pelillinen asia. Niin paljon raha liikkuu urheilussa, että sillä on suuria vaikutuksia ihan pelien tuloksiin.

Ihmeellinen ja ihailtava pelillinen asia on, ettei Tampereen Ilveksen vauhti SM-liigassa hyydy. Joukkue napsii etukäteen heikoksi ennustetulla joukkueella pisteitä tasaiseen tahtiin, vaikka joukkueen manageri- ja johtotasolla, isojen poikien hiekkalaatikoissa otetaan kunnolla yhteen.

Eilen oman sanaisen arkkunsa avasi Tampereen Ilveksen hallitus. Se selvittää suorin sanankääntein seuran peruuntunutta yrityskauppajärjestelyä. Hallituksen tiedotteessa nostetaan ehkä hieman yllättäen esiin myös uskonto. ”Toivotamme kaikki fanit ikään, sukupuoleen, uskontoon tai mihinkään muuhunkaan muuttujaan katsomatta tulemaan jatkossakin nauttimaan kanssamme iloisesta Ilves-kiekosta”, hallitus naulaa.

Kaikista mahdollisista muuttujista esiin nostetaan vain kaksi, se oletko nainen tai mies ja toiseksi uskonto. Uskonnosta työkseen kirjoittavia jälkimmäisen mainitseminen tietysti miellyttää. Naiset ja miehet ja kaikkien uskontojen edustajat ja kaikkien muiden muuttujien edustajat ovat tervetulleita seuraamaan lätkää Hakametsään.

Uskonto lienee selkeästi määriteltäväksi ei-pelilliseksi asiaksi jääkiekoksi, ellei sitten Ilveksen hallitus viittaa jääkiekkoon itseensä uskontona. Silloin tiedote tarkoittaisi, että myös muiden uskontojen kuten jalkapallon, salibandyn, kuviokellunnan ja vapaaottelun katsojat olisivat peleihin tervetulleita. Tätä hallitus tuskin on kuitenkaan tarkoittanut, vaan mielessä on ollut ihan kristinusko, krishnalaisuus, islam tai buddhalaisuus. Hienoa, tästä täydet pisteet hallitukselle!

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Kutsuiko – ja valtuuttiko – Sambian kirkon kirkolliskokous (Sambian kirkon korkein päättävä elin) Lähetyshiippakunnan piispa Risto Soramiehen vihkimään tämän piispan virkaansa?

    Miten Sambian kirkko tuli kutsuneeksi juuri Risto Soramiehen, kaukaisesta Suomesta?

    Toimivatko Sleyn lähetystyöntekijät tässä kuviossa aktiivisina? Nämä K24-uutiset ja Soramiehen kirjoitus Lähetyshiippakunnan nettisivuilla antavat ymmärtää, että Sley tai Sleyn lähetystyöntekijät liittyvät asiaan.

    • Sari, luit varmaankin myös edellisen artikkelin, jonka mukaan Sleyn puolelta todetaan:
      ”Meillä ei ole yhteiskenttiä eikä yhteisjuttua. Annoimme siitä ihan mustaa valkoisella. Toivoimme vihkimyksen toteutuvan laillisen kokouksen ja reilun äänestystuloksen jälkeen ja afrikkalaisen piispan toimesta.”

  2. Jukka,

    Jos Sleyllä ei ole mitään tekemistä koko jutun kanssa niin miksi Sley mainitaan toistuvasti niin Soramiehen kirjoituksessa Lhpk:n nettisivuilla että näissä K24 uutisissa?

    Ilmeisesti tilanne Sambian kirkossa on ristiriitainen. Robert Kaumban valinta aiheutti kaiketi erittäin suuria ongelmia, koska kaikki afrikkalaiset piispat, joilta asiaa tiedusteltiin, kieltäytyivät asettamasta Kaumbaa virkaansa. Tässä tilanteessa Sley ilmoitti tukevansa Kaumbaa piispan virkaan. Ja sitten organisoitiin Lähetyshiippakunnan piispa Soramies vihkimään piispa virkaansa.

