Pappisvirka avattiin kaikille sukupuolesta riippumatta vuonna 1986. On uskomatonta, että yhä edelleen joudumme vääntämään naisiin kohdistuvasta syrjinnästä kirkkomme sisällä.
SLEYn suunnalta on esitetty kompromissia. Esitykseen kuului, että syrjivän virkakannan edustajien toimintavaltuuksia laajennettaisiin nykyisestä. Toisin sanoen pitäisi tehdä lisää tilaa järjestöille, joiden toiminnassa ylläpidetään syrjinnän kulttuuria. Kirkossamme pappisnaiset joutuvat yhä säännöllisesti kokemaan kyseenalaistamista ja ulossulkemista näiden järjestöjen toiminnassa mukana olevien seurakuntalaisten taholta. Jos todella halutaan kompromissia, on vastavuoroisesti kysyttävä, mitä SLEY ja muut järjestöt ovat valmiita tekemään kitkeäkseen tätä kirkkomme pappeihin kohdistuvaa syrjintää?
On Raamatun mukaista lopettaa kaikenlainen syrjintä. Piispakunnan tehtävänä on puolustaa kirkon ykseyttä ja pitää kiinni yhteisistä pelisäännöistä. Vihkimyksiä eri kirkosta hakevat järjestöt ovat päättäneet siirtyä kirkon oman virkakannan ulkopuolelle. Samaan aikaan ei voi olla osa yhteistä perhettä ja toimia tietoisesti yhteisiä pelisääntöjä vastaan. Kiitos arkkipiispa Tapio Luomalle, joka on selkeästi ottanut aiheeseen kantaa kirkon yhtenäisyyden puolesta.
Inkerin kirkon piirissä toteutetut vihkimiset järjestöjen kotimaantyöhön ovat yksinkertaisesti tuomittavia: Käytäntö rikkoo niin kirkkojen välistä kuin Suomen evankelisluterialisen kirkon sisäistä yhteistyötä. Kirkkomme ykseyden kannalta on myös osoitettava raja, jonka yli ei voida mennä. Vihkimisten hakeminen piispallisen kaitsennan ulottumattomista on tällainen.
Katri Korolainen
kirkolliskokousedustaja
Helsinki
Minni Kuisma
kirkolliskokousedustaja
Kotka
Hmmm. Aika tyypillistä radikaalin konservatismin toimintatapaa täällä paistaa läpi. Omien toiminnassa ei nähdä mitään ongelmaa. Naapurimaan diktaattorin agendan mukaan meneminen ei haittaa, yleisiä pelisääntöjä ei tarvitse noudattaa eikä vastuuta omista tekemisistä ja niiden seurauksista kanneta. Kaikenlaisia retorisia väistöliikkeitä ja kaikenläpäisevänä uhriutuminen, mikä oikeuttaa mitä tahansa. Joitakin vuosia sitten olisin odottanut parempaa, mutta nyt tämä ei enää yllätä.
Voisit Pellervo kysyä vaikka noilta blogin kirjottajilta, miksi tällä hetkellä 50 seurakuntaa ja 200 pappia ovat valmiita rikkomaan ne pelisäännöt, jotka kirkolliskokouksessa on vahvistettu. Ettei vain olisi malka omassa silmässä, kun yritetään kaivaa rikkaa toisen silmästä.
Kosti Vasumäki: uskoisin että nämä seurakunnat ovat tehneet päätöksensä omissa hallintoelimissään siten kuin ne kuuluu Suomen lainsäädännön mukaan tehdä ja haluavat palvella kaikki jäseniään tasapuolisesti. Tapahtumat joihin viittaat eivät ole vehkeilyä Suomelle vihamielisen valtion kansalaisten kanssa suomalaisen yhteiskunnan horjuttamiseksi. Järjestöt, jotka tällaista yhteistyötä tekevät Suomen kirkolle vihamielisten tahojen kanssa varmasti tietävät, mistä on kysymys. Mielestäni kirkon hallinnon velttous ja sen sisällä vaikuttavat näiden sympatisoijat estävät kirkkoa lopettamista yhteistyötä näiden kanssa. Minulle ihmisten eriarvoistamiseen pyrkivä toksinen konservstismi riittää. Niin kauan kuin kirkko tekee yhteistyötä SLEYn ja Kansanlähetyksen kanssa, Suomen ev. lut. kirkko ei ole minun kirkkoni. Toivon että kirkko purkaa suhteet näihin ja seurakunnat lopettavat näiden vieraan vallan agenttien avustamisen.