    • tunnut olevan kovin aktivinen tällaisessa asiassa,
      miten se kaukainen sambiakin noin kiinnostaa?
      Kenen taholta ollaan jotenkin mustasukkaisia että
      soramies on ollut vihkimässä paikallista piispaa,?
      jos kutsu käynyt niin on suostunut, ei kai siinä muuta.
      Se tuo lähetyshiippakunta on laajenemaan päin,
      kas kun siellä viljellään raitista ja tervettä oppia.
      Nyt jopa vaikutuksia sarvikuonoje maassa asti.
      Kaipa ne mustat poiat jo on kuulleet
      suomen kansankirkon osittaisesta luopumuksen tilasta.
      kulkeehan se tieto näin kirjekyyhkyjen aikaan
      nopiaan jo vaikka päiväntasaajalle.
      Muuten seuraavakin asia kannattaa pitää kirkkaana mielessä:
      vaikka se ei suoranaisesti kuulu tähän asiaan.
      ”Gambiassa, Keniassa ja Sambiassa
      homot voidaan laittaa vankilaan 14 vuodeksi.”

  3. Sleyn nettisivuilla – ainakin vielä – kuvataan Sambian lähetyksen syntyä seuraavasti.
    ”Sleyn lähetyksen historiaa
    Sambia
    Vuonna 1985 Sleyn toimistoon saapui Sambiasta lähetetty kirje. Kirje oli ECA (Afrikan Evankelinen Kirkko)-nimisen kirkon johtajilta, ja kirjeessä he pyysivät apua ja tukea pienelle lähinnä Kongosta Sambiaan muuttaneitten pakolaisten muodostamalle kirkolleen. Kirjeen seurauksena Sley tunnusteli mahdollisuutta yhteistyön aloittamiseen, ja ensimmäiset työntekijät Sambiaan lähetettiin vuonna 1989. Vähän myöhemmin yhteistyökirkko muutti nimekseen LECA (Afrikan Evankelis-Luterilainen Kirkko). Sambiasta käsin työtä tehdään myös Kongossa, jossa on yhteistyökirkon toinen hiippakunta.”
    Jään miettimään että tarkoittaako tämä sitä, että Sleyn toiminnan seurauksena Afrikan Evankelisesta kirkosta tuli Afrikan Evankelis-luterilainen kirkko. Tämäkö on sitä kohdemaan kunnioittamista… Suuri ja mahtava luterilaisuus vietiin Sambiaan, ja sen riidat?

  4. Muistan, että SLEY kohels Nairobissa noin 20-v taaksepäin virkakysymyksessä, kun oli kysymys naispappeudesta.
    Silloin taisi valkoinen mies antaa ohjeistusta.

    Nyt olisi ennenkaikkea fiksua, että tuotas selvästi esille mustana valkoiselle eri liikkeiden sidonnaisuudet tähän Lähetyshiippakuntaan, Kuinka paljon eri liikkeet ovat rahallisesti esim tukeneet, tai tukevat em liikettä samoin materiaalinen tuki jne. Näin välitytään spekulaatoilta.

    • SLEY ei saa penniäkään Lähetyshiippakunnalta eikä Lähetyshiippakunta SLEY:ltä. Ymmärrätkö vai väännänkö rautalangasta?

    • Mites materiaalinen tuki ja virka-apu…

      Niin ja tuskinpa saavat pennejä. Taitaa olla heilläkin jo Euro-aika. 🙂

    • Kari Virtanen! Erittäin hyvin kiteytetty!

      Jos katsoo pappismatrikkeleita ja lähetyshiippakunnan vanhempia pappeja ja heidän taustat niin kyllä siellä SLEY aika usein tulee esille ja tuskinpa he ovat ruokkivaan käteen purasseet välit poikki.

      Tässä vähän listausta SLEYN ja Lähetyshiippakunnan yhdistävistä tekijöistä.

      1. Voimakas ennakkoasenne esimerkiksi ekumeniaa kohtaan. Pelkäävät jostain kumman syystä luterilaisen perinteen häviämistä jos ekumenia menee eteenpäin. Lisäksi ekumenia toteutuu heille vain siinä kuviossa jos toinen kirkkokunta on naispappeuden vastustaja. Se on ainokainen puoltava seikka heidän ekumenialle. Muutoin kyllä esim paavia ja patriarkkoja arvostellaan kovinkin sanoin.

      2. Virkakysymys kuten tulikin jo esille: Ei joustoa, ei hyväksytä. Ehkä vain kourallinen SLEY:n jäsenkirjan omaaivisgta papeista tekee alttari tai Jumalanpalvelusyhteistyötä naispapin kanssa. Lähetyshiippakuntalaiset varmaan keskeyttäisi messun jos joukkoon tulisi pantapaidalla varustettu nainen.

      3. Marttyyriteologia. (Varsinkin viran- ja toimenhaltijoissa ilmenee selkeästi.) Tekevät itse itsestään haavoitettuja, tuomalla esille, että heitä syrjitään ja heitä on ajettu ahtaalle kirjoittavat blogeja joissa eivät anna kuin yksipuoliset informaatiot. Kuitenkaan he eivät tahdo/ huomaa katsoa omaa peiiä. Unohtavat useinkin vanhan viisauden. ”Ei
      savua ilman tulta.”

      4. Näsä- ja rikkiviisasteleva asenne niille joilla on toinen herätysliiketaustaisuus ehkä ainoan poikeuksen sallii SEKL heille heidän kielenkäyttö on jotenkin fiksumpaa. Kohteeksi kelpaavat niin maallikot kuin viran- ja toimenhaltijatkin.

    • No nythän tänne poikapari eksy!
      Hus hus on jo myöhä,
      heti kotio,
      Äity antaa maitua ja pullaa!

    • Reima en vihaa, vihalla ei voita mitään, jos jotain niin heitä säälisin, mutta sääli on sairautta, joten en edes sääli.

    • Jaatila

      Olen hämmästynyt kuinka ala-arvoista kielenkäyttöä käytät, mutta et pystynyt kumoamaan kohtiani.

  5. Naurettavaa tällainen kristittyjen vaino?

    Onhan noita kristillisiä herätys- ja lähetysyhteisöjä, jumalanpalvelus- ja rukousyhteisöjä. Miksi ihmeessä ne eivät voi suvaita toisiaan, olla yhteistyössä ja auttaa toisiaan kunnioittavassa hengessä.

    Onhan kirkkokuntienkin välillä ekumeenista yhteistyötä, miksei meidän kirkkomme sisällä oikeasti voida sallia moniäänisyyttä? Kirkko luulee olevansa joku ylijumala, joka erottelee vuohia lampaista, ja tahtoo totalitaristisesti pakottaa kaikki samaan muottiin kuin joku Pol Pot.

    Voisiko kirkko lopettaa kristittyjen vainot?

    • Ari Lahtinen: ”Naurettavaa tällainen kristittyjen vaino? Onhan noita kristillisiä herätys- ja lähetysyhteisöjä, jumalanpalvelus- ja rukousyhteisöjä. Miksi ihmeessä ne eivät voi suvaita toisiaan, olla yhteistyössä ja auttaa toisiaan kunnioittavassa hengessä.”.

      Oletko Ari itse miettinyt tuota että miksi ihmeessä ei voisi suvaita toisiaan ja olla yhteistyössä ja auttaa toisiaan kunnioittavassa hengessä ? Mielestäni sinunkin kirjoituksista 95% on juuri noita kristillisten yhteisöjen ja seurakuntien henkilöiden moittimisia tai hyvin karkeitakin haukkumisia ?.

  6. Tuskinpa Piispa Soramies on lähtenyt suit sait matkaan. Siinä on varmasti pohdittu lähetystyöntekijän kokemuksella tilannetta ja päätytty auttamaan. Sille tässä maailmassamme olisikin tilausta. Kristillinen kirkko tsrvitsee sellaisia miehiä, jotka pystyvät toimimaan tilanteissa. Kansankirkon ja maailman reaktioista huolimatta, hyvällä omallatunnolla.

  7. Ainakaan ei voida väittää että Suomen kirkon lähetystyössä (jota tekevät kirkon viralliset lähetysjärjestöt, kuten Sley) julistettaisiin vain Jumalan sanaa ja pysyttäisiin erossa lähetyskohteiden kirkkopolitiikasta. Ilmeisesti Sley osallistui varsin aktiivisesti Sambian kirkon kirkkopolitiikkaan asettuessaan kannattamaan Kaumbaa, tilanteessa jossa koko Afrikasta ei löytynyt piispaa joka olisi suostunut asettamaan hänet piispanvirkaan.