Inkerin kirkon symppaajillahan olisi vaihtoehto toimia erillään Suomen kirkosta. Kukaam ei arvostelisi sitä. Nyt ajetaan kaksilla rattailla: nostetaan muhkeat avustukset kirkollisverovaroista ja samalla toimitaan vastoin kirkon järjestystä.
Pellervo,
Inkerin kirkon leimaaminen Suomen
kirkolle vihamieliseksi
toimijaksi on kovaa puhetta.
Minun korviini se kuulostaa vihapuheelta.
Pellervo Kokkonen. Kirkkolainsäädäntö on eri asia kuin Suomen lainsäädäntö tässä asiassa. Tämä koko ongelma johtuu siitä, että ei noudateta kirkolliskokouksen päätöstä. Viranhaltijat toimivat tahallaan ohi kirkolliskokouksen päätöksen, joka on ylin päättävä elin. He, jotka ovat ottaneet tämän oikeuden hallintaansa rikkovat vastoin kirkkolakia ja vastoin myös Jumalan sanaa ja he myös kantavat vastuun toiminnastaan. Kommenttisi Inkerin kirkosta ja noista järjestöistä jätän omaan arvoonsa
Mikko Suni: Jokainen voi miettiä kuka ja ketkä Venäjällä ovat vihamielisiä toimijoita. Voin arvioida tulkintaani, jos joku vaivautuu argumentoimaan sitä vastaan asiallisesti. Oma tulkintani on että Suomen kirkon toimintaan sotkeutuminen pappisvihkimyksillä ei ole ystävällismielinen teko ja nuo toimet olisi voinut jättää toteuttamatta jos olisi halunnut rakentaa ystävällismielisiä suhteita Suomen kirkkoon. Onhan selvää että venäjää taitamattomien vihkimisellä papeiksi ei ole mitään tekemistä Inkerin kirkon tarpeiden kanssa. Silloin herää kysymys, mikä on motiivi. Esitin oman johtopäätökseni. Kirkonmiehet tällä palstalla selvästi eivät ymmärrä politiikkaa tai teeskentelevät ymmärtämätöntä. Minusta on jokseenkin varmasti pääteltävissä että nykyisessä tilanteessa Inkerin kirkon toimintaedellytyksenä on yhteistyö Putinin hallinnon kanssa. Ja sitä tämä sekaantuminen Suomen asioihin on. Se että tietyt kommentaattorit täällä eivät voi tätä myöntää, kertoo heistä hyvin paljon. Kuten että äärimmäiset opilliset mielipiteet ajavat ohi isänmaanrakkauden ja solidaarisuuden omaa kirkkoa kohtaan.
Pellervo Kokkonen,
Perinteisen virkakannan kannattaminen
ei ole mielestäni äärimmäinen opillinen mielipide,
enkä laittaisi sitä vastapainoksi isänmaanrakkaudelle
ja rakkaudelle omaa kirkkoaan kohtaan.
Mikko Suni: On eri asia a) edustaa jotain näkemystä ja b) vehkeillä vieraan valtion edustajien kanssa omaa (?) kirkkoa vastaan. Jälkimmäisestä tässä oli puhe. Jännä että tulee pakottava tarve vaihtaa puheenaihetta. Se että on jotain mieltä asioista ei anna moraalista eikä muutakaan oikeutta petokselliseen toimintaan. Mutta selvästi täällä kommentoivien mielestä antaa. Minusta sellainen toiminta vaan on moraalitonta. Mutta selvästi Suomen ev.lut. kirkon horjuttamiseksi ollaan valmiita tekemään mitä vain.
Kaikkea kanssa. Pappisvihkimyksillä ei ole yhtääni mitään tekemistä sotaa käyvän valtion tulemisen kanssa. Tämän tietää myös yltäkylläisyydessä elävä kansankirkkokin piispoineen täällä, että sanasta luopuminen on syy kaikkeen tähän. Nythän tapahtuu kiihtyvällä tahdilla luopumista ja nämä järjestöt ovat siinä vielä kivi kengässä. Siksi nyt on ”sopiva” syy, vaikka vihkymyksiä on tapahtunut ennenkin. Nämä liikkeet kannattaa pysyviä kristillisiä arvoja, se haittaa tätä pappeuden ja pian avioliiton turmellutta isoa joukkoa.