    Läheiset suhteet Sleyn ja Lähetyshiippakunnan välillä todennäköisesti olivat myös osasyynä siihen, että nimenomaan Lähetyshiippakunnan piispa haettiin asettamaan Kaumba virkaansa.

    Mutta oliko tosiaan niin, että Sambian kirkon korkein päättävä elin (kirkolliskokous tms.) kutsui ja valtuutti Risto Soramiehen asettamaan Kaumban virkaansa? Ja kuinka he tulivat kutsuneeksi juuri Soramiehen? Kysyttiinkö Suomen ev.lut.kirkon piispoja tähän tehtävään?

    Afrikan luterilaisissa kirkoissa kiistellään muun muassa myös naispappeudesta. Käsittääkseni Sambian ev.lut. kirkko hyväksyy naispappeuden (vai olenko väärässä?). On ikävä ajatella että Suomen ev.lut.kirkko olisi virallisten lähetysjärjestöjensä kuten Sleyn kautta vahvistamassa naispappeuskielteisyyttä Afrikan ev.lut. kirkoissa. Ja että mukana häärää myös Lähetyshiippakunta.

    Todennäköisesti ainakaan Soramies ei vihkisi piispanvirkaan ketään naispappeuden hyväksyjää.

    • ”Käsittääkseni Sambian ev.lut. kirkko hyväksyy naispappeuden (vai olenko väärässä?).”

      Luullakseni olet oikeassa, mutta tämä LECA on eri kirkko. Sambiassa vaikuttaa ainakin kolme luterilaista kirkkoa. Suomessa niitä on puolisen tusinaa.

    • Muutama fakta, jotta Sarinkaan ei tarvitse täällä levitellä oettamuksiaan, joilla ei ole perusteita. Ensinnäkin Sambiassa on kolme luterilaista kirkkoa: LCCA, ELCZ ja LECA. Näistä LCCAn tausta on amerikkalainen Wisconsin synod, ELCZ:n amerikkalainen ELCA, ja LECA on alun perin kongolaisten pakolaisten parissa syntynyt kirkko, joka 80-luvulla pyysi apua Sleystä, ja niin alkoi LECAn ja Sleyn välinen yhteistyö. Näistä kolmesta kirkosta vain ELCZ:ssa on naispappeus. Syy siihen, miksi Sley tukee nyt valittua piispaa on se, että viime kevään kirkon (tai tarkkaan ottaen sen Sambian hiippakunnan) korkein päättävä elin eli Diocese Council, pääti selvällä äänten enemmistöllä valita lääninrovasti Robert Kaumban uudeksi piispaksi eläkkeelle siirtyvän Samson Kipailan jälkeen. Asia oli siis viralisesti oikein päätetty, mutta Afrikassa asiat eivät aina mene nuottien mukaan. Niinpä osa kirkon papeista kääntyikin vastustamaan kokouksen päätöstä ja soppa oli selvä. Oman tulkintani mukaan eräs pääsyy tähän on siinä, että kirkossa on nyt noin puolet sambialaisia ja puolet kongolaisia. Kaumba on sambialainen ja häntä vastustavat kongolaisia.
      Sley ei ollut mitenkään aktiivinen Soramiehen asiassa, päinvastoin. Sleyhän ei edes lähettäyt virallista edustustaan piispan asettamiseen juuri siitä syystä, että sitä ei ollut toimittamassa afrikkalainen piispa vaan Soramies. Syy siihen, että juuri Soramies vihki Kaumban lienee siinä, että Kaumba tutustui Anssi Simojokeen opiskellessaan Keniassa, ja linkki Kaumban ja Soramiehen välillä ei siis ole Sley vaan Simojoki, joka myös oli mukana piispan installaatiossa. Koko episodi on kaiken kaikkiaan sekava ja ikävä, mutta lopputulos on nyt kuitenkin se, että kirkolla on piispa, jonka se on hiippakuntakokouksessaan valinnut, ja Sleyn ja LECAn yhteistyö jatkuu edelleen entisessä muodossa. Pelkään kuitenkin pahoin, että LECA tulee hajoamaan kahtia. Toisaalta se voisi olla hyväkin, koska sambialaisten ja kongolaisten väliset sisäiset jännitteet ovat rasittaneet kirkkoa jo hyvin pitkään ja vieneet voimavaroja kirkon kasvulta.