Pellervo Kokkonen
Pappisvihkimyksien saanti toisen luterilaisen maailmanliiton kirkosta ei ole ”vehkeilyä vieraan valtion edustajien kanssa”. Sanankäytössä kannattaa olla varuillaan. Agitaattorien sanakäänteet ovat sitten erikseen.
Tunnen yhtä lukuun ottamatta henkilökohtaisesti kaikki Inkerin kirkossa 3.9.2023 papiksi vihityt suomalaiset. Kaikki tuntemistani virkaanvihityistä on toimii osa-aikaisesti teologian opettajina Inkerin kirkon Kelton koulutuskeskuksessa. Heidät on siis vihitty pappisvirkaan Inkerin kirkon palvelukseen. Inkerin kirkko ei siis ole vihkinyt heitä pappaivirkaa edellyttäviin tehtäviin Suomessa. Heistä kukaan ei toimin tällä hetkellä minkään jumalanpalvelusyhteisön vastuupastorina.
Kristillisen kansanopiston rehtorilta, vararehtorilta tai opettajalta ei edellytetä pappisvirkaa. Toki näissä tehtävissä toimiva voidaan vihkiä pappisvirkaan, mutta se ei siis ole välttämätöntä. Kristillisen lehden päätoimittajana toimiminen ei niin ikään edellytä pappisvirkaa.
On kuitenkin ollut näiden virkaan vihittyjen miesten oma heknilökohtainen ratkaisu, etteivät olen hakeneet pappisvirkaa Suomen ev.lut. kirkosta sillä edellytyksellä että samalla kertaa virkaan vihitään sekä miehiä että naisia. Inkerin kirkossa tämä onnistuu ja näin heillä on tilaisuus vastata paimenkutsuun omantuntonsa mukaisesti. Sen mitä juuri näitä miehiä tunnen, ei heillä ole mitään intoa syrjiä naispuolisia teologeja tai vähätellä papiksi vihittyjä naisia sisarina kristuksessa.
Viides pappisvirkaan vihityistä Hiroaki Yoshimura, jota en henkilökohtaisesti tunne, työskentelee lähetystyöntekijänä Japanissa, ei siis Suomessa. Tässäkään ei siis ole kyse pappisvihkimyksestä järjestön kotimaantyöhön
Sami Paajasen väittämä, että nyt pappisvirkaan vihittyjen työnatajana toimivien järjestöjen, säätiöiden ja rekisteröidyt yhdistysten pyrkimyksenä olisi luoda kirkoa kirkon sisälle ei pidä paikkaansa Kirkon vanhan virkakanna mukaisesti kokoontuvat jumalanpalvelusyhteisöt täydentävät kirkkomme paikallisseurakuntien ylläpitämien jumalanpalvelusyhteisöjen muodostamaa verkkoa. Useimmat aktiivisesti herätysliikemassuissa käyvät osallsituvat ainakin jossain määrin myös ns. parokiaalisten seurakuntien toimintaan ja jumalanpalveluselämään. Niille jotaka eivät osallistu, nämä yhteisöt tarjoavat mahdollisuuden päästä osalliseksi sakramenteista oman vakaumuksensa mukaisesti.
Sekä Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) että Suomen Raamattuopiston Säätiö (SROS) ovat vuosien varrella kutsuneet miehiä pappisvirkaan oman kirkkomme piispojen suorittaman vihkimyksen kautta. Nyt tehdyt vihkimys ovat siis poikkeus jatkumossa, eivät järjestöjen päälinja. Tältä osin Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) linja poikkeaa edellä mainituista, koska järjestö ei tiettävästi ole hakenut työntekijöilleen vokaatiota ns. yhteisvihkimyksiin.
Toisin kuin Sley, viidenne herätsliikeen eri järjestöt eivät ole historiansa aikana jakaantuneet kirkakantakysymyksen vuoksi, muista syistä kylläkin. Niinpä samojen järjestöjen sisällä ilmenee sekä tiukasti kirkon vanhalla virkakannalla pitäytyviä, että kirkkomme nykyistä virkaratkaisua kannattavia. Oman toimintansa kirkon vanhan virkakanna mukaisesti järjestäneet järjestöt noudattavat yhteistoiminnassaan kirkkomme muiden toimijoiden kanssa kirkkomme nykyistä virkakanttaa.