    • Hei Ville Auvinen,

      Sanot, että Sambian kirkon (LECA:n) yhteys Risto Soramieheen ei ole SLEY vaan Anssi Simojoki. Anssi Simojoella on kuitenkin vahva tausta SLEY:ssä. Simojoki toimi muun muassa SLEY:n lähetystyöntekijänä Afrikassa vuosina 1989-1996 eli ilmeisesti juuri niinä aikoina (80-luvulla), kun SLEY kävi aktiivisesti auttamaan ja tekemään yhteistyötä Sambian kirkon kanssa. Simojoki oli SLEY:n lähetystyöntekijänä kuitenkin Keniassa, ei Sambiassa. Tosin ainakin nykyään SLEY tekee työtä Sambiassa nimenomaan Keniassa olevien lähetystyöntekijöidensä kautta, jotka vierailevat säännöllisesti pitämässä raamattunteja jne. Sambian kirkossa.

      Anssi Simojoki on myös ilmeisesti hyvin naispappeusvastainen. Tuula Sääksi, entinen SLEY:n lähetystyöntekijä, kertoo asiasta esim. K24-uutisessa, joka löytyy googlaamalla (”Pastori Kirkonkellarissa: Lähdin SLEY:n riveistä”). Tuula Sääksen pitkä kirjoitus löytyy Kirkonkellarista otsikolla ”Naisena ja pappina evankelisessa yhteisössä”. Tuula Sääksen mukaan Anssi Simojoki kuului siihen SLEY:ssä vaikuttavaan porukkaan joka savusti hänet ulos SLEY:n lähetystyöstä – naispappeuden takia.

      Sanot että Sambiassa on kolme luterilaista kirkkoa (LCCA, ELCZ, LECA), joista vain yhdessä on naispappeus (ELCZ:ssa). LECA:ssa, jota SLEY on aktiivisesti auttanut ja auttaa edelleen, naispappeus ei ole toteutunut.
      SLEY torjuu naispappeuden ja ainakin itse uskon, että SLEY:n naispappeusvastaisuudella on osasyynsä siihen, että naispappeuden hyväksyvät tulkinnat eivät ole saaneet jalansijaa LECA:ssa.

      Itseäni kiinnostaa Suomen kirkon lähetystyössä muun muassa se, miten lähetysjärjestöt ovat mukana lähetyskohteiden kirkkopolitiikassa ja se, kuinka järjestöjen naispappeusvastaisuus tai naispappeusmyönteisyys näkyy lähetystyössä.

    • (vahingossa painoin Sarin kommentin kohdalle ”ilmoita asiaton. . . ” vaikka piti painaa ”vastaa” – anteeksi!) Mutta itse asiasta: Kaumba oli Keniassa opiskelemassa 2000-luvulla, jolloin Simojoki oli jo kauan ollut pois Sleyn palveluksesta amerikkalaisen LHF:n palveluksessa. Jos ruvettaisiin kaikkien kohdalla tutkimaan, kuka missäkin on ollut töissä vuosia ja vuosikymmeniä sitten, saataisiin kyllä aikaiseksi aika mielenkiintoinen salaliittoverkosto 🙂

    • Hei Ville Auvinen,

      itse en puhuisi mistään salaliittoverkostoista, vaan läheisistä suhteista SLEY:n ja Lähetyshiippakunnan välillä. Missä on SLEY, siellä on aika usein myös Lähetyshiippakunta (tai Luther-säätiö). Kuten nyt Sambiassa. SLEY tulee esiin Risto Soramiehen Sambian piispanvihkimyksestä kertovassa kirjoituksessa (Soramäki itse on vihitty Lähetyshiippakunnan piispanvirkaan SLEY:n kappelissa). Sambian piispanvihkimyksessä liturgian pitänyt Lähetyshiippakunnan pastori Anssi Simojoki on taustaltaan SLEY:läinen. Hän on toiminut mm. SLEY:n lähetystyöntekijänä. SLEY:ssä ja Lähetyshiippakunnassa toimii ilmeisesti muutenkin aika paljon samoja ihmisiä, muun muassa Lähetyshiippakunnan Tiitus-seurakunnan pastori Kimmo Jaatila, joka on myös SLEY:n hallituksen jäsen.

      Mm. Kirkko ja Kaupunki-lehden uutisessa ”Luthersäätiöläiset saivat oman piispan” (6.5.2013) merrotaan SLEY:n ja Lähetyshiippakunnan läheisistä suhteista.

    • Niin, minulla tosiaan on luottamustoimi SLEY:ssä. Mites Sari sinun luottamustoimesi kirkossa – taisi jäädä mandaatti saamatta?

  8. Sambian kirkko pyysi piispa Risto Soramiestä ja hän auttoi kirkkoa ja rakentaa Kristuksen kirkkoa myös Afrikassa. On se kumma kun moni edellä kirjoittanut evl-kirkon hajottaja, jotka olivat kirkkovaaleissa ehdokkaana, mutta eivät kirjoitustensa ja kannanottojensa perusteella saaneet seurakuntalaisten luottamusta, haluavat hajottaa Suomen evl-kirkon lisäksi myös Sambian kirkkoa.

    • Kuka on hajoittamassa, miten ja mitä. Asioista pitää voida keskustella. Ei asioita pidä lappaa mattojen alle piiloon. Ihmeen herkkänahkaista sakkia jos ei keskusteluun pystytä vaan heti vilahtaa sama tuttu termi ”evl-kirkon hajoittaja” jos asiasta käydään keskustelua.

      Enemän sooloilu hajoittaa vert lähetyshiippakunnan oma piispa, omat papistot, omat erillismessut jne, kuin se että olisimme yhdessä. Ei Soramies Kristuksen kirkkoa rakenna. Kristus rakentaa itse kirkkonsa.

      Näkyy taas tämä Lähetyshiippakuntalaisten henkilökultti ja oman nostaminen paremmaksi, kuin niiden jotka pysyvät kirkossa eivätkä lähde sooloilu retkilleen.

      Tulee mieleen juuri se farisealaisvertaus. Tehdään omasta toiminnasta numeroa, korotetaan että oma rakentaa, omat menot jne että varmasti huomataan ja erotutaan.

      Kuitenkin me vaivaiset riviseurakuntalaiset syntiset, nöyrät kuuliaiset saamme liat naamalle jos jotain ihmettelemme ja otamme asioita esiin ja tahdomme keskustelua julkisesti, eikä vain jossain pienpiirisssä.

    • ”Kuitenkin me vaivaiset riviseurakuntalaiset syntiset, nöyrät kuuliaiset saamme liat naamalle jos jotain ihmettelemme ja otamme asioita esiin ja tahdomme keskustelua julkisesti, eikä vain jossain pienpiirisssä.”

      Tämän olen kokenut useammin kuin kerran näillä sivuilla kommentoidessani. Tosin en Juha Heinilän heittämänä.

    • Kun päteviä argumentteja ei ole, täytyy keksiä tilalle muuta täytettä, kuten: ”Ei Soramies Kristuksen kirkkoa rakenna.” Lisäksi valhe: ”tehdään omasta toiminnasta numeroa.” A.H. Eiköhän asia pikaisellakin tutkinnalla selviä, kutka rakentaa oikealle perustalla. Tietääkseni Soramies on juuri näitä kalliolle rakentajia. Kannattaa lukea tai kuunnella itse mitä kukin julistaa.

    • Samuel Kettunen en ole vielä koskaan kenenkään kuullut että henkilö rakentaa Kristuksen kirkkoa.

      Samuel Kettunen tutki tarkastri mitä Lähetyshiippakunta ja SLEY ovat tehneet ja vertaa mitä muut herätysliikkeet ovat tehneet samassa ajassa. ovatko esim H-Y, SRK, KRS jne tehneet niin paljon sooloilua tai toisia mitä kaksi ensin maintsemaani esim viimeisen 10-vuoden aikna. Esim hankkineet omaa piispaa, hankkineet omat pappisvihkimykset, boikotoineet naispappien toimittamia messuja jne jne.

toimitus Kotimaa
toimitus Kotimaa
Blogissa katsellaan ohitsekiitävää maailmaa yksityiskohtien ja yleistyksien kautta. Erityisesti kirkon ja uskontojen asiat ovat luupin alla. Yhteiskuntaa unohtamatta.