Kussakin tilaisuudressa toimitaan siis kulloisenkin isäntäväen ehdoin. Tämä onnistuu, koska valtaosalle yhteistyö naispuolisten pastoerien kanssa ei ole ongelma tai ainakaan ylitsepääsemätön este. Ne joille on, osaavat hienotunteisesti väistää. Tuntemani mukaan tämä väistämisen taito on myös nyt virkaan vihityillä Inkerin kirkon papeilla.
Pahoittelut tekstiin jääneistä kirjoitusvirheistä.
Olen Jukka Kivimäen kanssa eri mieltä. Totta kai Sley luo kirkkoa kirkon sisälle. Sillä on maan kattava messuyhteisöverkosto, sen palveluksessa on useampi Inkerissä vihitty. Nämä Inkerissä vihityt papit toimittavat säännöllisesti messuja näissä messuyhteisöissä. Miksi?
Sley katsoo alttariyhteyden katkenneen Suomen evankelisluterilaisen kirkon kanssa. Historiasta tiedämme, että järjestön integroituminen kirkkoon vain kapenee. On hyvin vaikea olla näkemättä sitä kehitystä mikä liikkeessä vallitsee. Kehitys alkoi 1980 luvulla ja kierrokset lisääntyy. Sen kehityskaari kulkee väistämättä eri suuntaan kirkon kanssa.
Kun puhutaan vanhasta virkakannasta, on syytä tutkia, onko missään kirkon vanhassa dokumentissa todella mainittu mitään papin sukupuolesta. Oliko kysymys vain perityistä asenteista noussut käytäntö. Sanaa ’mies’ on vanhastaan käytetty ’henkilön’ synonyyminä oikeastaan lainkaan viittaamatta sukupuoleen.
Huomioksi Sami Paajaselle että Sley on vain yksi kirkkomme herätysliike muiden joukossa. Sitä minkä koet Sleyn toiminnan tavoitteeksi, piti se paikkaansa taikka ei, ei pidä yleistää koskemaan kirkkomme kaikkia herätysliikkeitä. Ei siis myöskään muita ns. vanhalla virkannalla olevia.
Jukka, tuo on totta mitä sanot, tarkoitus ei ollut puhua muiden herätysliikkeiden toiminnasta, koska en tunne niitä. Yleistyksellä halusin olla kohdistamatta ketään yleisesti. Se oli epäonnistunut ilmaus. Nämä liikkeet ovat kuitenkin samassa veneessä vihkimyksen suhteen. Jos he toimivat piispainkokouksen ohjeen mukaan asia on ok. Sley ei toimi näin vaan päinvastoin. Lupaa toista ja tekee toisin;
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/piispainkokous-piti-sleyn-selvitysta-riittavana-toiminnanjohtaja-kertoo-etta-sley-muuttaa-toimintatapojaan
Martti P,
Ehkä nämä teksti sisältävät ohjeita?
”Seurakunnan kaitsijan tulee olla moitteeton, yhden vaimon mies, raitis, harkitseva, rauhallinen, vieraanvarainen ja taitava opettamaan,” (1. Tim. 3:2 )
”Seurakunnanpalvelijan on oltava yhden vaimon mies, ja hänen on pidettävä hyvää huolta lapsistaan ja perheväestään.” (1. Tim. 3:12 )
Jari Haukan lainaamat lauseet tulee asettaa oikeaan kontekstiinsa. Paimenvirkaan on perinteisesti vihitty myös naimattomia miehiä.
Jukka K,
Näin latinalaisessa, Rooman paavin perinteessä muotoilemassa, josta ”luterilaisuudessakin” on perimmiltään kyse. Ortodoksisessa eli alkuperäisessä käytännössä lähdetään siitä, että seurakunnan pappi on naimisissa, pappismunkit ovat sitten oma lukunsa.
Lännen media tänään. I-P. Maksumuurin takana. Otsikko. ”Venäjällä toimiva Inkerin kirkko vihkii naispappeutta vastustavia lähetysjärjestöjen miehiä papeiksi – Supo varoittaa vierailujen vahvistavan Venäjän tarinoita.” Artikkelissa on kannanottoja paitsi arkkipiispa Luomalta, Riikka Porkolalta kirkkohallituksesta. Supolta. Yliopistotutkija Heta Hurskaiselta ja mm. Tom Säilältä. Räsänen ja Pohjolakin mainittu. Meneepä mielenkiitoiseksi.
Mitä tapahtui konkreettisesti, joka lisäsi hajaannusta? Mikä konkreettinen asia.
Lienee ilmeisesti niin, että myös Suomen evlut-kirkon ja Inkerin kirkon perinteisessä virka-ja avioliittokäsityksessä on jotakin niin perin vaarallista, että Lännen mediakin on kääntynyt varmuudeksi artikkelissaan myös Supon puoleen.
Ei minusta ole mitään outoa siinä, että nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa Supo on kiinnostunut kaikista Venäjän kanssa yhteistyötä tekevistä järjestöistä. Sitä vartenhan Supo on olemassa, että se tällaisia, mahdollisesti maamme turvallisuuden kannalta riskialttiita järjestöjä kartoittaa ja niiden toimintaa seuraa.
Ja ihan poliittiset realiteetit huomioonottaen, kyllä kirkollisesta kentälläkin nyt kannattaisi miettiä tarkkaan, kenen lauluja haluaa laulaa. Se ihan loputon oman ainoan oikean uskon korostaminen voi johtaa siihenkin, että kohta veisaa Kirillin kanssa samassa kuorossa.
Olen samaa mieltä Seijan kanssa.
Kosti ei siinä mitään vaarallista ole. Venäjä on vaarallinen, sitä emme halua. Inkerin kirkko saa vihkiä omia pappeja vaikka 1000, mutta ei tänne. Varsinkaan kun he tulevat jatkuvasti suomalaisiin messuihin suorittamaan papillisia palveluksia ja ovat Inkerin piispan alaisuudessa, eivät meidän piispojemme.
Niin. Supoko laajentaa nyt toimialaansa pappisvirka-ja avioliittoneuvojaksi? Inkerin evlut-kirkolla on ollut virasta ja avioliitosta alusta asti sama käsitys huolimatta siitä kuka Venäjällä on ollut vallassa. Tietääkseni Suomessa ei ole pakkoa ajatella virkakakäsityksestä vain yhteen suuntaan. Pakko on huono opettaja. Nyt näyttää tilanne kiristyneen. Sami kirjoitatko kommenttisi ortodoksina vai mikä on intentiosi?
Kosti, Supolla ei varmasti ole virkateogista tai avioliitto opetusta. Kyse josta he ovat hyvin perillä on Venäjän vaikutusyritykset, jotka voivat kytkeytyä mihin tahansa.
Voi kauheaa, nyt meillä on 5 vakoojaa lisää. :))
Kosti: Ei Supo varmaan ole kiinnostunut pappien navanalusista eikä siitäkään, mitä kukakin kenenkin kanssa makuukammarissa puuhaa.
Mutta ihan ilman muuta on selvää, että Supoa kiinnostavat kaikki sellaiset tahot, jotkut tekevät tiivistä yhteistyötä Suomeen vihamielisesti suhtautuvan naapurimaan edustajien kanssa.
Kosti, ketä nämä ovat?
Sami. Arvaa, ellet tiedä. :))
Kosti, ei mitään käsitystä.
Samin kanssa olisin yhtälailla kiinnostunut noista 5 miljoonasta vakoojasta. Olisi kiinnostavaa tietää, keitä tarkoitat. Muuten heittosi jää vähän ilmaan.
Supon sivulta : ” Suomeen on kohdistunut aina kokoonsa nähden paljon tiedustelua maantieteellisen sijaintimme vuoksi. Tänne sijoitettuna on tälläkin hetkellä kymmeniä vieraiden valtioiden tiedustelu-upseereja … Monissa Länsi-Euroopan maissa vastavakoilutyöstä säästettiin kylmän sodan päätyttyä. Suojelupoliisin vastavakoilua ei koskaan ajettu alas. Se on ollut kaukaa viisas päätös. ”
No sehän on sen Lännen Median toimittajan tekemä juttu, joka on ennenkin kunnostautunut perinteisen kristinuskon vastustajana. Nyt mentiin niin pitkälle, että pappisvihkimyksiin sotki Suponkin. Joskus on aihetta kysyä, että itkeäkö vai nauraa.
SP. Olisiko niin, että monet olisivat halunneet suomalaisen piispan kaitsentaan, mutta eivät sopineet joukkoon. Toisaalta Inkerin kirkko tarvitsee työntekijöitä
Lauri, en tiedä? Yhteisvihkimys on muodostunut heille rajaksi. Ymmärrän tuon toki hyvin. Inkerin kirkolla on varmasti pulaa työntekijöistä.
Sami, jos ymmärrät että yhteisvihkimys on heille raja, niin mihin ihmeeseen sinä näillä kommenteillasi oikein pyrit?
Mikä sinusta on oikea virkakäsitys? Jos heillä on oikea virkakäsitys sinun mielestäsi, niin anna jo olla.
Riitta, en ihan saa kiinni ajatuksestasi.
Täällä on kehitetty oma käsite ”syrjivä virkakäsitys”.
Mielestäni tätä blogia kuvastaa käsite ”toksinen kirkollisuus”.
Se, voi kyllä olla haitallista niille jotka pelaavat jalkapalloa omilla säännöillä ja kertovat tehneensä maaleja 5.
Kaiken muun saa vapaasti valita vapaassa maassa: lääkärit, asianajajat, Jos menen elokuviin saan valita mitä katson, mutta pappi pakko-ohjautuu Ja kuitenkin me valitsemme ketä kuuntelemme vai kuuntelemmeko ollenkaan. Uskonharjoitus pakko ohjautuukai sitten siihn kaikkien keittämään soppaan. Jossa ainoalla oikealla Jumalalla ei ole sijaa.
Menetkö kirkkoon kuuntelemaan papin vai Jumalan sanaa?
Kirkon kriisi ei taida ratketa näiden teologimiesten pappisvihkimyksien kritisoinnilla…
Mikko, voi olla niin, että tämä provokatiinen teko, johtaa toimenpiteisiin, kuten arkkipiispa totesi.
Kirkosta eroaminen on kiihtynyt 90-luvulta lähtien.
Kastettujen osuus väestöstä vähenee.
Kirkon lähettämien lähetystyöntekijöiden määrä vähenee.
Noiden uutisten rinnalla en näe näitä pappisvihkimyksiä uhaksi kirkolle.
Päinvastoin.
Kirkkoon kuuluu edelleen paljon väkeä. Kasteita suoritetaan ja lähetystyötä tehdään.
Evankelissa liikkeessä väkeä on vähentynyt paljon, jäsenmäärä on pieni, saniksen levikki tippunut dramaattisesti, lähetystyöntekijöiden määrä tippunut 80% 90 luvulta. Noin vertailuksi.
Sami, kerro meille nyt ihmeessä mikä on sinun virkakäsityksesi?
Kirkossa ei olisi mitään varsinaista kriisiä, jos eivät nämä Venäjän hallintoa ja sen ortodoksista kirkkoa myötäilevät sitä aiheuttaisi. Suurin osa suomalaisista ja suurin osa suomalaisista kristityistä vastustaa niitä aatteita, joita Venäjän ortodoksinen kirkko levittää.
Todella kurjaa, että kirkko nousee julkisuuteen aina näiden päiviräsästen tai näiden russofilien vuoksi. Siinä olisi nyt tuhannen taalan paikka arkkipiispalle – toki muillekin piispoilla, papeille ja meille kaikille Suomen ev.lut. kirkon jäsenille – kääntää keskustelu oikealle tolalle.
Riitta: Samin tai kenenkään muunkaan virkakäsitys ei kuulu sinulle.
Tuo ”Venäjän myötäily” on kyllä ihan tahallista vale-vihapuhetta, kaikki tietää, miksi nämä miehet ovat olleet siellä. Mutta valheenisällä on omat tutut keinonsa ja kätyrinsä.
Kun joku kumminkin kysyy, että mikä se on, niin virkakysymys ei ole yhdentekevä. Nähdäänhän se, mihin on johtanut kansankirkossa: ensin viran muutos, sitten avioliiton muutos jne. Hylättiin Herran käsky, mutta ei se siihen jää, hylätään pian kaikkea muutakin.
Herätysliikkeille käy joka tapauksessa hyvin, kun ne perustavat Raamattuun, Jumalan ilmoitettuun Sanaan ja julistavat kokonaista Jumalan sanaa, lakia ja evankeliumia.
Taas: Jeesus Kristus on Jumalan ihmiseksi tullut Sana. Raamattu ilmoittaa Hänet, mutta ei ole Hän.